Viisukuppila

Sanallisia arvoja täällä kunnioitettakoon.

Tästä tuli aivan yllättävän riemastuttava kisa, täytyy sanoa

Sinä
Hieman käsittämätöntä sanailua, eikä laulettavuuskaan ole kovin kohdillaan. Kaunis, toki.

Uskonpuhdistus
Ja näin.

Niilin hanhet
Sympatiaa keräävä käännös. No, Mihemmedin fanittajana hieman lämpeninkin tälle kauniille lintukäännökselle.

Leena-keiju
Hieman jää muiden jalkoihin kohtalaisella laulettavuudella, mutta Leenan käyttö toki nosti pisteitä.

Jeanne d'arc
Hieno, uskonnollisuutta tapaileva sanoitus, Pyhä Mikael miellytti eniten.

Viima
Laulettavuus on tässäkin melko kohtalaista, ja aihe oli ihan kiva. Keskikastia.

Käännösjoukko, jota kaipaamaan jäi...

Luultavimmin kisataso taisi olla korkea. Tähän pienet poiminnat sanoista, jotka jäivät mieleen.


Näistä pitävät muut: Belsebul, härkäpatsas, Leena, ilmasto, nokka, Pyhä Mikael, Kaarle-prinssi, Orleans'n, Jeanne d'Arc, kapseloitua, kama.

Näitä taas arvostan: Kalvennein, ahtaalla, oraineen, pajupuu, näkemiin, rouskuen, kirskuen

1. SINÄ. Kuin olisi keskitytty erikoisiin sanoihin tarinan kustannuksella, jolla ei ole oikein päätä eikä häntää (mikä ei tietystikään ole käännöskisoissa kovin harvinaistakaan…) Ovatko Ajito ja Mojito japanilaisia? Kuinka oikeita nimiä? Luulin että japanilaiset naisten nimet loppuvat yleensä –ko eikä –to, mutta en ole asiantuntija… Mojito on ainakin kuubalainen cocktail-juoma

2. USKONPUHDISTUS. ”Belsebulin” taisi olla painovirhe. Sentään oli oikea tarina, mutta laulettavuus oli monessa paikassa vaikeaa. ”Eron otti” ja ”ahtaalla” sisälsivät paino- tai pituusongelmia.

3. NIILIN HANHET. Tarina tunnelmallinen ja kekseliäs. Alkuvaikeuksien jälkeen onnistuin laulamaan myös ”Ei ystävämme jää ilmastoon vihamieliseen” –rivin. Toinen ”taas”-sana ilmeisesti unohtunut ”Taas muuttaa, muuttaa” –riviltä? Saanko arvata – Sagapo?

4. LEENA-KEIJU. Omani. Inspiroiduin hiukan alvedansenmaisesta tunnelmasta, vaikka se on paljon parempi kappale kuin tämä… Tehdessä tekstini oli alussa lähellä parodiaa, mutta päätin sittenkin tehdä siitä täystosissaanolevan. Mietin pitkään, kertaanko sanan ”heijastuu” mutta kuin muuta ei löytynyt kuin ”mikään muu” niin annoin olla tyylikkäämpänä. ”Leenaa” ei varmastikaan olisi laitettu, ellei alkuperäisessä olisi ollut ”Teena”. Tahtomatta tuli Leenan kautta Peter Pan –yhteys, vaikka Helinä oli siinä se keiju ja Leena oikeastaan tämän ”kilpailija”, ihmistyttölapsi... joka tosin myös pystyi lentämään keijukaistomun avulla.

5. JEANNE D’ARC. Heh, arvaan mistä inspiroiduit! Videosta, tietenkin, siellä on niin Jeanne d’Arc – ja Mariane-maisia asentoja, lippukin liehuu siinä vieressä! Hienoa historiallista juonta, jollaisia useimmin on harrastanut… Sziget? Harmi vaan että ”Arc” hukkuu Teenaaa-sanan loppuun…

6. VIIMA. Veikkaan UFOPOLIa, vaikka ”roudataan” on kaikkea muuta kuin ufopolimainen sana Looginen tarina, mutta: mielestäni tämä kappale ja melodia ei tuo mieleen näin raakaa viimaa kuin näissä sanoissa.

