Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1994

Vuonna 1993 Irlanti teki euroviisuhistoriaa liittymällä Israelin ja Luxemburgin kanssa kahtena peräkkäisenä vuonna viisut voittaneiden maiden harvalukuiseen joukkoon. Kaiken kaikkiaan Niamh Kavanaghin voitto oli Irlannin viides, joka sekin oli historiallista. Vain Luxemburg ja Ranska olivat ennen tätä voittaneet viidesti ja Ranskan viidestä voitosta yksi on jaettu ykköstila vuodelta 1969. Näin ollen Irlannin yleisradio joutui jälleen kerran kalliin kilpailun maksumieheksi. Edellisvuotisen Millstreetin visiitin jälkeen palattiin Irlannin tuttuun pääkaupunkiin Dubliniin. Kilpailusta oli tehty mahdollisimman irlantilainen. Aloitusvideossa nähtiin irlantilaisten supertähtien näköisnukkeparaati Dublinin kaduilla ja postikortit esittelivät Dublinia usealta eri kantilta. Myös Point-teatterin lavastus mukaili Dublinin maisemia.
EBU:n jäsenmaiden voimakkaan lisääntymisen seurauksena edellisvuonna euroviisuihin mukaan tullut putoamisen pelko konkretisoi sen, että kuusi vuonna 1993 viimeiseksi sijoittunutta maata joutui pitämään tällä kertaa välivuoden. Näin ollen emme nähneet vanhoja tuttuja Luxemburgista, Turkista, Tanskasta, Israelista ja Belgiasta näissä kisoissa lainkaan. Edellisvuonna uusista mukaan tulijoista vain Slovenia putosi tämän vuoden leikistä. Liekö pudotus ollut Luxemburgille kova pala, sillä heitä ei sitten vuoden 1993 ole nähty enää viisuissa lainkaan. Näin tehtiin tilaa uusille halukkaille ja tänä vuonna debyyttinsä tekivät Viro, Unkari, Liettua, Puola, Romania, Venäjä ja Slovakia. Yhteensä mukana oli 25 maata, kuten edellisvuonnakin.
EUROVISION LAULUKILPAILU 1994
Ajankohta: 30.4.1994
Kilpailupaikka: Point Theatre, Dublin, Irlanti
Juontajat: Cynthia Ni Mhurchú & Gerry Ryan
Kapellimestari: Noel Kelehan
Väliaikanumero: Riverdance
EBUn virallinen valvoja: Christian Clausen
Juontajat Cynthia Ni Mhurchú ja Gerry Ryan. Jo edesmenneen Gerry Ryanin väitettiin juontaneen irlantilaislehtien mukaan kokaiinin vaikutuksen alaisena.
Itse laulukilpailun avasi Ruotsi. Edellisen kerran, kun Ruotsi esiintyi numerolla yksi vuonna 1984, veivät he voiton koko kisassa. Niin ei käynyt tällä kertaa, vaan Roger Pontaren ja Marie Bergmanin vahvan balladin oli tyytyminen kolmanteentoista tilaan. Marie Bergmanille viisuestradit olivat tuttuja, sillä hänet oli nähty euroviisuissa jo kahdesti vuosina 1971 ja 1972 Family Four –yhtyeen riveissä. Roger Pontarelle nämä viisut olivat ensimmäiset, mutta eivät suinkaan viimeiset.
