MF logoVaikka ensi kevään Melodifestivalenin aikataulut ja kilpailukaupungit eivät olekaan vielä selvillä, on yksi osallistuja jo selvillä. Örebrosta kotoisin oleva indie rock -yhtye Les Gordons valittiin nimittäin viikonloppuna Svesktoppen nästa -kilpailusta tulevien Melodifestivalen-artistien joukkoon siitäkin huolimatta, että varsinaisessa kisassa kokoonpano jäi kärkikaksikon ulkopuolelle. Varsinainen Svensktoppen nästa voitto meni poplaulajatar Noomille kappaleella “Intoxicated”.

Ensi kevään Melodifestivalen-kilpailua varten Les Gordons joutuu kuitenkin tekemään uuden kilpailukappaleen, sillä Svensktoppen nästassa kuultu “Need to feel” on euroviisujen sääntöjen puitteissa julkaistu liian aikaisin.

Keskustele aiheesta foorumillamme

latvia2Latvian edustusviisu valitaan vuonna 2017 aiemmilta vuosilta tutun Supernova-kilpailun avulla. Kiinnostuneiden musiikintekijöiden ja artistien tulee lähettää hakemus ja sävelmä lokakuun 28. päivään mennessä. Esikarsinta käydään LTV-kanavan studioilla 15. ja 22. marraskuuta. Suoriin lähetyksiin valitaan 16 – 20 sävelmää ja artistia, jotka saavat tiedon jatkoon pääsemisestä 12. päivänä joulukuuta. Kyseiset artistit ja yhtyeet ja heidän kappaleensa julkistetaan kaikelle kansalle 22. ja 29. tammikuuta.

Karsintojen televisioitu osuus alkaa helmikuun alussa alkuerillä, joita on kaksi. Niistä pääsee semifinaaliin (19.2.) neljä eniten ääniä saanutta / erä. Semifinaalissa joukko puolitetaan, joten finaalissa kuullaan neljä sävelmää.

LTV-kanava ei ole vielä toistaiseksi julkistanut tietoja, kuinka edustussävelmä tarkkaan ottaen valitaan.

Latvian karsintojen viralliset sivut

Keskustele aiheesta foorumillamme

Iveta 3Toukokuun viisufinaalista on ehtinyt kulua vain puolitoista kuukautta, kun Armenian yleisradioyhtiö AMPTV jo julkaisi tietoja maan ensi vuoden viisukarsinnoista. Luvassa on jotakin aivan muuta kuin mitä viimeisimpinä vuosina on nähty: karsinnat ovat pitkät ja kunnianhimoiset.

Vaikka Armenian viisu “LoveWave” sijoittui Tukholmassa kunnioitettavalla seitsemännelle sijalle, on AMPTV päättänyt valita maan seuraavan viisuedustajan julkisen karsinnan kautta. Nimellä “Depi Evratesil” (Euroviisuihin) kulkeva kolmikuukautinen kykykilpailu alkaa syyskuussa koelaulutilaisuuksin, joihin voivat ottaa osaa yli 16-vuotiaat Armenian kansalaiset tai henkilöt, joilla on armenialaiset sukujuuret.

Televisioidut lähetykset alkavat lokakuussa ja kestävät joulukuulle saakka. Laulajat tulevat saamaan palautetta muun muassa maan aikaisemmilta viisuedustajilta ja ammattilaisraadilta. Tarkemmat tiedot, kuinka esimerkiksi edustusviisu valitaan, kerrotaan tulevina kuukausina.

Armenian virallinen viisusivusto

movetronVuoden 2008 euroviisukarsinnoistakin muistettava eurodancelegenda Movetron julkaisi tänään järjestyksessään kuudennen pitkäsoittonsa “Jatkot”. Edellisestä albumista “Ei kenenkään maa” ehtikin vierähtää kahdeksan vuotta, sehän julkaistiin juuri euroviisukarsintojen aikoihin. Movetronin historiasta löytyy myös toinen euroviisukytkös, sillä he osallistuivat vuoden 2012 Liettuan karsintojen semifinaaleihin yhdessä liettualaisen Vaida-laulajattaren kanssa. Ja onpa yhtye edustanut Suomea myös OGAE Song Contestissa vuonna 1995 kappaleellaan “Ristinolla”. Movetronin ura alkoi rytinällä vuonna 1995 superhitillä “Romeo ja Julia” ja hetken aikaa yhtye oli Suomen suosituin ja soitetuin bändi. Esikoislevyä myytiin huikeat 87.000 kappaletta. Seuraavana vuonna julkaistu “Soittorasia”-albumi myi sekin yli 44.000 kappaletta, mutta vuotta myöhemmin päivänvalon nähnyt “3. aste” ei enää ylittänyt kultalevyrajaa. Vuosituhannen vaihteessa laulukieli vaihtui englantiin. “The 4th dimension”-pitkäsoitto jäi kuitenkin vähäisemmälle huomiolle ja Movetron siirtyi ansaitulle huilitauolle. Välissä ilmestyi laulusolisti Päivi Lepistön popimpaa materiaalia sisältänyt soololevy “Yöperhonen”. Vuonna 2007 Movetron teki näyttävän paluun singlellään “Ei kenenkään maa” ja seuraavana keväänä koko Suomen kansa sai ihailla televisiosta, kun “Cupido” selvitti tiensä Suomen euroviisukarsintafinaaliin. Vuonna 2008 ilmestyi peräti kaksi julkaisua: uusi studioalbumi “Ei kenenkään maa” ja kultalevyyn yltänyt kokoelmalevy “Irtokarkkeja – Makeimmat hitit”.