Kolme erinomaista ja kaksi hyvää.

1. Sinä (san. Minä)
Pelkän otsikon perusteella veikkasin TOMItua. Kuvittelin Akiton viittaavan johonkin mangaan, kun en muutakaan keksinyt. Sitäkään en tiedä, miksi mojitoa käytetään sekä yleisnimenä (juoma) että erisnimenä (Mojito). Mystinen juttu. Parin kohdan laulettavuudesta en vakuuttunut.

2. Uskonpuhdistus (san. Martti Luther)
Otsikon merkitys ei kirkastu: kenen uskoa tässä puhdistetaan ja millaisin pesuainein? Riimi hurmio/turmio on käännöskisojen klassikko (ks. esim. Malta 2007), tässä ehkä parodisessa käytössä. Arkinen Leena ei tunnu oikein belsebulin ja härkäpatsaiden mittaiselta nimeltä.

3. Niilin hanhet (san. Ebdo Mihemed alias Pensselisetä)
Tästä tuli mieleeni Dan Anderssonin (1888-1920) laulu Hanhet muuttavat:

Kun haavat vanhat alta polttaa ja kun kyynel kastaa posken hylätyn
Kun elämä on kivikuorma ja sun laulus on kuin kurjen valitus
Lähde, maista syksyn kylmää tuulta, katso kanssain taivaan syvyyksiin
Tule, seiso kanssain luona portin, nyt kun villihanhet tienoon ylittää
Nyt kun villihanhet tienoon ylittää

Tuo on Hectorin Ruusuportti-levyltä (1979), jonka suomennokset Hector teki yhdessä Tommy Tabermannin kanssa. Jaksamista Tommylle. - Käännöksestä: loistavaa työtä, vaikka näin laajaa toistojen karsimista en kannata. Oliko siihen todellista tarvettakaan? Eikö ole vähän triviaalia kertoa, että muuttolinnut palaavat ensi vuonna takaisin? Talvi täytyy joka tapauksessa tulla toimeen ilman hanhia.

4. Leena-keiju (san. J. M. Barrie)
Teknisesti siistimpi kuin käännös 2, toisaalta myös tylsempi, vaikka huomasin Peter Pan -viittauksen. Jumalattaren henkilöllisyys jää epäselväksi, mutta ilmeisesti hän lumoaa päähenkilön niin että tämä näkee keijun? Säkeistön loppu "kohta laulelen" hieman ärsytti, kun tilanne ei mielestäni edellytä laulamista.

5. Jeanne d'Arc (san. Carl Th. Dreyer)
Nerokasta. Tällaisen vain harva meistä osaisi tehdä, enkä lue itseäni osaajien joukkoon. "Airut vastarintaliikkeen" ei mielestäni sovi kohdalleen, ja genetiivimuotoa Orleans'n ihmettelin: ääntyykö nimi tosiaan a-loppuisena? Jos se ääntyy nasaaliloppuisena tai suomalaisittain s-loppuisena, muodon pitäisi kai olla Orleansin. D'Arcin klusiili voi olla hankala laulettaessa: Jeanne d'Aaaaarc. Vrt. laulu belgialaisesta pyöräilijästä: Eddy Meeeeerckx.

6. Viima (san. Tuomas Vimma)
Univelka painoi niin että ilman suklaata olisin sammunut työn ääreen. Jälkeenpäin en muistanut käännöksestä juuri mitään. Ihan siedettävältä se nyt näyttää, vaikka hanhille ja marttyyrille ei varmastikaan pärjää. Huomasivatko kaikki roudata-sanan kaksoismerkityksen?

