Arkisto
Norja pääsi isännöimään toiset viisunsa tasan kymmenen vuotta ensimmäisten jälkeen. Oslon Spektrumissa pidetty kilpailu poiki yhden suurimmista euroviisuhiteistä 20 vuoteen, tosin kyseessä ei ollut kisan voittaja vaan kahdeksanneksi sijoittunut Britannia. Kisa muistetaan myös kokeellisesta tv-toteutuksestaan – sekä ennätyspitkistä postikorteista.
EBU:n uusien viisusääntöjen takia järjestäjät saivat tietää vasta kaksi kuukautta ennen kisaa viimeisetkin osallistujat. Mukaan oli pyrkimässä 29 maata, mutta EBU rajasi osallistujien määrän 22:een. Oli siis järjestettävä jonkinlainen karsinta: viisuhistorioitsija Brian Kennedy O’Connorin mukaan lähinnä edellisistä kisoista huonon kappaleen vuoksi tippuneen Saksan lepyttelemiseksi päädyttiin ratkaisuun, jossa jokainen maa lähetti kappaleensa maaliskuussa järjestettyyn esikarsintaan, jossa muut maat sitten saivat äänestää sen kohtalosta. Karsinnan tulokset oli määrä pitää salassa, mutta julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan Ruotsi olisi kuitenkin ollut tämän kierroksen voittaja, ja Irlanti kakkonen.
Tukholman Globen sai kunnian toimia vuoden 2000 Eurovision laulukilpailun kisa-areenana. Viisut järjestettiin nyt jo neljättä kertaa Ruotsissa, ja toista kertaa Tukholmassa. Kisakappaleet julkistettiin virallisella CD-levyllä, ja itse tapahtumaa seurasi paikan päällä ennätyssuuri yleisö: kokonaista 12 000 maksanutta katsojaa. Tapahtuma lähetettiin ensimmäistä kertaa television lisäksi myös internetissä, joten viisulähetystä oli mahdollista katsoa aina Yhdysvalloissa asti.
Vuonna 1991 Eurovision laulukilpailut pidettiin Italiassa, Rooman legendaaristen Cinecittà -elokuvastudioiden tiloissa. Alun perin kisat oli tosin määrä pitää San Remossa: olihan koko formaatti alun perin kehitetty San Remon laulukilpailun pohjalta. Maailmanpoliittinen tilanne pisti kuitenkin Italian yleisradioyhtiön RAI:n rukkaaman suunnitelmat uusiksi. Lähi-Idän kriisi ja sen vuoksi käynnistynyt Persianlahden sota sekä Jugoslavian kiristynyt tilanne saivat yhtiön siirtämään kisat turvallisempaan (ja halvempaan) paikkaan.
Viisuhistorioitsija John Kennedy O’Connorin mukaan vuoden 1991 viisut muistetaan ennen kaikkea niiden kaoottisuudesta. Ja kieltämättä meno oli monissa paikoin sekavaa – aina pisteiden laskentaa myöten. Osaltaan sekavuus johtui juontajista: tehtävään oli valjastettu edellisvuoden voittaja Toto Cutugno ja vuoden 1964 ykkönen Cigliola Cinquetti. Varsinkin Toton kielitaito osoittautui illan mittaan sangen puutteelliseksi. Suurimman osan ajasta herra puhui vain italiaa. Kummallakaan juontajalla ei tuntunut myös olevan kovinkaan selkeää käsitystä tapahtuman kulusta ja kisan säännöistä.
Eurovision laulukilpailu 1989 muistetaan niin sangen nuorista esiintyjistä kuin todellisista konkareista. Esimerkiksi Suomen kapellimestari Ossi Runne kruunasi pitkän viisu-uransa suomalaisittan hienosti päättyneessä illassa. Voittoon nousi kuitenkin todellinen musta hevonen, viimeisiä hengenvetojaan valtiona vetelevä Jugoslavia.
Vuosikymmenten tauon jälkeen viisut palasivat synnyinsijoilleen, Sveitsin Lausanneen. Kanadalaistähden avittamana tosin. Kisojen avausnumerona nähtiinkin edellisvuoden voittaja Celine Dion esittämässä tiukkoihin nahkahousuihin puettuna ensimmäisen englanninkielisen kappaleensa. Dionin ura kohosi pian korkeuksiin, joihin viisuhistoriassa yltää vain vuoden 1974 voittaja ABBA. Hänestä on tullut yksi kaikkien aikojen parhaimmin myytyjä naisartisteja. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei tähti ole kovasti meteliä viisuvoitostaan pitänyt kansainvälistä ura luodessaan.
Vuoden 1971 Eurovision laulukilpailu käytiin ensimmäistä kertaa Irlannissa, maassa joka myöhemmin tulisi järjestämään useammat euroviisut kuin yksikään toinen. Lavalla kuultiin ensimmäistä kertaa iiriä, kun juontaja Bernadette Nà Ghallchóir avasi kilpailun Irlannin tuolla kielellä. Myös väliaikanumerona ollutta perinteistä irlantilaista tanssia nähtiin ensimmäistä, mutta ei taatusti viimeistä kertaa.
