Eurovision laulukilpailun 60-vuotisjuhlallisuudet jatkuivat perjantaina Lontoossa, Isossa-Britanniassa, jossa laulukilpailusta keskusteltiin akateemisella tasolla Euroopan yleisradioliiton EBU:n isännöimässä konferenssissa.
Uusimman tutkimuksen mukaan idea laulukilpailuun saatiinkin nimenomaan Lontoossa vuonna 1954, joten on luontevaa, että tämän vuoden juhlatilaisuuksia on pidetty Britannian pääkaupungissa.
Koko päivän mittaisessa konferenssissa oli kolme pääpuhujaa ja kolme paneelikeskustelua, joissa pohdittiin laulukilpailun yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurista merkitystä.
Pääpuhujista tri Karen Fricker (Ontarion yliopisto, Kanada) pohti, mitä voimme oppia Euroopasta Euroviisujen kautta. Tri Dean Vuletic Wienin yliopistosta taasen kertoi Euroopan historian nähtynä Eurovision laulukilpailun läpi. Euroviisuista tohtoriksi väitellyt Paul Jordan kertoi väitöskirjansa aiheena olleesta maabrändauksesta Euroviisujen kautta, esimerkkimaina olivat vuosien 2002 ja 2005 viisuisännät Viro ja Ukraina.
Paneelikeskusteluissa aiheet olivat: Rituaali – kuinka Euroviisut luovat yhteisöjä, Innovaatio – kuinka Eurovision laulukilpailu on ollut edelläkävijä monissa teknologian ja sosiaalisen median alalla sekä Inspiraatio – Euroviisut monimuotoisuuden ja kansallisen identiteetin tukijana ja luojana.
Lisäksi paikalla oli viime vuoden Euroviisujen voittaja, Itävallan Conchita Wurst, jolle myös myönnettiin samalla palkinto kotimaansa mainittavimman tv-tapauksen ansiosta.
Koko päivän läpi kulkeneita teemoja olivat Euroopan laajeneminen itään ja läntisen Euroopan pelko painopisteen siirtymisestä pois kylmän sodan ajan lännestä, sekä seksuaalivähemmistöjen viime aikoina erityisen näkyvä osuus laulukilpailun yhteydessä.
Konferenssin osanottajille tuli myös selväksi, kuinka laulukilpailu on aina ollut paitsi vain harmiton viihdeohjelma, myös tiukasti ankkuroituna ympäröivään yhteiskuntaan ja sen muutoksiin ja historiaan. Moni ei ehkä ollut ajatellut aiemmin, kuinka Abban voittajaviisu Waterloo kertoo Napoleonin tappiosta, ja kuinka sitä seurasi tasan 200 vuotta sitten Wienin kongressi, jota pidetään kansojenvälisen yhteistyön aloituksena. Se, että laulukisat pidetään tänä vuonna myös Wienissä on täynnä symboliikkaa.
Myös se, että Itävalta keskellä Prahan kevään kuohuntaa vuonna 1968 kutsui maansa viisulaulajaksi tsekkoslovakialaisen Karel Gottin on vahvasti poliittishistoriallinen teko. Samoin täynnä symboliikkaa oli Israelin viisu Münchenissa vuonna 1983, jossa laulussa kerrottiin Israelin kansakunnan olevan edelleen elossa – kaupungissahan oli vain 10 vuotta aiemmin murhattu Israelin olympiajoukkue, ja München oli myös merkittävä paikka natsi-Saksan syntyvaiheissa.
Innovaation osalta viisujen järjestelyistä vastaavat sanoivat useimmin etsivänsä uusia ideoita suurista kansainvälisestä urheilutapahtumista, esimerkkinä tulevaisuuden mahdollisista uutuuksista mainittiin esiintyjään kiinnitetty kamera, jonka kautta kotiyleisö voisi jakaa artistin näkymän yleisöön.
Kokousyleisö tuntui myös hyväksyvän akateemisen näkemyksen siitä, että läntisessä maailmassa saatetaan liian helposti kiirehtiä esim. Ihmisoikeustilanteen kehittymistä maissa, jotka ovat täysin eri kehtiysvaiheessa. Sen sijaan, että esim. LGBT-vähemmistöjen asemaa yritetään väkisin edistää lännestä käsin (esimerkkinä Azerbaidzhan ja Venäjä) saattaisi hedelmällisempi keino olla antaa maiden ja niiden aktivistien toimia oman aikataulunsa mukaan.
Suomea kokouksessa edusti paneelikeskusteluun osallistunut Kjell Ekholm, joka oli mukana järjestämässä Helsingin euroviisutapahtumaa vuonna 2007, sekä istui usean vuoden Euroviisujen ohjausryhmässä.
Eräs pääpuhujista myös mainitsi Suomen Pentti Kurikan Nimipäivät omana tulevaisuuden virstanpylväänään, joka tullaan huomioimaan tulevassa viisuhistoriankirjoituksessa. Ensimmäistä kertaa tämä perheohjelma tuo näkyvästi vammaisten edustajia Euroopan keskipisteeseen.
Kokousmateriaali on tarjolla verkossa alla olevien linkkien kautta, sekä koko 7 tunnin kokous on katsottavissa Eurovision laulukilpailun virallisten sivujen kautta.
Eurovision laulukilpailua akateemisena tutkimusaiheena edistää Eurovision Research Network, jonka sivut löytyvät tämän linkin takaa.
Eurovision 60-vuotisjuhlakokouksen kotisivu (sisältää ladattavaa materiaalia)