Kas niin, kommentoidaanpa hieman myöhästyneesti. Kisa oli tosiaan mitä viihdyttävin

- - -

1. Sinä
Abstraktio on hieno asia, samoin absurdismi, mutta homman pitää silti pysyä hanskassa toimiakseen. Pelkkä satunnaisten sanojen luetteleminen ei tee tekstiä. Tai ehkä käännöksen tarina on vain liian subtiili ymmärrettäväkseni? Toisaalta tekniikka on myös mitä sattuu; pahimmillaan yksittäisissä sanoissa on useampia paino- ja tavupituusongelmia. Esimerkiksi sanassa "mojito" (joka vieläpä esiintyy sekä pienellä että isolla (vai onko silläkin erityismerkitys?)) painon kuuluisi olla toiseksi viimeisellä tavulla, eli [mo'xi:to].

2. Uskonpuhdistus
Tästä aiheesta olisi voinut saada aikaan hyvin vahvan tekstin, mutta vähän hajanaiseksi jää tämäkin. Viimeistään Leena-keijun esiintulo latistaa tunnelman. Kysymyksen herättää myös, mitä tekemistä Beelzebubilla on kaiken kanssa?

3. Niilin hanhet
Otsikon perusteella ei olisi odottanut näin tunnelmallisen harmonista tarinaa. Ensimmäisten säkeistöjen perusteella aloin melkein epäillä, olinko kenties epähuomiossa osallistunut kahdella tekstillä Yhtä yllättävä oli harvemmin vastaantuleva tekniikkaongelma: liian pitkät tavut. Erityisesti säkeessä "Maahan routaiseen" tuli niin ahdasta, että merkityksen muuttuminen oli lähellä.

4. Leena-keiju
Montako henkilöhahmoa tässä lastenkirjamaisesti nimetyssä käännöksessä oikein on? Kertoja, keiju, "sä" ja jumalatar? Jollei otsikko antaisi vihjettä, epäilisin Leenan olevan vielä viides...

5. Jeanne d'Arc
Tultuani pari kisaa takaperin nimimerkin Timoteus ansiokkaasti parodioimaksi, aloin miettiä, osaisinko kenties, anglismia käyttääkseni, palauttaa kohteliaisuuden. En ole aivan varma, onnistuinko, sillä tyylistä ei loppujen lopuksi tullut kovinkaan ilmeinen ja tekstistä yleisestikin aika vakavastiotettava. Ainoa selvästi havaittava parodinen aspekti on kuinka täyteen vähät säkeet on ahdettu dataa. Samalla tulin antaneeksi käsitteelle Wikipedia-käännös™ uuden merkityksen, sillä tarkistin huolellisesti kaikki faktat. Jeannen vanhemmat nimittäin todellakin olivat maanviljelijöitä ja hänen kerrotaan olleen peltotöissä Pyhän Mikaelin ilmestyessä hänelle ja käskiessä häntä kruunaamaan Kaarle VII Ranskan kuninkaaksi. Pitänee varmaan joka tapauksessa jatkossakin tehdä erilaisia tyylikokeiluja, kun tämä oli sen verran hauskaa ja lopputuloskin oli hyvä, vaikka työtunteja toki menikin moninkertaisesti tavanomainen määrä.

6. Viima
Sääilmiöitä taas liikkeellä. Mietin aikani, ovatko sinne tänne ripotellut yllättävät sanavalinnat tyylirikkoja vaiko muutoin tavallisen aiheen kaivattuja mausteita. Päädyin jälkimmäiseen tulkintaan, sillä esimerkiksi "ikävään kapseloituminen" on paitsi hyvin kuvaava, myös uusia tulkintoja luova ilmaus. "Rouskuen pureminen" puolestaan herättää kysymyksen, kuka loppujen lopuksi pureekaan ja ketä

- - -

Huilumies kirjoitti:2. USKONPUHDISTUS. ”Belsebulin” taisi olla painovirhe.