Heti Ruotsin jälkeen oli vuorossa Suomen omat edustajat. CatCat oli herättänyt paljon positiivista huomiota Dublinissa viisuviikolla. Heitä kuljetettiin näyttävästi limusiinilla paikan toiseen ja ”Bye Bye Baby” soi viisudiskojen kuumimpana hittinä. Olihan levyversioon loihtinut uuden iskevän sovituksen Hausmylly-yhtyeestä tuttu Drome. Tytöt itse halusivat paljastavat esiintymisasut, jos vaikka seksikkyys olisi tuonut muutaman lisäpisteen. Kovin onnistuneet ne isoäidin korsetteja muistuttuvat asut eivät kuitenkaan olleet. Kansainvälistä väriä esitykseen toivat mustaihoiset tanssivat taustalaulajat James Black ja Charles Salter. Miesten koreografia oli kuitenkin aika noloa katsottavaa. Nolointa oli kuitenkin Olli Ahvenlahden orkesterisovitus. Säännöissähän sanottiin, että taustanauhaa saa käyttää, mutta sillä kuultavat instrumentit on myös oltava mukana lavalla. Useat maat ratkaisivat asian niin, että lavalle roudattiin syntetisaattori, jolla saattoi oikeastikin loihtia vaikka minkälaiset diskorytmit. Suomi luotti kuitenkin isoon orkesteriin, jonka esittämänä diskokappale kuulosti kamalalta. Suomen menestysmahdollisuudet kuivuivat kasaan kolmessa minuutissa, vaikka Kätkän siskosten laulusuoritus menikin nappiin.
Kätkän siskot ovat kertoneet harjoitelleensa lavarutiininsa vasta viimeisenä yönä hotellihuoneessaan. Kohutut vaatteet löytyivät Ylen puvustosta.
Irlannin viisun menestykseen ei uskottu varsinkaan Irlannin tv-yhtiössä, ja illan budjettiakin oli leikattu puoleen edellisvuodesta. Balladista tuli kuitenkin viisuhistorian toinen voittaja, joka esitettiin istualtaan pianon ääressä.
Kolmantena oli vuorossa jo kolmas duetto, isäntämaan Irlannin edustajat Paul Harrington ja Charlie McGettigan. Huhuttiin, että Irlanti valitsi tahallaan näin vaatimattoman kappaleen, etteivät he vaan voittaisi jälleen koko finaalia. Vanhat herrat lauloivat kauniisti muisteloballadin ”Rock’n’roll kids” säestäen itseään pianolla ja kitaralla. Esityksessä oli erikoista se, että isoa orkesteria ei käytetty lainkaan.
Rimaa hipoen eli viimeisenä maana edellisvuoden osallistujista mukaan päässeen Kyproksen edustajana nähtiin toistamiseen Evridiki, joka sijoittui Malmössä 1992 yhdenneksitoista. Sama sijoitus toistui tälläkin kertaa kappaleella ”Ime anthropos ki’ego” ja Kypros selvitti hienosti tiensä myös seuraavan vuoden kisaan. Vanha tuttu oli myös Islannin Sigga, joka tällä kertaa edusti maataan ensimmäistä kertaa sooloartistina. Vuonna 1992 hän oli osa Heart 2 Heart duoa ja vuonna 1990 Stjornin –yhtyeen toinen jäsen. ”Naetur”-kappale sijoittui kahdenneksitoista ja on siten Siggan heikoiten menestynyt edustus.
Numerolla kuusi kisaili Britannian laulava näyttelijätär Frances Ruffelle. Frances oli laulanut Britannian karsinnassa kaikki kahdeksan laulua, joista sitten edustuskappaleeksi valittiin moderni popkappale ”We will be free (Lonely symphony)”. Orjantappurakruunussa esiintynyt Britannian edustaja sijoittui kymmenenneksi. Hänen jälkeensä oli vuorossa Kroatian viisuhistorian toinen edustuskappale. Toni Cetinski selvitti laulullaan ”Nek ’ti bude ljubav sva” myös Kroatian mukaan seuraavankin vuoden viisuihin, sijoittuen kuudenneksitoista.
Britannian Frances Ruffelle palasi musiikkiteatterin pariin viisujen jälkeen.
Toni Cetinski onnistui pitämään Kroatian visusti mukana monien muiden maiden joutuessa pakollisille välivuosille.