Vuoden 1970 viisuja boikotoineet Pohjoismaat palasivat takaisin kisaan vuonna 1971. Dublinissa nähtiin kaikkiaan kahdeksantoista maan kilpailuesitykset. Uutena maana mukaan tuli Malta, joka vielä tässä vaiheessa esitti kappaleensa maltan kielellä. Ensimmäistä kertaa jokainen maa valmisti oman esikatseluklipin laulustaan. Nämä esittelyt esitettiin kunkin maan televisiossa ja hyvissä ajoin ennen itse finaalia.
Vuoden 2005 Euroviisut käytiin nyt toista kertaa semifinaalimuotoisina. Tämä tarkoitti sitä, että Suomi pääsi mukaan parittomana vuotena ensi kertaa sitten vuoden 1993 viisujen! Euroviisut järjestettiin viidettäkymmenettä kertaa, mutta juhlavuosi ei juuri näkynyt varsin tuoreen viisumaan järjestämissä mittelöissä. Joissakin maissa tosin oli pyydetty entisiä viisuvoittajia lukemaan pisteitä, ja illan mittaan tehtävässä nähtiinkin Marie N, Cheryl Baker ja Dana – sekä Suomesta Istanbulin lavalla nähty Jari Sillanpää. Muuten viisikymppisten juhlinta säästettiin syksylle ja Tanskassa järjestettyyn Congratulations-gaalaan.
Muistathan-juttusarjassamme käymme läpi Suomen karsintoja ja kansainvälisiä loppukilpailuja menneiltä vuosilta. Suomen karsintojen jutut ilmestyvät lauantaisin (alkaen 26.6.2010) ja kansainvälisten loppukilpailujen jutut sunnuntaisin (alkaen 11.4.2010). Kansainvälisistä loppukilpailuista ensimmäisenä on vuorossa vuoden 1998 viisut. Jutut ilmestyvät arvotussa järjestyksessä ja ne kerätään ilmestymisen myötä myös historia-sivullemme.
43. Eurovision laulukilpailu käytiin Britannian Birminghamissa. Kisa oli historiallinen monessakin mielessä: se oli viimeinen viisuorkesterin säestämä kilpailu, ja niin ikään viimeinen kisa jossa esityskieli oli rajoitettu kunkin maan virallisiin kieliin. Voittaja ratkaistiin ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisella puhelinäänestyksellä, ja tulokset kertoivat sangen selvästi siitä mihin suuntaan kilpailu oli kehittymässä: ykköseksi nousi moderni popkappale, jonka esitti ensimmäinen viisulavalla nähty transseksuaali. Toisaalta tuloksista näkyi myös ilmiö, josta puhelinäänestystä on kritisoitu paljon: eri maiden huippupisteet ropisivat lähes poikkeuksetta niiden naapureille.
Omaperäisen joensuulaisbändin Kumikamelin jäsenet saivat joskus 1990-luvun alussa hauskan idean: soitetaan humppa- ja jenkkaversioista tutuista rockbiiseistä, ja pukeudutaan teeman mukaisesti eläkeläisiksi.
Lisäksi Eläkeläiset ottivat käyttöön taiteilijanimet, jotka on muodostettu ottamalla soittajan ristimänimestä keskimmäinen nimi ja yhdistämällä se äidin tyttönimeen. Lue lisää »
Mondayn keulakuva on kitaristi Gary
Monday hakee jatkopaikkaa Suomen karsinnan toisessa semifinaalissa 15. tammikuuta popia ja rockia yhdistelevällä kappaleellaan Play. Viisukuppila tapasi Mondayn Garyn ja Sallan, jotka kertoivat mietteitään Euroviisuista.
Negativesta ja Technicolorista tuttu Gary säveltää Mondayn kappaleet, ja yhtye levyttää hänen vetämälleen levy-yhtiölle. Mikä on hänen mielestään se juttu, joka tekee tästä yhtyeestä niin erityisen? Mikä tekee Mondaysta Mondayn?
- Ehkä se, että me kirjoitamme biisimme itse, tuumii Gary. – Sanoitukset ovat omakohtaisia ja kertovat henkilökohtaisista aiheista.
Yhtye on ollut koossa jo viisi vuotta, mutta ensimmäisen levynsä se julkaisi vasta huhtikuussa. Bändi on kuitenkin ehtinyt kiertää jo maailmaa ja keikkailla esimerkiksi Japanissa. Suomalainen rock on maailmalla kovassa kursissa. Eikö Monday pelkää, että viisuilu vie rock-uskottavuuden? Kysymys saa sekä Garyn että Sallan nauramaan. Kummastakin löytyy myös jonkinasteisia viisufanitaipumuksia.
- Olemme katsoneet Euroviisuja aina lapsesta asti, sanoo Salla. Lue lisää »
Suomen karsinta vuoden 2009 Eurovision laulukilpailuun toteutetaan pitkälti saman mallin mukaan kuin tänä vuonna.
Levy-yhtiöiden ja artistien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta YLE kutsuu jälleen 12 artistia kilpailemaan Suomen edustuspaikasta. Syyskuussa julkistettavalla artistilistalla on mukana sekä mies- ja naissolisteja että bändejä. Kukin kutsuartisti esittää karsinnassa vain yhden kappaleen ja artistit joutuvat pudotusuhan alle jo alkukarsintavaiheessa. Lue lisää »
