SIIS TÄH?! Tää ei päässy jatkoon? Mitäs ihmettä :O ?? Toisaalta oli aika tasokas alkukarsinta.

Harmittaa kyllä Mondayn puolesta Minusta vokalisti taustalaulajan kanssa kuulosti hyvältä. Sister Twisterin biisiä pidän vain vähän vahvempana kuin tätä, mutta esiitymisessä Monday jäi valovuoden päähän. Olisivat keksineet jonkun idean esiintymiseen, nyt näytti siltä kuin olisi ensimmäisiä treenejä katsonut.

Muuten ihan jees mutta laulajan ja taustalaulan suhteen pitää sanoa, että jos ollaan rokkitähtiä niin näytetään kanssa rokkitähdiltä eikä miltään taviksilta.
Eikä seisota tumput suorina paikallaan .

Kyllä lapsikin kuuli, siis omani, että laulut ei menneet ihan putkeen. Ei kyllä niin paha kuin Bääbsillä ja varmaan molemmilla kokemattomuutta, mutta ei tätä voi kieltääkään

Vaikeastiennustettavaa erää helpotti, että näistä näki heti alussa, ettei toivoa ollut. Laulua sai jännittää alusta loppuun, mutta pahinta oli solisti, joka ei todellakaan ollut rock. Olisiko joku voinut neuvoa häntä, ettei välttämättä kannata tallustella ympäriinsä, jos se näyttää lähinnä karjakon matkalta aamulypsylle? Sääli sinänsä, sillä kappale on edelleen puntarikolmoseni

Tuli ja meni. Kyllä tämän katseli ja kuunteli, mutta jokin ei vaan sytyttänyt. Laulalajalla tais olla hivenen käsijarru päällä, esitys ei lähtenyt lentoon.

Tiesin jännittää laulusuoritustaa ensikuuntelujen perusteella, ja harmittavastihan tuo korvaa raastoi. Pahinta oli kuitenkin vaikutelma humppakuningattaresta, joka on päättänyt kokeilla vähän rokimpaa matskua ja käynyt tälläytymässä pikkuveljensä vaatekaapilla. Ja lavaliikehdinnässä taisi avittaa luottoystävä naisten lätkäjoukkueesta.

Harmi, sillä melodiassa oli potentiaalia.

youkka kirjoitti:Harmi, sillä melodiassa oli potentiaalia.

harmi sinänsä koska tässä ei ollu mitää melodiaa läpilaulettu lätty mistä ei saa mitää irti tai ees mitää mieleen jäävää vaikka kuinka monta kertaa tätä on koittanu kuunnella

Pidän tästä kappaleesta.. .. mutta olisi pitänyt olla solisti vahvemmalla äänellä..... Kaija Koo’lle tämä kappale.

Voi sentään. Itse biisi on ihan hyvä, tai ainakin kertsi on tarttuva, mutta tytön ääni vaan ei riitä mihinkään. Olin tosi pettynyt.

Minusta kappale on liian väkinäinen. Ei mukaansa tempaava millään tavalla.. Gary on kyl ihku.

Rousku kirjoitti:Kuka niistä on Gary? En huomannut lavalla ainuttakaan erityisen ihkua ilmestystä...

Se hiukkasen nuhjuuntunen drag queenin näköinen (puuhka kaulassa). Nyt en saa ... arvostusta Garylta. Sori.

Rousku kirjoitti:^Nehän oli kaikki vähän semmoisia, mutta taidan kuitenkin tietää, ketä tarkoitit. Muilta puuttui puuhkat?

Mä sanoin sen koko ajan

Ihan jeeshän tämäkin oli, mutta ehkä jotenkin unohtui kun tämän jälkeen esiintyi pari iskelmällisempää artistia?

youkka kirjoitti:Tiesin jännittää laulusuoritustaa ensikuuntelujen perusteella

Itse en osaa varsinaisesti studioversioiden perusteella jännittää tai aavistaa että laulut menevät pieleen, mutta kyllähän se niin näyttää olevan, että se mikä itselle kuulostaa studioversiossa "sävyttömälle" eikä sytytä, vaikuttaa "tunteettomalle" ja "aneemiselle", näyttää usein kielivän siitä, että ihan puhtaasti laulutaidon puolella on fataaleja heikkouksia. Jälkiviisaus paras viisaus , mutta kyllä se jotenkin näin menee. Näin on itsellä käynyt nyt Bääbsin, Mondayn kanssa ainakin. Sama koski viimevuonna Passionworksia, joka ei vaan itseen iskenyt alkujaankaan siten kuin sen olisi biisin ym perusteella pitänyt iskeä. Ja Sveitsiä sitten isoissa kisoissa.

Tää oli selvästi parempi live kuin esim. Hookoo.

Minusta he vetivät ihan hyvin, laulu sujui ja kyllä siellä oli vähän sitä liikettäkin mukana. Laulajan hiukset ja koko tyyli vähän häiritsivät, näytti enemmänkin joltain toimistotädiltä kuin rokkitähdeltä
Mutta tuo rokki/tulishow on jo niin nähty, ehkä suomalaisetkin ovat tajuneet, että pitäis jo vähän uudistua eikä yrittää aina tyrkyttää noita rokkibändejä jatkoon.

Daniela kirjoitti:Minusta he vetivät ihan hyvin, laulu sujui ja kyllä siellä oli vähän sitä liikettäkin mukana. Laulajan hiukset ja koko tyyli vähän häiritsivät, näytti enemmänkin joltain toimistotädiltä kuin rokkitähdeltä
Mutta tuo rokki/tulishow on jo niin nähty, ehkä suomalaisetkin ovat tajuneet, että pitäis jo vähän uudistua eikä yrittää aina tyrkyttää noita rokkibändejä jatkoon.

Tuo ajattelu koitui Passionworksin kohtaloksi viime vuonna (sekä perseelleen mennyt esitys). Piisistä se on kiinni, eikä mistään muusta. Tänä vuonna ei vaan rokkiosastolta ole tarjolla yhtään varteenotettavaa ehdokasta, joten eiköhän tällä erää mennä muilla eväin.

ta1ja kirjoitti: Itse en osaa varsinaisesti studioversioiden perusteella jännittää tai aavistaa että laulut menevät pieleen, mutta kyllähän se niin näyttää olevan, että se mikä itselle kuulostaa studioversiossa "sävyttömälle" eikä sytytä, vaikuttaa "tunteettomalle" ja "aneemiselle", näyttää usein kielivän siitä, että ihan puhtaasti laulutaidon puolella on fataaleja heikkouksia.

Omat ennustukseni perustuivat etupäässä oktaavihyppyihin, jotka ovat kenelle tahansa laulajalle haastavia. Lliitän ne kuitenkin erityisesti suomalaisnaisille tyypilliseen aavistuksen tummennettuun ja puskevaan laulutapaan. Tässä genressä miesäänet ovat mielestäni hitusen norjempia ja suoritusvarmempia. (esim. Veeti selvisi kelvollisesti)

Aivan toinen asia on sitten se, onko laulajan lahjakkuus suuntautunut etupäässä studioon vai livelavalle. Itse olen vieraillut studiossa kertaalleen, enkä millään muotoa kuvailisi kokemusta helpoksi. Sopivan rennossa livetilanteessa voi laulaa vapautuneemmin ja ylikriittisyyden unohtaen, mikä sitten kuuluukin äänen soinnissa ja tulkinnassa. Toinen vapautuu studiossa, toinen lavalla. Ehkäpä Mondayn vokalisti kuuluu ensimmäiseen joukkoon.

Omaan kokemukseen pohjatuu vielä kolmaskin seikka, eli monitorointi. Jotkut laulajat tuntevat äänensä niin hyvin, että laulavat puhtaasti vaikka hurrikaanin helmassa. Itse kadotan ensimmäisenä alaäänet, mikäli tausta häivyttää monitoroinnin alleen. Näistä näkökulmista katsoen yritän ymmärtää epäonnistuneita livevetoja, vaikka en siinä aina kovin hyvin onnistukaan

Paikan päällä aisti bändin kokemattomuuden ja jännittyneisyyden. Lavakarisma puuttui, sekin ehkä suurenee rutiinin kasvaessa. Laulu parani paljon loppua kohden, mutta ei vain sytyttänyt tällä kertaa. Valitettavasti livenä ei nyt toiminut.

^^ Kiitos Youkka!!, ihanaa kun jaksat avata ja kertoa .

Mähän olen vain kuuntelija, pohjattoman utelias ja samoin mulla on pohjaton halu ymmärtää mistä mikin asia johtuu. On aivan älyttömän mielettömän kiva kun selitetään. En ole tullut ajatelleeksi ollenkaan tuota, että laulajat ovat eri tavalla rentoja eri tilanteissa, tai siis että se vaikuttaa myös siihen studiossa laulamiseen, henkilöstä riippuen. Lisäksi varmaan jotkut livetilanne sytyttää vielä ekstrasti tai sitten äänessähän voi ehkä olla sellaisia kuulijakokemukseen vakuttavia ominaisuuksia, joita ei yksinkertasesti saa taltiotua? Yhdeksi olen veikkaillut volyymia. Tulee mieleen esimerkiksi Marjo Leinonen ja sitten gospel-puolelta Jaakko Löytty. Molemmat omaavat hyvin persoonallisen, voimakkaan äänen ja kumpikaan ei minusta yhdelläkään levyllä kuulosta yhtään niin hyvältä kuin livenä. Etenkään Jaakko Löytty, jonka äänen intensiteetti ja volyymi on livenä aivan käsittämätön, mielestäni, lauluääniaallot voi miltei nähdä ja tuntea .

Onhan siinäkin eroa, miten se livetilanteen epävireisyys kuuluu. Joillakin ääni soi kauniisti, mistä voi aavistella, että vika perustuu kokemattomuuteen ja on tekninen. Toiset kuulostavat sekä ohuilta että epävireisiltä. Mielestäni sekä Bääbsillä että Mondayn laulajalla ääni kuitenkin soi, sen sijaan se Lovebugsin jäbä oli myös sävytön.

ta1ja kirjoitti:^^ Kiitos Youkka!!, ihanaa kun jaksat avata ja kertoa .
Lisäksi varmaan jotkut livetilanne sytyttää vielä ekstrasti tai sitten äänessähän voi ehkä olla sellaisia kuulijakokemukseen vakuttavia ominaisuuksia, joita ei yksinkertasesti saa taltiotua? Yhdeksi olen veikkaillut volyymia. Tulee mieleen esimerkiksi Marjo Leinonen ja sitten gospel-puolelta Jaakko Löytty. Molemmat omaavat hyvin persoonallisen, voimakkaan äänen ja kumpikaan ei minusta yhdelläkään levyllä kuulosta yhtään niin hyvältä kuin livenä. Etenkään Jaakko Löytty, jonka äänen intensiteetti ja volyymi on livenä aivan käsittämätön, mielestäni, lauluääniaallot voi miltei nähdä ja tuntea .

Ole hyvä vain Itselläni on samansuuntainen intensiteetti- ja volyymikokemus Laurasta silloin Puolet sun auringosta -ajoilta. Ainakin Lentäjien juhannuksessa 2002 rouvan liveveto peittosi levyversiot mennen tullen, mutta nykyään kelkka on jonkin verran kääntynyt. Tallenteet toimivat, mutta moniin livesuorituksiin on hiipinyt entistä enemmän epävirettä. Ja sitten minun osaltani off topicille piste.

On nämä kommentit taas uskotamatonta....jätetään nyt kirjoittamatta mitä. Näissä bileissä on aivan yksi ja sama miten laulaa, kunhan biisi on mieleenjäävä ja meno korkealla. Juuri tätä Mondayn veto oli, aivan ylivoimainen tuon muun paskan seassa. Sääli, että Suomen kansa, jälleen kerran (Nightwish, Lovex, Passionworks...), jättää antamatta kotimaalleen mahdollisuuden pärjätä viisuissa. Pinnat Mondayn porukalle, toivotaan villiä korttia finaaliin ja jengin heräämistä, tämä jos mikä biisi toimi sata kertaa paremmin pyrojen kanssa livenä!

Live esitys meni mielestäni ihan hyvin . Paitsi että taustalaulajat häiritsivät mua aika paljon . Biisi on edelleen sitä ihan kiva osastoa.

Minun mielestäni Mondayn esiintyminen oli ihan kiva. Mutta siitä puuttui ainakin laulajan osalta lavan haltuun ottaminen. Tuntui, että esitys meni harjoitellun kaavan mukaan ja siitä jäi puuttumaan sydäntä ja samalla biisiin sopivaa voimaa..