Lue lisää »

Nina KraljicEuroviisujen kyseenalaisimpiin tunnustuksiin kuuluva, Barbara Dex -palkinto “kauheimmasta asusta” on Tukholman viisujen osalta jaettu. Barbara Dex Award -yleisöäänestyksen järjestävä eurovisionhouse.nl ilmoitti tänään, että eniten ääniä sai Kroatian edustaja, finaalissa 23. sijalle yltänyt Nina Kraljić.

Pöytäliina-/ telttamaiseen näyttävään kaapuun ja hopeanhohtoiseen, liehukehihaiseen mekkoon sonnustautunut Kraljić herätti myös ihastusta futuristisella asullaan ja värimaailmaan sointuvalla kampauksellaan, mutta päätyi saamaan voittoisat 770 ääntä Barbara Dex -äänestyksessä. Toiseksi kisassa tuli Saksan Jamie Lee ja kolmanneksi Sveitsin Rykka. Neljänneksi sijoittui Bulgarian Poli Genova ja viidenneksi Bosnia-Hertsegovinan Dalal, Deen, Ana ja Jala. Kaikkiaan ääniä annettiin kisassa 2221.

Vuodesta 1997 lähtien jaettu, vuoden 1993 Belgian edustajan, Barbara Dexin inspiroima yleisöpalkinto siirtyy jatkossa songfestival.be -verkkosivuston jaettavaksi.

Barbara Dex Award -verkkosivusto

Keskustele aiheesta foorumillamme

 

lordiAteenan auringon alla elettiin päivälleen kymmenen vuotta sitten varsin jännittäviä viisuaikoja. Ainakin meidän suomalaisten näkökulmista. “Hard Rock Hallelujah” -kappaleella Suomea edustanut Lordi oli noussut yhdeksi viisujen ennakkosuosikeista ja jopa Ruotsin Carola ja Venäjän Dima Bilan taisivat hävitä suomalaisille mediahuomion määrässä. Lordi tekikin sen, mihin kukaan muu suomalainen ei ollut siihen mennessä pystynyt. Tai sen jälkeenkään. Lordi voitti euroviisut historiallisella 292 pisteellä eikä helvetti siltikään monien odotusten mukaan jäätynyt.

Suomalaiset ottivat Lordin viisuvoiton innokkaina vastaan. Vain kuusi päivää voiton jälkeen Helsingin Kauppatorilla järjesttiin kansanjuhla, johon osallistui arviolta 80 000 henkeä. Myöhemmin samana vuonna “Hard Rock Hallelujah” palkittiin Emma-gaalassa vuoden parhaaksi kappaleeksi.

JamalaTänä vuonna kaikki kolme Marcel Bezençon -palkintoa lähtivät eri maahan. Lehdistön ja median äänestämä, parhaalle kappaleelle myönnettevän niin sanotun pressipalkinnon voitti tänä vuonna Venäjän Sergei Lazarev ja hänen “You Are the Only One” -kappale.

Kaikkien kilpailukappaleiden säveltäjät äänestivät keskuudessaan vuoden parhaaksi kappaleeksi puolestaan David Musumecin ja Anthony Egizin säveltämän ja Dami Imin esittämän Australian kilpailukappaleen “Sound Of Silence. Kolmas palkinto, selostajien äänestämän artistipalkinnon voitti puolestaan koko kilpailunkin lopulta voittanut Ukrainan Jamala (kuvassa).

Marcel Bezençon -palkintoja on jaettu Tallinnan euroviisuista vuodesta 2002 lähtien. Christer Björkmanin ideoimat palkinnot ovat nimetty euroviisujen perustajan, sveitsiläisen Marcel Bezençonin mukaan. Tämänvuotiset palkinnot luovutettiin voittajille eilen, hieman ennen varsinaisen finaalin alkua.

