Ruut kirjoitti:Kyllä Kaustiselta on hyvä ponnistaa. Hyvä! Jee! Näissä karkeloissa jo kolme kosketusta Kaustiseen.
Tämä oli tyylikkäästi tehty ja esitetty esitys. En silti uskonut, että kantaisi suurella lavalla ja toisi ääniä Euroopasta.
Mitämitä? Siis Kaustinen
Mulle tässä käy kaikessa taitavuudessaan Tuomot: olen ollut Tuomon keikoilla - kaikki on upeeta ja täydellistä, mutta spiritti uupuu hekumallisuudesta. Silloin kun kaikki on täydellistä ja hyvää, ihmeellisesti jääkin kaipaaman jotain roiskintaa, rosoisuutta, jotain särmää.
Laura Sippolassa tämä kaikki kääntyy ihan hekumallisesti toisin päin: hänkin on täydellinen, mutta persoona on niin paljon vahvempi, kylläisempi, jollain oudolla tavalla omaperäisempi. En osaa selittää. Ehkä se on artistin syvempi jälki, joka jää mieleen. Tunne, vahvuus, jokin!