Kahdeksas esiintyjä oli Portugalin upeaääninen Sara Tavares. Hän esitti tutun viisunikkarin João Carlos Oliveiran sävelmän ”Chamar a musica”. Nykyään Sara on suosittu Euroopassa varsin toisen tyyppisen musiikin esittäjänä ja hänen levyjään on julkaistu Suomessakin. Sveitsin Duilion jälkeen oli vuorossa Viron viisudebyytti. Viro oli kyllä ottanut osaa jo vuosi sitten Ljubljanan itäblokin viisujen esikarsintaan, mutta karsiutunut Eurovision laulukilpailuista siellä. Silloin Jaanika Sillamaa oli laulanut Viron omissa karsinnoissa kaikki laulut, mutta tänä vuonna kilpailivat useat eri solistit Viron edustuspaikasta. Voiton vei konkari Silvi Vrait, joka lauloi reipashenkisen festivaaliballadin ”Nagu merelaine”. Esitys oli mahtava, mutta raadit eivät kappaleesta pitäneet. Niinpä Viro karsiutui jälleen seuraavan vuoden viisuista.
Romanian debyytti ei myöskään vakuuttanut raateja. Dan Bittmanin ”Dincolo de nori” sijoittui sijalle 21 ja myöskään Romaniaa ei nähty vuoden kuluttua viisuilemassa. Maltan Chris & Moira -duo sen sijaan menestyi hienosti ja kappale ”More than love” sijoittui viidenneksi. Alankomaiden kokenut viisuedustaja Willeke Alberti ei sen sijaan ollut raatien mieleen ja tuloksena oli kolmanneksi viimeinen sija.
Jo neuvostoaikana supertähden asemassa ollut Viron Silvi Vrait oli kertoman mukaan ilmoittanut maansa karsintaan saapuessaan ”kovin haluavansa lähteä Dubliniin”. Silvi saikin tahtonsa läpi.
Hollantilaisfanien viisumamma Willeke Alberti ei onnistunut valloittamaan raateja. Willekesta lisää Viisulassa, linkki jutun lopussa.
Balladivoittoisen vuoden piristysruiske tuli Saksasta. Mekado-tyttötrio oli koottu varta vasten viisuihin ja sävelmän takaa löytyi jälleen kerran tehokaksikko Ralph Siegel ja Bernd Meinunger. Saksalaiset luottivat Siegelin hittivainuun niin lujasti, että kappale tilattiin suoraan häneltä ilman mitään esikarsintoja. ”Wir geben ’ne party”-kappale kisaili vähän samassa sarjassa Suomen diskokappaleen kanssa, mutta sillä eroavaisuudella että nyt mukana oli muhkearytminen taustanauha. Suomen delegaation johtajaa Erkki Pohjanheimoa tosin arvelutti tulivatko niin jyhkeät saundit todellakin lavalla nähdystä leikkipianosta, kuten säännöt edellyttivät. Kappaleen teksti oli muokattu taidokkaasti niin, että Saksaksi laulettu kertosäe kuulosti melkein englannilta. Taitavasti rakennettu paketti sijoittui hienosti kolmanneksi.
Slovakia otti näissä kisoissa myös ensi askeleensa viisuissa. Martin Durinda & Tublatanka –yhtyeen esitys oli yhdeksännellätoista sijallaan ensimmäinen, joka karsiutui seuraavalta vuodelta. Liettuan ensimmäisen viisuedustajan Ovidijus Vysniauskasin kohtaloksi koitui viimeinen tila nollapistein ja karsiutuminen tulevalta vuodelta.
Kahden flopin jälkeen lavalla nähtiin euroviisuvoittaja Elisabeth Andreassen, joka oli siis vuoden 1985 Bobbysocksien toinen osapuoli. Tällä kertaa hänen duettokaverinaan oli nyt jo edesmennyt Jan Werner Danielsen ja kappalekin on astetta rauhallisempi, vaikka säveltäjä oli sama kuin ”La det swingellä” eli Rolf Lövland. Kaunis balladi ”Duett” sijoittui mukavasti kuudenneksi.
Suomen delegaation protestit kaikuivat kuuroille korville: väitetyn leikkipianon sijaan lavalla näkyy selvästi kaksi Yamaha-merkkistä syntikkaa ja rumpusetti, joista Mekadon menevä diskobiitti oli kotoisin.
Liettuan Ovidijus ei saanut maalleen kovin hyvää tilastollista avausta vaan jäi viimeiseksi. Maa liittyi nollakerhoon ensiyrittämällään.
