Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1981

Irlanti ja Dublin isännöivät nyt toisen kerran ja saliin oli rakennettu kolme lavaa. Väliajalla nähtiin Bill Whelanin laatimaa esi-Riverdancea. Illan asujen suosikkiväri oli keltainen ja voitto saavutettiin ensi kertaa vaatetempulla, kun Britannian Buck’s Fizzin naisjäsenien hameet temmattiin irti kesken kappaleen. Suomi jatkoi omintakeisella tiellään ja jätti perinteiset viisut kylmästi kotiin. Haitarireggaen ja räikeän harlekiiniasun yhdistelmä toi 16. sijan Norjan vahvistaessa häviäjän mainettaan jo toisella nollajumbosijoituksella.

Kolmannen kerran Eurovision historiassa sama maa aloitti kisan peräkkäisinä vuosina. Tällä kertaa kunnia meni Itävallan Marty Bremille ja laululle ”Wenn du da bist”. Brem oli mukana avaamassa Eurovision laulukilpailua myös edellisenä vuonna osana Blue danube –yhtyettä. Itävallan balladi oli varsin tyylikäs sävellys, mutta esillepano oli varsin erikoinen. Kaikki viisi naispuolista taustalaulajaa olivat pukeutuneet erilaisiin asuihin. Yksi heistä oli esimerkiksi sonnustautunut uimapukuun ja amerikkalaisen jalkapalloilijan kypärään. Tällä kertaa myös esiintymisnumero kaksi oli osunut samalle maalle, kuin edellisvuonna. Siispä nytkin kuulimme toisena Turkin esityksen.

Kolmantena oli vuorossa Saksan vahva ehdokas ”Johnny blue”. Jo kolmatta vuotta peräkkäin saksalaisten edustussävelmä oli lähtöisin samojen miesten kynistä. Kaikkien aikojen tuottoisin euroviisusäveltäjä Ralph Siegel ja sanoittaja Bernd Meinunger olivat loihtineet koskettavan tarinan sokeasta pojasta ja hänen maailman valloittavasta musiikistaan. Lena Valaitisin tyylikäs, varma esitys nosti Saksan hopeasijalle lopputuloksissa. Menestystä varjosti kilpailujen jälkeen tulleet plagiointisyytökset, jossa laulua verrattiin maailmanmenestyshittiin ”Mamy blue”.

Saksalaisten jälkeen lavalle asteli viisuvoittaja kahdenkymmenen vuoden takaa. Ranskalainen Jean-Claude Pascal oli jälleen pestattu Luxemburgin edustajaksi. Smokkiin pukeutuneen, arvokkaasti vanhentuneen herrasmiehen balladi ”C’est peut-être pas l’Amérique” oli kuitenkin päiväykseltään jo hieman vanhentunutta tavaraa. Israelin vauhdikasta esitystä hidasti hieman se, että Habibi-yhtyeen solisti oli seitsemännellä kuulla raskaana, mutta perinteisistä askelkuvioista ei tingitty. Sen jälkeen oli vuorossa Tommy Seebach, joka oli nähty Tanskan edustajana jo kaksi vuotta aikaisemminkin. Tällä kertaa hän sai duettokaverikseen tummaihoisen, eläväisen Debbie Cameronin. Debbie lauloi viisuestradilla jo vuonna 1979, mutta silloin taustakuorossa. Tanskalaisten kilpailukappale ”Krøller eller ej” käsitteli rotujen välisiä ristiriitoja, kepeästä melodiastaan huolimatta.

Seitsemäntenä esiintyi Jugoslavian raspikurkkuinen partanaama Seid Memic-Vajta. Seid yritti tavoitella edustuspaikkaa Jugoslavian karsinnoissa kolmesti myöhemminkin, mutta vain tällä ensimmäisellä kerralla tärppäsi. Yritteliäs muusikko nähtiin vielä vuonna 1999 oikean kotimaansa Bosnia-Hertsegovinan karsinnoissakin. Hänen jälkeensä oli Suomen muka-nuorekkaan viisutiimin vuoro. Todellisuudessahan teinipojan lailla käyttäytyvä Riki Sorsa täytti vuotta myöhemmin jo 30 vuotta. Hänen rinnallaan viisulavalla nähtiin mm. arvokkaasti harmaantunut hanuristi Pedro Hietanen ja orastavasta kaljusta kärsivä kappaleen säveltäjä Jim Pembroke. Esiintymisasukseen Riki oli valinnut vaaleanpunakirjavat harlekiinihousut. Haitarisoololla maustettua viisuamme kummeksuttiin laajalti. Monien mielestä esittäjä ja sovitus olivat niin kaukana reggaesta, kuin voi kuvitella. Poikkeukselliseksi esityksen teki myös se, että tämä oli ainoa kerta vuosina 1966-1990, kun Ossi Runne ei toiminut Suomen kapellimestarina. Hänen tilallaan nähtiin Henrik-Otto Donner. Ossi oli kyllä mukana Dublinissa, mutta tällä kertaa hän istui selostajakopissa kommentaattorina. Riki kertoi myöhemmin, että viimeiseen asti Suomen ryhmä suunnitteli esittävänsä kappaleensa englannin kielellä. Joukon isähahmona toiminut Donner sai kuitenkin taottua järkeä hulivilipoikien päähän.