Muoto "Beelsebul" on myös olemassaoleva nimitys filistealaisten jumalalle.

sziget kirjoitti:ja genetiivimuotoa Orleans'n ihmettelin: ääntyykö nimi tosiaan a-loppuisena? Jos se ääntyy nasaaliloppuisena tai suomalaisittain s-loppuisena, muodon pitäisi kai olla Orleansin. D'Arcin klusiili voi olla hankala laulettaessa: Jeanne d'Aaaaarc.

Itse ääntäisin genetiivimuodon [oRleã:n], koska s ei ainakaan missään muodossa kuulu. d'Arcin suhteen tiedostin ongelman, mutta ajattelin, että natiivia ranskalaista moinen tuskin haittaisi, kun painokin on joka tapauksessa lopussa. Tiedostin toki molemmat kohdat hieman ongelmallisiksi, mutta päätin ottaa sen verran taiteellista vapautta, koska en halunnut luopua hyvästä ideasta.

sziget kirjoitti:Huomasivatko kaikki roudata-sanan kaksoismerkityksen?

Enpä kyllä. Onko "routaaminen" oikea käsite vai onko siinä vielä jokin kolmas tulkinta?

UFOPOLI kirjoitti:Tultuani pari kisaa takaperin nimimerkin Timoteus ansiokkaasti parodioimaksi, aloin miettiä, osaisinko kenties, anglismia käyttääkseni, palauttaa kohteliaisuuden. En ole aivan varma, onnistuinko, sillä tyylistä ei loppujen lopuksi tullut kovinkaan ilmeinen ja tekstistä yleisestikin aika vakavastiotettava.

Kaunis ajatus. Mutta kyllä, selvemmin olisi pitänyt ampua yli.

UFOPOLI kirjoitti:Ainoa selvästi havaittava parodinen aspekti on kuinka täyteen vähät säkeet on ahdettu dataa.

En ole varsinaisesti ajatellutkaan mitään tällaista sanoitusteni ominaispiirteeksi. Tätä pitää märehtiä.

Sanoitusteni yleisimpänä ja yleisluontoisimpana piirteenä pidän tiettyä "puolihumoristista" otetta, jossa biisien alkuperäistunnelmasta pyritään nostamaan esiin uusia puolia vääntämättä niitä puskafarssiksi. Joskus tämä on tulkittu alkuperäiselle biisille tai esittäjälle irvailemiseksi mutta se ei useinkaan ole tarkoitukseni. Selkeimpinä tämän lajityypin edustajina tältä vuodelta pidän Romanian, Kyproksen ja Slovakian sanoituksiani. Kahta viimeistä voi tietysti pitää puskafarsseinakin.

Jos sanoitus saa jonkinlaisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden tai siinä on muuta fiksulta vaikuttavaa sanottavaa, aina parempi. Historiallisia teemoja en sen sijaan juuri muista käyttäneeni. Pr0n0akaan en ole tänä vuonna paljon kirjoittanut, vaan ihan kilttejä sanoituksia vain.

UFOPOLI kirjoitti:työtunteja toki menikin moninkertaisesti tavanomainen määrä.

Jos sinulle käy samoin kuin minulle kävi Kevään morsiamen kanssa, pari seuraavaakin sanoitustasi jatkaa samoilla linjoilla. Minä en päässyt eroon talvikuvastosta Viron enkä edes Kroatian kisassa.

Timoteus kirjoitti:Kaunis ajatus. Mutta kyllä, selvemmin olisi pitänyt ampua yli.

Täytynee yrittää uudestaan jonain kertana. Kenties kokeilen jotakuta muutakin

Timoteus kirjoitti:Historiallisia teemoja en sen sijaan juuri muista käyttäneeni.

Graal? Baabelin torni? Adonis yhdistyy niin ikään mielessäni ensisijaisesti anatolialaiseen jumalhahmoon. Nuo taisivat olla mielessäni päällimmäisinä, kun lähdin aihetta hakemaan.