Vuotta aikaisemmin mukaan tullut Bosnia-Herzegovina selvitti tiensä myös seuraaviin kisoihin, vaikkakin rimaa hipoen. Alman ja Dejanin duetto ”Ostani kraj mene” sijoittui tänä vuonna viidenneksitoista. Alma ja Dejan esittivät Britannian tavoin myös kotimaansa karsinnassa kaikki kahdeksan kappaletta.
Kreikkaa edusti Costas Bigalis & The Sea Lovers ryhmä, joka esitti aurinkoisen, mutta ärsyttävän rallatuksen ”To trehantiri (Diri Diri)”, joka oli kisan neljästoista. Itävallan Petra Frey ja 1980-lukua henkivä maailmanparannuslaulu ”Für den Frieden der Welt” oli seitsemästoista ja Itävalta selvisi täpärästi mukaan vuoden 1995 viisuihin. Viimeisenä mukaan seuraavan vuoden kisoihin pääsi Espanja, jota edusti Alejandro Abad kappaleella ”Ella no es ella”.
Kisan loppupuolella kuultiin kolmen ensikertalaismaan esitykset, jotka kaikki sijoittuivat hienosti top-kymppiin. Ensimmäisenä oli vuorossa Unkarin Friderika, jonka esittämä ”Kinek mondjam el vetkeimet” oli neljäs. Suomen raati palkitsi sukulaiskansansa viisudebyytin täysillä kahdellatoista pisteellä. Venäjän Youddiph ja mahtipontinen ”Vechni stranik” kappale on jäänyt monien mieleen, eikä vähiten Youddiphin näyttävän, muunneltavan esiintymisasun ansiosta.
Venäjän Youddiph muistetaan varmaankin useammin tangeriiniunelmaluomusasustaan, kuin laulustaan.
Amerikanirlantilaisen Michael Flatleyn johdolla väliaikanumerosta tuli maailmanlaajuinen ilmiö, jonka ansiosta vuoden 1994 finaalista tuli kaikkien aikojen kaupallisesti menestynein viisufinaali isäntätv-yhtiölleen.
Parhaiten debytanteista menestyi kuitenkin Puola ja uransa ensi askelia ottanut kaunis laulajatar Edyta Gorniak. Puola sijoittui upeasti toiseksi, mikä on paras ensimmäistä kertaa osaa ottavan maan sijoitus kautta aikojen. Pohjanheimolla riitti taas paheksuttavaa, sillä sääntöjen vastaisesti Edyta oli laulanut kenraaliharjoituksessa kappaleensa viimeisen kertosäkeen englannin kielellä. Kenraaliharjoitustahan kuunteli myös kaikkien maiden raadit, joten sillä saattoi olla vaikutus hyvään sijoitukseen. Edyta esitti kappaleensa ”To nie ja!” hienosti myös suorassa lähetyksessä, joten hyvä sijoitus oli itsestään selvä ja samalla aukeni Edytan tie kansainväliseksi tähdeksi. Kisan päätti Ranskan erikoinen kilpailukappale ”Je suis un vrai garcon”, joka Nina Moraton esittämänä sijoittui seitsemänneksi.
Parhaiten tästä kisasta muistetaan kuitenkin jotain muuta, kuin yksikään kilpailukappale. Irlannin yleisradion pomot olivat pyytäneet väliaikanumeroksi Bill Whelanilta irlantilaismusiikkia, jonka tahtiin menestyneet irlantilaistanssijat Jean Butler ja Michael Flatley suunnittelisivat koreografian. Miehet ottivat mukaan ison tanssijaryhmän ja syntyi esitys nimeltä Riverdance. Tanssista tuli valtava menestys, eikä aplodeille meinannut tulla loppua. Sittemmin miehet ovat saaneet kiertää ympäri maailmaa esittämässä tanssejaan aina näihin päiviin asti.
Irlannin voitto oli täysin ylivoimainen. Suomen oli tyytyminen  yhteentoista pisteeseen.
Irlanti alkoi tuntua voittamattomalta kolmannen perättäisen voittonsa jälkeen.