Suomen jälkeen kuultiin Ranskan vahva ehdokas ”Humanahum”. Tahitilla syntynyt tummasilmäinen sydäntenmurskaaja Jean Gabilou ylsi lopputuloksissa pronssille. Suomeksi laulun levytti Kari Tapio. Espanjan Julio Iglesias –mukaelma ”Y solo tu” oli sijoittui yllättäenkin vasta neljänneksitoista. Sen esitti suomeksi Juhani Markola nimellä ”Kesäyö ja sinä”. Hollannin jälkeen lavan täytti Irlannin vauhdikas tyttötrio Sheeba horoskoopeista kertovalla pop-iskelmällään. Yksi Sheeban jäsenistä Maxi oli kokenut viisuhuuman jo vuonna 1973 sooloartistina. Heidän laulunsa sai suomenkielisen asun Armi Aavikon heleästä tulkinnasta.

Neljästoista esiintyjä oli Norjan vaatimaton laulajapoika Finn Kalvik, joka toi maalleen jälleen yhden täysin pisteettömän jumbotilan. Hänen jälkeensä esiintymisvuorossa olikin kisan toinen äärilaita eli voittajasävelmän esittänyt brittiläinen Bucks Fizz –yhtye. Yhtye herätti yleisön huomion enemmän vauhdikkaan, vaatteita vähentävän koreografiansa, kuin laulutaitonsa ansiosta.

Kvartetti koottiin varta vasten Eurovision laulukilpailua varten, mutta menestyksen myötä yhtyeen ura jatkui vielä vuosia eteenpäin. Bucks Fizzin ”Making your mind up” nousi kotimaansa lisäksi yhdeksän maan listaykköseksi. Britanniassa Bucks Fizz teki listahistoriaa saamalla saman kalenterivuoden vielä kaksi listaykköstä lisää. Iso-Britannia käytti näihin aikoihin tätä taktiikkaa etsiessään potentiaalisia viisumenestyjiä. Monet Eurovisio-lavalla 1980-luvun taitteessa nähdyt kokoonpanot koottiin nimenomaan viisuja varten. Usein mukana oli ainakin yksi jäsen, joka oli jo kokenut kansainvälisen laulukilpailun. Bucks Fizzin Cheryl Baker oli mukana myös vuoden 1978 Co-Co –yhtyeessä. Mikäli menestystä viisuissa – siis tarkemmin sanottuna voittoa – ei tullut, hävisivät kokoonpanot pop-taivaankartalta yhtä nopeasti kuin olivat syntyneetkin.

Iso-Britannian jälkeen ihmeteltiin Portugalin erikoista kilpailusävelmää, joka sijoittuikin kisan häntäpäähän. Belgian Emly Starr esitti mahtipontisen viisunsa ”Samson”, joka kiteytti Raamatusta tuttujen Simsonin ja Delilan legendaarisen tarinan kolmeen minuuttiin. Kreikan sisäisellä karsinnalla valittuna edustajana nähtiin parrakas Yiannis Dimitras, joka lauloi kauniin balladin ”Feggari kalokerino”. Kappale tunnetaan Suomessa Dannyn tulkintana nimellä ”On meri tänään rauhaton”. Seuraavaksi kuultiin lisää Kreikan kieltä Kyproksen edustussävelmässä. Tarttuva ralli ”Monika” sijoittui hienosti kuudenneksi.

Toiseksi viimeinen esitys oli Sveitsin perinteikäs Peter, Sue & Marc –trio, joka nähtiin viisulavalla peräti neljännen kerran. Kaiken kukkuraksi kaikki neljä esitystä on laulettu eri kielillä – Sveitsissä kun riittää vaihtoehtoja. Tällä kertaa kokeiltiin italiaa. Kaunis panhuilulla maustettu viisuklassikko ”Io senza te” sivusi ryhmän parasta sijoitusta vuodelta 1976, ollen täten neljäs. Viimeisenä esiintynyt ruotsalainen Björn Skifs sai Ruotsin kansan hengen salpautumaan sekoilemalla pahan kerran laulun sanoissa. Onneksi ruotsin kieli ei kuulu Euroopan valtakieliin ja kömmähdys painettiin pisteidenjaossa villaisella, tuloksena kymmenes sija.

”Reggae OK” keräsi kaiken kaikkiaan 27 pistettä, joista kuusi tuli naapuriltamme Ruotsilta. Alankomaat, Irlanti ja Sveitsi antoivat meille viisi pistettä kukin. Israel, Ranska, Espanja ja Portugali arvioivat meidät yhden tai kahden pisteen arvoisiksi. Suomen raati osoitti hyvää makua pitämällä Sveitsin laulua parhaana. Ranska oli suomalaisten mielestä toiseksi paras, kun taas Iso-Britannian voittoisa ralli sai meiltä vain kolme pistettä.