Timoteus kirjoitti: Jos sinulle käy samoin kuin minulle kävi Kevään morsiamen kanssa, pari seuraavaakin sanoitustasi jatkaa samoilla linjoilla.

En kommentoi

Timoteus kirjoitti:Minä en päässyt eroon talvikuvastosta Viron enkä edes Kroatian kisassa.

Katosit siis jäiseen kalmistoon

UFOPOLI kirjoitti:Graal? Baabelin torni? Adonis yhdistyy niin ikään mielessäni ensisijaisesti anatolialaiseen jumalhahmoon. Nuo taisivat olla mielessäni päällimmäisinä, kun lähdin aihetta hakemaan.

Graal ja Baabel ovat legendoja, Jeanne d'Arc oli oikeasti elänyt ihminen. Minusta siinä on aika paljon eroa.

UFOPOLI kirjoitti: Katosit siis jäiseen kalmistoon

Timoteus kirjoitti:Graal ja Baabel ovat legendoja, Jeanne d'Arc oli oikeasti elänyt ihminen. Minusta siinä on aika paljon eroa.

Totta tuokin

UFOPOLI kirjoitti:4. Leena-keiju
Montako henkilöhahmoa tässä lastenkirjamaisesti nimetyssä käännöksessä oikein on? Kertoja, keiju, "sä" ja jumalatar? Jollei otsikko antaisi vihjettä, epäilisin Leenan olevan vielä viides...

Heh, itse asiassa henkilöitähän oli vain kaksi Kertoja on toinen, "sä":hän paljastuu keijuksi, jota pari riviä myöhemmin kutsutaan jumalattareksi

^ Ai keiju onkin se jota jumaloidaan? Vähän ihmettelinkin, miksi kertoja ja keiju eivät voisi löytää toisiaan ilman jumalattaren myötävaikutusta.

UFOPOLI kirjoitti:Ainoa selvästi havaittava parodinen aspekti on kuinka täyteen vähät säkeet on ahdettu dataa. Samalla tulin antaneeksi käsitteelle Wikipedia-käännös™ uuden merkityksen, sillä tarkistin huolellisesti kaikki faktat.

Tarinan tiiviyttä pidin melkoisena saavutuksena. Epäilin Wikipediaa, vaikka sivistynyt kääntäjä olisi saattanut muistaa yksityiskohdat muutenkin. Arvostelija ei ole sivistynyt, ja siksi hän eli minä luki Wikipediaa.

UFOPOLI kirjoitti:Itse ääntäisin genetiivimuodon [oRleã:n], koska s ei ainakaan missään muodossa kuulu.

Ajattelin n:n kuulumista, mutta jos perusmuodon lopussa on [ã:] niin asia selvä. Kuuntelin monsieur Tradin muinaista laulunpätkää Orleans, ja suomalaiset korvani eivät sanoneet, onko loppuäänne n vai jonkin sortin a.

UFOPOLI kirjoitti:6. Viima
"Rouskuen pureminen" puolestaan herättää kysymyksen, kuka loppujen lopuksi pureekaan ja ketä

Tuota pohdin hartaasti. Rouskuva ääni on purevien hampaiden ja purtavan aineksen kohtaamisen tulos. Olisin taipuvainen hyväksymään tulkinnan 'puree niin että rouske kuuluu', vaikka purija itsessään ei rouskukaan (niin kuin ei toisaalta kohdekaan ilman hampaiden myötävaikutusta).

UFOPOLI kirjoitti:

sziget kirjoitti:Huomasivatko kaikki roudata-sanan kaksoismerkityksen?

Enpä kyllä. Onko "routaaminen" oikea käsite vai onko siinä vielä jokin kolmas tulkinta?

Oikea on. Tuuli sekä routaa (jäätää) päähenkilöä että roudaa (paiskelee) häntä paikasta toiseen. Routia-verbi säkeistön alussa yritti aktivoida routaamistulkinnan roudaamisen rinnalle.