Väliaikanumeron jälkeen alkoi perinteinen pisteidenjako ja kaikkien suureksi yllätykseksi Irlanti kiskaisi nopeasti kaulan kaikkiin muihin esityksiin. Unkari sai kolmelta ensimmäisenä pisteitä jakaneelta maalta (Ruotsi, Suomi ja Irlanti) täydet 12 pistettä, mutta sitten tahti hiipui. Loppujen lopuksi Irlannin ylivoima oli melkoinen ja pisteitä kertyi tasan 60 enemmän, kuin toiseksi sijoittuneelle Puolalle. Puolalle kertyi myös lähes 40 pistettä enemmän, kuin kolmanneksi tulleelle Saksalle. Suomen pistesaalis kuivui yhdentoista pisteen suuruiseksi, joista peräti kymmenen tuli Kreikalta. Lopullinen sijoituksemme oli 22., mikä tarkoitti sitä, että Suomi oli tylysti ulkona vuoden 1995 Eurovision laulukilpailuista.
Mahtoivatko Irlannin yleisradioyhtiön johtokunnan hiukset harmaantua yhdessä yössä, sillä edessä oli kolmansien peräkkäisten Eurovision laulukilpailujen järjestelyt. Siinä ei välttämättä lohduttanut tieto viisuhistoriallisesta teosta, sillä Irlanti on toistaiseksi ainoa maa joka on voittanut kisan kolmena vuonna peräkkäin.

Kilpailukappaleet:
1. Ruotsi: Marie Bergman & Roger Pontare – Stjärnorna – 13. sija (48 pist.)
2. Suomi: CatCat – Bye Bye Baby – 22. sija (11 pist.)
3. Irlanti: Paul Harrington & Charlie McGettigan – Rock’n’roll Kids – 1. sija (226 pist.)
4. Kypros: Evridiki – Ime anthropos k’ego – 11. sija (51 pist.)
5. Islanti: Sigga – Naetur – 12. sija (49 pist.)
6. Iso-Britannia: Frances Ruffelle – We Will Be Free (Lonely Symphony) – 10. sija (63 pist.)
7. Kroatia: Toni Cetinski – Nek’ ti bude ljubav sva – 16. sija (27 pist.)
8. Portugali: Sara Tavares – Chamar a musica – 8. sija (73 pist.)
9. Sveitsi: Duilio – Sto pregando – jaettu 19. sija (15 pist.)
10. Viro: Silvi Vrait – Nagu merelaine – 24. sija (2 pist.)
11. Romania: Dan Bittman – Dincolo de nori – 21. sija (14 pist.)
12. Malta: Chris & Moira – More Than Love – 5. sija (97 pist.)
13. Alankomaat: Willeke Alberti – Waar is de zon? – 23. sija (4 pist.)
14. Saksa: Mekado – Wir geben’ne Party – 3. sija (128 pist.)
15. Slovakia: Martin Durinda & Tublatanka – Nekonecna piesen – jaettu 19. sija (15 pist.)
16. Liettua: Ovidijus Vysniauskas – Lopsine mylimai – 25. sija (0 pist.)
17. Norja: Elisabeth Andreassen & Jan Werner Danielsen – Duett – 6. sija (76 pist.)
18. Bosnia-Hertsegovina: Alma & Dejan – Ostani kraj mene – 15. sija (39 pist.)
19. Kreikka: Costas Bigalis & The Sea Lovers – To trehantiri (Diri Diri) – 14. sija (44 pist.)
20. Itävalta: Petra Frey – Für den Frieden der Welt – 17. sija (19 pist.)
21. Espanja: Alejandro Abad – Ella no es ella – 18. sija (17 pist.)
22. Unkari: Friderika – Kinek mondjam el vetkeimet – 4. sija (122 pist.)
23. Venäjä: Youddiph – Vechni strannik – 9. sija (70 pist.)
24. Puola: Edyta Gorniak – To nie ja! – 2. sija (166 pist.)
25. Ranska: Nina Morato – Je suis un vrai garcon – 7. sija (74 pist.)