Edellisvuotisen säveltäjien kutsukilpailukokeilun jälkeen Yleisradio järjesti jälleen avoimen sävellyskilpailun, johon saapui 111 sävelmää. Semifinaalivaiheeseen seuloutui kymmenen ehdokkaan kattaus ja mukana oli myös Suomen karsintahistorian ensimmäinen ruotsinkielinen kappale, Carolan ”Ge mig en grabb”. Sinänsä avoin kisa ei tuonut mitään uutta säveltäjien nimilistaan, sillä kymmenestä laulusta kolme oli Toivo Kärjen käsialaa. Lisäksi Åke Granholm ja Lasse Mårtenson saivat kumpikin kaksi lauluansa mukaan. Loput kolme olivat Ensio Kostan, Erik Lindströmin ja Rauno Lehtisen tuotoksia.
SUOMEN KARSINTA 1965
Ajankohta: Lauantai 13.2.1965 klo: 20.15
Kilpailupaikka: Suomen television studio 1, Pasila, Helsinki
Juontajat: Aarno Walli, Antti Einiö, Marion Rung
Kapellimestari: George de Godzinsky
Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (111 sävelmää)
Arvostelu: 10 alueraatia ja Pohjola-raati
Kilpailukappaleita: 10
Kaikkia kymmentä euroviisuehdokasta soitettiin radioaalloilla tammikuun lopulla useampaankin otteeseen ja Suomen kansa sai valita kuusi finalistia postikorttiäänestyksellä. Carolan historiallinen ruotsinkielinen esitys karsiutui jo tässä vaiheessa. Lisäksi lähtöpassin sai suosittu Vieno Kekkonen, mutta ehkä enemmänkin vaikeaselkoisen balladinsa ”Pavane itkevälle neidolle” ansiosta. Myös Tamara Lundin uusi yritys euroviisumenestyksessä jäi haaveeksi: Rauno Lehtisen ensimmäinen euroviisusävelmä ”Ota tai jätä” karsiutui. Pentti Lasasen laulama reipas ”Vanha kunnon dixieland” oli täpärin karsiutuja. Se hävisi viimeisenä finaalikuusikkoon päässeelle Marjatta Leppäselle noin seitsemällä sadalla pisteellä.
Samaan aikaan alkoi myös kiertää villi huhu, että Katri Helenan esittämä pirteä letkajenkka ”Minne tuuli kuljettaa” olisi saanut äänivyöryn ja siitä tuli saman tien vahva kansansuosikki voittajaksi. Voittaja valittiin kuitenkin samaan tapaan kuin vuotta aikaisemminkin. Ensin kymmenen alueraatia eri puolilla Suomea antoivat pisteensä ja sen jälkeen niin sanottu Pohjola-raati sanoisi mielipiteensä. Jos nämä näkemykset yhtyivät, voittaja olisi selvillä siltä seisomalta – kuten edellisvuonna tapahtui. Mutta jos näkemyseroja syntyi, voittajan valinta siirtyisi kolmannen instanssin eli Yleisradion johdon päätettäväksi.
Ensin kuultiin kuitenkin kaikki kuusi kilpailukappaletta. Kisan aloitti Marjatta Leppänen ja Lasse Mårtensonin jazzahtava balladi ”Iltaisin”. Sen jälkeen siirryttiin reippaaseen rockiin, kun lavalle saapui uransa alkuaskelia ottava duo Eero ja Jussi Raittinen. Erik Lindströmin säveltämä ”Tahdon saaren” oli saanut kansanäänestyksessä toiseksi korkeimmat pisteet. Seuraavaksi kuultiin peräkkäin kolme Toivo Kärjen erilaista sävelmää. Ensin Ritva Mustonen lauloi mystisesti svengaavan tulkinnan ”Lapin taikarummuista”. Ritva oli pestattu solistiksi viime hetkessä, sillä alkuperäinen solisti Erkki Pohjanheimo oli juuri saanut vakituisen työn Yleisradiosta, ja oli näin ollen jäävi esittämään laulun. Numerolla neljä esiintyi Viktor Klimenko laulaen kohtalokkaan synkeän balladin ”Aurinko laskee länteen” ja hänen jälkeensä estradin valtasi 19-vuotias Katri Helena tuon ajan muotitanssiin – letkajenkkaan – perustuvalla kappaleellaan ”Minne tuuli kuljettaa”. Viimeisenä esiintyi teinityttöjen suosikki Kai Lind, Åke Granholmin säveltämällä hempeällä, joskin hieman vanhanaikaisella, balladillaan ”Mon amie, mon amour”.
Sitten alkoi kaupunkiraatien työskentely. Kärkikolmikko erottui pisteissä melko selkeästi ja pisteytyksen lopuksi voittajaksi selviytyi – kansan suureksi pettymykseksi – Marjatta Leppäsen ”Iltaisin”. Toiseksi sijoittui Viktor Klimenko ja Katri Helena oli vasta kolmas, mutta jälkeenpäin selvisi että ainakin muutamassa raadissa oli yritetty vaikuttaa raatilaisten päätöksiin ja suositeltu letkajenkan jättämistä pisteittä.
Lassen ja Marjatan voitonjuhlat loppuivat kuitenkin lyhyeen, kun Pohjolaraati ilmoitti omaksi suosikikseen Viktor Klimenkon. Näin voittaja jäi ratkaisematta suorassa lähetyksessä ja päätösvalta siirtyi Yleisradion johdolle. Pari päivää asiaa puntaroituaan johtoporras ilmoitti päätöksensä. Näin Napoliin päätettiin lähettää Viktor Klimenko ja Toivo Kärjen sävellys ”Aurinko laskee länteen”. Syyksi he ilmoittivat, etteivät uskalla asiantuntevan Pohjolaraadin mielipidettä vastustaakaan, vaikka toisaalla epäiltiin että myös legendaarisen sanoittajan Reino Helismaan kuolemalla oli vaikutusta päätökseen.
Klimenkon Napolissa saavuttama viimeinen sija nollapistein, sai urbaanit kaupunkilegendat kansan suussa elämään. Jälkipolville onkin mielellään kerrottu tarinaa, jossa Katri Helenan letkajenkka jätettiin Suomen karsinnassa rannalle, ja ”letkajenkka” voitti sitten kansainvälisen loppukilpailun.
Lopputulokset:
Finaali:
1. Marjatta Leppänen: Iltaisin 210 p.
2. Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen 195 p.
3. Katri Helena: Minne tuuli kuljettaa 186 p.
4. Kai Lind: Mon amie, mon amour 133 p.
5. Ritva Mustonen: Lapin taikarummut 93 p.
6. Eero & Jussi: Tahdon saaren 84 p.
Semifinaali:
Pentti Lasanen: Vanha kunnon dixieland
Vieno Kekkonen: Pavane itkevälle neidolle
Carola: Ge mig en grabb
Tamara Lund: Ota tai jätä