Kuva: Tiina Nuotio

IMG_2858Tiistaina ensimmäisessä semifinaalissa kisanneen Sandhjan finaalipaikka jäi tällä kertaa useamman sijan päähän. Kahdeksantoista kilpailukappaleen joukosta Sandhjan “Sing It Away” jäi nimittäin 15. sijalle.  Suomi sai äänestyksessä yhteensä 51 pistettä, kun viimeinen jatkopaikka irtosi 133 pisteellä.

Monien yllätykseksi ensimmäisen semifinaalin viimeiseksi jäi eteläinen naapurimme Viro. Toisen semifinaalin viimeiseksi jäi puolestaan Sveitsi, niin kuin moni etukäteen veikkasikin.

Tarkemmat pisteet löytyvät laulukilpailun virallisilta verkkosivuilta.

Kuva:escstats.com

IMG_4694Euroviisujen tuomariäänet ja yleisöäänet pisteet lueteltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa erikseen. Tuomariäänien jälkeen yli sadan pisteen johdossa ollut Australia Dami Im eionnistunut pitämään johtoaan sen jälkeen, kun hän sijoittui yleisöäänissä  vasta neljänneksi. Illan voittajaksi nousi tuomariäänissä sekä yleisöäänissä toiseksi sijoittunut ja näin ollen molemmissa kategorioissa loistavat pisteet kerännyt Ukrainan Jamalan kappaleella “1944”. Puhelinäänissä parhaiten pärjännyt Venäjän Sergei Lazarev sijoittui lopputuloksissa kolmanneksi.

32-vuotias Jamala on pitkin kevättä herättänyt huomiota ainakin rivien välistä luettuna hyvin poliittisella kilpailukappaleellaan, jonka hän on itse säveltänyt ja sanoittanut. Tuoreella voittajalla olikin lavalle astuessaan selkeä ja lyhytsanainen toive Euroopalle.
– Te lauloitte väliaikanumerossa rauhasta ja rakkaudesta. Minä haluan rauhaa ja rakkautta meille kaikille, Jamala sanoi illan juontajana toimineelle edellisvuoden voittajalle Måns Zelmerlöwille.

Lehdistötilaisuudessa silmin nähden liikuttunut Jamala puhui muun muassa Stalinin vainoja aikoinaan paenneesta nyt jo edesmenneestä isoisoäidistään, jolle voittokappalekin on omistettu.
– Minun on vaikea kuvailla, mitä tunnen. Minua ei haittaisi, jos en olisi koskaan tehnyt tätä kappaletta, mikäli se tarkoittaisi sitä, ettei isoisoäitini olisi kokenut niitä asioita.

Jamala tunnustaa, ettei euroviisut ole kilpailuna sieltä ihan helpoimmasta päästä.
– Siinä on vain kolme minuuttia aikaa vakuuttaa yleisö yhdellä kappaleella. Olen kuitenkin aina uskonut siihen, että tosiasioista laulamalla kuulijoita voi todella koskettaa ja olin oikeassa.

Jamalan voitto on Ukrainalle sen viisuhistorian toinen. Edellinen voitto on vuodelta 2004, jolloin Ruslanan “Wild Dances” hurmasi koko Euroopan.

Päivitetty kello 4.07

Kuva: escstats.com

 

Suomi-1964-320x233Vuoden 2016 euroviisuviikosta tuli suomalaisittain ainutlaatuisen synkeä. Tiistain semifinaalin aamuna jouduimme kertomaan Riki Sorsan poismenosta ja nyt finaalipäivänä ikävä velvollisuutemme on ilmoittaa Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimman euroviisusäveltäjän Lasse Mårtensonin (kuvassa vuonna 1964) kuolemasta. Vuosina 1963-1977 Mårtenson sävelsi Suomen euroviisukarsintoihin 14 sävelmää, joista kaksi pääsi edustamaan Suomea. Vuonna 1964 Mårtenson myös itse esitti sävelmänsä “Laiskotellen” Kööpenhaminassa ja sijoittui mukavasti seitsemänneksi. Toisen kerran hänen sävelmänsä edusti Suomea vuonna 1967 ja silloin Fredin esittämänä “Varjoon – Suojaan” oli kahdestoista. Mårtenson muistetaan myös vuoden 1965 euroviisuskandaalista, jossa hänen säveltämänsä kappale “Iltaisin” voitti Suomen karsinnan, mutta myöhemmin pohjoismainen raati vaihtoi edustuskappaleen.

Lue lisää »

Upcoming events
Valitse aihe
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila