Viisukuppila

Sanoituskilpailun kiertokulku:

Sanoita
















Pisteytä













Kommentoi












Ja pisteytys luonnollisesti ennen kommenttien lukemista!!

Töölön papyruskääröt
Aika eksentrinen sanoitus. Sanailu oli kuitenkin todella hyvää ja aihe hyvin persoonallinen, siis.

Aaverakkautta
Ihan kuin laulettavuus olisi tökkinyt jossain kohtia. Melko hyvä aihe, mutta toteutus huonommasta päästä.

Lastauslaiturilla
Ihan hyvä perussanoitus. Ei sen kummempaa.

Töölön papyruskääröt
Rinnakkaistodellisuudessa tapahtui kerran niin, että määrittelemättömän ajan hiljaiselon jälkeen Suuri Retu poistui ensimmäistä kertaa pimeästä kotiluolastaan, jota myös Etu-Töölöksi kutsuttiin, ja jossa legendan mukaan harjoitettiin kannibalismia. Syytä tähän ei tiedetä, mutta se saattaa liittyä siihen aikaan saalistusjaksoja seuranneisiin varsin tavallisiin itsetuhoisuusriitteihin. Ihmiset sukupolvesta toiseen ovat kertoneet toisillen tätä tarinaa, ja tutkijat vuosisatojen ajan ovat yrittäneet selvittää, mitä tuon historiallisen tapahtuman jälkeen oikein kävi. Vasta nyt eräs anonyymi munkki on löytänyt vuohensa suusta historiallisia kääröjä, jotka paljastavat shokeeraavia yksityiskohtia Retun arvoituksesta. Kävi ilmi, että Retu oli puolivahingossa syönyt lajitoverinsa Simon, josta järkyttyneenä hän lähti ulkomaailmaan etsimään elämän tarkoitusta. Kuitenkin keskellä kirkasta päivää tunnistamaton koliseva objekti syöksyi Retun eteen vaivuttaen tämän koomaan. Hänen hyvin säilynyt ruumiinsa löydettiin ikiroudasta vasta vuosituhansia myöhemmin.

Aaverakkautta
Laulettavuus on liki täydellistä, mutta sitä vastoin riimit puuttuvat ja sanailu on tönkköä. Aiheesta pidin jonkin verran, mutta ei voittaja-ainesta.

Lastauslaiturilla
Tässäkään ei sanailu ole mitään ammattitaitoisinta mahdollista, mutta kuitenkin parempaa kuin edellisessä. Tässä oli myös vähän vakavastiotettavampi aihe ja mukavan haikeahko tunnelma.

Töölön papyruskääröt
Mikä IHME tämä sanoitus oikein oli? Tai pikemminkin: mistä ihmeestä se yritti kertoa? Ihan totta, minulla tuskin on toivoakaan ymmärtää tästä mitään, vaikka tutkisin tätä kuinka. Tekniikka oli kyllä hyvää.

//

^

Aijaa, no TUOSTAHAN se tietenkin kertoi, ilmiselvää. No ei vaiskaan, minun pikkuruinen assosiaationi luuli, että tämä kertoi Helsingin kaupunginjohtajasta joka joutui eroamaan kannibalismisyytteiden takia. Tämä tieto tosin todistettiin vääräksi monia vuosituhansia myöhemmin. Ei sitten, close enough.

Lastauslaiturilla
Hieno sanoitus. Kaikki toimi erinomaisesti, ja kappaleelle oli tehty oikeutta. Hyvää työtä. Sanoituksessa on myös oivallisia rivien alta kaivettavia merkityksiä, ja yleisidea on yksinkertaisesti toimiva ja erinomainen.

Aaverakkautta
Omani. Riimit ovat yliarvostettuja.

01. Töölön papyruskääröt

Tämä oli kohtalaisen helposti ymmärrettävissä vaihtoehtohistorialliseksi sanoitukseksi arkeologiasta. En ymmärrä ongelmia tulkittavuudessa. Tykkäsin huumorista ja a-b-c-d-rytmiikasta. Sen saattoi mieltää sekvenssiksi yhtä lailla kuin vaihtoehtoisiksi tulkintamalleiksi menneelle. Nostalgisempi kuin Lastauslaiturilla, eloisuutensa takia. Teksti on myös osoitus siitä että asialleen omistautunut sanoitus voi kertoa lähes mistä tahansa, jos se näyttää itsevarmalta. Laulettuna sanoitus toimii paremmin kuin luettuna.

02. Lastauslaiturilla

Harmaa sanoitus harmaalle biisille. Tässä on jälleen sanoitus joka kuulostaa hienolta, mutta ei vedä mukaansa tai tunnelmaansa vakuuttavasti. Teksti ikään kuin teeskentelee tunteita. Asiaa on vaikea selittää. Laulettavuus oli hyvää.

03. Aaverakkautta

Aihe oli hieno, mutta toteutus oli hieman ällösöpöä ja/tai haparoivaa. Tekniset ratkaisut eivät miellyttäneet minua tällä kertaa. Pidin silti tästäkin sanoituksesta.

Töölön papyruskääröt
Alussa havaittavissa ongelmia tekniikassa, mutta muuten haravaan ei osu karkeampia laulettavuusvirheitä. Itse teksti toimii kiinnostavan ironissävytteisenä kokonaisuutena, joskaan kaikki vivahteet eivät aukene. Loppuvaikutelmaksi jää kuitenkin osaava ote. Tarinan voi tulkita monella tavalla, ja ainakin minun kohdallani tulkinnat sekoittuvat toisiinsa. Riippuu lukijan asenteesta biisiä kohtaan, sopiiko tämäntyyppinen sanoitus välttämättä yhteyteensä. Oma suhteeni biisiin on aavistuksen alkuperäisuskollisuuden puolella: perinteikkäämpi lähestymistapa olisi voinut toimia paremmin, mutta toisaalta tämä sanoitus on toteutettu sopivasti suhteuttaen ja melko nerokkaasti, joten mitäpä tähän suurempaa nokankoputtamista tarvitsisi kohdistaa.

Lastauslaiturilla
Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, joten lähdin biisin rakenteen ja musiikin tukemana rakentamaan perinteisempää sanoitusta, mielestäni silti ripauksella persoonaa.

Aaverakkautta
Sympatiaa herättävä, aiheeltaan hellyyttävä sanoitus, josta löytyy tasoja muualtakin kuin pinnasta. Valitettavasti riimien puuttuminen ja ehkä liiallinenkin pehmeys eivät jotenkaan istu hyvin raameihinsa. Tekniikassa on otettu näemmä taiteellisia vapauksia, vaikka periaatteessa laulettavuus ei näistä pahemmin pirstaloidu. Suurimmaksi kompastuskiveksi nousee riimittömyys, mistä paistaa tahaton (?) ylimielisyys lukijaa kohtaan. Riimejä tarvittaisiin, lisäksi kerrontaa pitäisi teroittaa. Nyt sanoitus ei yllä sille tasolle, jolla se voisi suorastaan häikäistä.