Viisukuppila

Kun ja vasta kun sotamuistot on pisteytetty, niitä voi myös kommentoida. Pisteitä vastaan saa lukuoikeuden tähän ketjuun, kommentteja vastaan linkin pistetaulukkoon.

Puskurina Elämää juoksuhaudoissa, jonka tulkitsi riipaisevasti tenavatähti Matias Sassali v. 1991. Sanat: Usko Kemppi. Suosittu A. Aimon levytys on vuodelta 1940.



Elämää juoksuhaudoissa

Taistoihin tiemme kun toi,
missä luotien laulu vain soi,
emme tienneet kun läksimme silloin,
kuka joskus palata voi.
Elo tää juoksuhaudoissa on
meille käskynä vain kohtalon,
ja kenties matkamme määrä
sodan melskeeseen kadota on.

Kun saapuu yö kentille taistojen,
on hiljaisuus yllä juoksuhautojen.
Jo painuu päät sotilain uupuvain,
kuopissaan miehet nyt saa
rauhassa hetken uinahtaa.

Päivä kun yöks' vaihtui jo,
tuli levoksi pien' tuokio.
Ovat unehen vaipuneet kaikki,
missä lämmön suo nuotio.
Minä sinua vain muistelen,
näen poskellas viel' kyyneleen.
Jos taiston kentälle jäisin,
sinun kuvasi on viimeinen.

Mies yksin vain valveillaan muistelee,
ja aatokset kauas kotiin harhailee.
Nyt varmaankin äiti siell' valvoo viel'
huokaillen ja rukoillen
puolesta rakkaan lapsosen.

Yritetään nyt kommentoida kun hetken pisteytystauon jälkeen palasin takasin toimintaan. Ihan yleisesti; mikään sanoituksista ei mielestäni olisi varsinaisesti ansainnut nolla pistettä!

Kun pelottaa
Ehkä sekavin näistä kun huonosti sain otteen tästä, ehkä olen liian yksinkertainen. Laulettavuus on kuitenkin hyvä, sanat natsaa ja tuo "jää, jää, jää" sopi liian hyvin tuohon

Tunnelin pää
Ihan hyvä ja selkeä, keskiverto sanoitus. En mitään erityistä osaa sanoa.

Uuteen vapauteen
Kiva tarina! Huomristisia piirteitäkin havaittavissa, ehkä se on tarkoituskin. Tykkäsin.

Hyvä päivä
Ihanan positiivinen. Tällanen sopii tuohon musiikkiin kyllä.

1. Kun pelottaa
Merten myrskyjä ja viuhuvia vihollisluoteja, mutta oi mikä herkkis sankari onkaan oikean naisen kohdatessaan. Ilmeisesti myös kova ylipuhumaan kuten Zen Cáfen biisissä Älä tee - sanoo naisille sen mitä he tahtovat kuulla. "Epäilen itseäni paikoitellen" - mitähän paikkoja erityisesti? Juttu muuttuu todella imeläksi, kun daami liittyy lauleloon, ja loppu on kauheaa lässytystä, alkuteoksen hengessä toki.

2. Tunnelin pää
Mainari kolmannessa polvessa? Voisi viitata myös luolatutkijan onnettomuuteen ja pelastusoperaatioon Saksassa. Mukavan optimistinen teksti, vaikka muutamia häiritsevyyksiä erottui. Alussa pää - päin maistui tautologiselta. Nimen "suuntaaminen" hautakiveen (r. 5) on jo peräti hupsua, loogista päättelyä (r. 8) harrastettu liikaakin? Myös "jatkan elinaikaa" (r. 12) on väkinäinen, vaikka ajatuksen voi ymmärtää. Toistuva fraasi "Ei saa luovuttaa" on kulunut, muuten ihan hyvä.

3. Uuteen vapauteen
Pisteytä-ketjussa lainattu käännöshitti Nosta lippu salkoon oli oikeastikin tämän lähtökohta. Sehän on toiveikas biisi, joka loppuu ennen kuin päähenkilön tuleva kohtalo selviää. Todellisuus on usein muuta kuin toiveet, ja kun nainen kerran osallistuu lauluun, hänellekin täytyi kehittää aktiivinen rooli. Taiteellista kunnianhimoa ei nyt ollut, ilman osallistujapulan tuottamaa lisäaikaa en olisi ehtinyt edes yrittää.

4. Hyvä päivä
Alkaa hauskasti. Toistuva "Ei haittaa lain" sopii, ja rivi "Jos nostan hymyn korviin, kaikki hienosti on" tiivistää käännöksen ironian. Mietin, miksi se tuntui lässähtävän loppua kohti. Ehkä kerronta etenee liian hitaasti. Päivään olisi mahtunut enemmän sattumuksia. Varsinkin Mersu-episodia vatkataan liian kauan: ensin sankari jää hymyillen paikoilleen, kohta puhutaankin väistöliikkeestä. Biisin rakenne tuottaa ongelmia. Loppuun on vaikea mahduttaa uutta sisältöä, kun kuorosta saa vaivoin selvän. Siksi kuoro-osaan piilotettu asteroidi jää suutariksi.

Kääk.

Kappale oli ainakin muutamaan vuoteen vaikein käännöskisoissa kääntämäni. Oli työvoitto yleensä saada teksti aikaiseksi. Toistojen vähyyden ja säerakenteen säännöttömyyden lisäksi kappaleessa oli hämmentäviä säkeitä, jotka päättyivät kahteen vähintään puolipainolliseen ja keskenään yhtä painokkaaseen nuottiin (ainakin rivit 4 ja 9–12).

Kaksitavuiset sanat eivät kuulostaneet näissä hyvältä. Kahta yksitavuista oli vaikea keksiä. Nelitavuiset sanat olivat vähiten huono löytämäni vaihtoehto. Kerran käytin variaatiota kolmitavuisen sanan lopputavu + yksitavuinen sana (an-sain-nut en). Sanoituksessa 2 näitä oli kaksi (syk-kee-seen vien, ki-veen-kin tien), samoin sanoituksessa 4 (mat-kal-la on, hie-nos-ti on). Kaikki kanssakilpailijat käyttivät kaksitavuisia sanoja joissakin mainituista säkeenlopuista, sanoitus 3 kaikissa. Toivottavasti kyse ei ole taas perustavanlaatuisista painotustenkuulemiseroista.


2. Tunnelin pää

Jopa alleviivaavan kaksitasoinen teksti. Sortuneesta luolasta voi kaivautua ulos, kunhan ei panikoi. Lue: vaikeasta tilanteesta, josta ei näytä olevan ulospääsyä, voi selvitä, kunhan yrittää. Sanoma on hyvä ja sopii kappaleeseen. Ideatasolla myös analogia on hyvä.

Detaljitasolla analogia ontuu. Voiko sortuneesta luolasta realistisesti kaivautua ulos itse? Uskoakseni pääsääntöisesti ei. Kuuluisissa tapauksissa apuvoimia on tarvittu, ja sanoituksessakin naisen osuuksissa sellaisiin viitataan. Lisäksi yksityiskohtanipotus: nimen suuntaaminen hautakiveen kuulostaa hätäratkaisulta. Rustata tai skriivata kävisivät pikapaikkauksista, vaikkeivat olekaan tyylilajiltaan optimaalisia. Ehkä parempi on muotoilla ajatus uusiksi.

Sanoituksen yleisvireestä pidän. Taustalauluosuudet ovat onnistuneita. Kunniamaininta säkeestä "Anna auringon paistaa pimeään luolastoon".

3. Uuteen vapauteen

"Möhlinyt oon kuin pahin pässinpää" on kisan paras avaussäe, koko kauden parhaita avaussäkeitä jopa. Herättää lupauksia, antaa vihjeitä aiheesta, mutta jättää myös paljon auki. Toinen erityishuomion arvoinen kohta onkin naisen soolo-osuudessa tapahtuva juonenkäänne, joka 1) on erittäin hauska , 2) yllätti minut täysin, 3) mutta karsinoi sanoituksen vitsiosastoon.

Samalla säkeellä olisi voinut avata myös vakavahenkisen sanoituksen katumuksesta ja anteeksiannosta. No, jo seuraavat säkeet paljastivat, ettei sellaista ole luvassa, joten juonenkäänne oli luultavasti parasta, mitä sanoitukselle saattoi tapahtua. Mieleenjäävin sanoitus ehdottomasti, mutta mitä tämän sanapainoerimielisyyden kanssa sitten tekisi.

4. Hyvä päivä

Mitä tapahtuu, kun soitat kantribiisin takaperin? – Koirasi herää henkiin, vaimosi palaa luoksesi, saat työpaikkasi takaisin ja autosi korjaa itse itsensä.

Sanoitukset näemmä arpoutuivat järjestykseen vakavahenkisimmästä humoristisimpaan. Tämä on ehtaa slapstickiä. Sanoitus on kyllä hyvin viihdyttävä. Vahinkojen aina vain eskaloituessa ei ehdi kyllästyä. Tyylillisesti ote kappaleeseen tuntui kuitenkin löyhimmältä, ja kun tekniikassakin on nipotettavaa, sijoitusvaihtoehtoja ei jäänyt. Mutta tällaiselle arviolle kannattaa näyttää hampaansa ja hirnahtaa vain.