Viisukuppila

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8 ... 373&a=6592

Tämäkin klassikko nyt Elävässä arkistossa. Hienoa, että viisutarjonta siellä taas laajenee, muitakin uusia on ilmestynyt viime aikoina

Hienoa! Ja kappale on tosi upea. Siitä henkii laulajan vahva elämänkokemus. Sävel ja sanat sopivat täydellisesti Kari Tapiolle.

Kari Tapiolta ilmestyy huomenna levy, jota sopii veikkailla tämän vuoden yhdeksi myydyimmäksi.Edelin tiedote ainakin on tunteita ja odotuksia herättävä, K.Hotakaisen kirjoittaa mm:


"J. Karjalainen, Timo Kiiskinen ja Tuure Kilpeläinen sävelsivät tälle levylle sellaisia kappaleita, joita heidän sukupolvensa on halunnut kuulla juuri tämän äänen toistamina. Ne ovat vanhaa kantria, gospelia ja rock'n'rollia. Varsinkin kantri ja gospel vaativat tulkitsijaltaan menneisyyden, kohtalon ja kuolevaisuuden ymmärtämistä. On vaikea laulaa taivaasta, jos ei ole hajuakaan helvetistä.

Tällä levyllä ääntä säestää kahdeksan muusikkoa, jotka ovat perehtyneet amerikkalaisen juurimusiikin saloihin koko ikänsä. Viime vuoden marraskuussa Hollolan Petrax-studioilla koettiin monta merkittävää hiljaisuutta sen jälkeen kun ääni oli vaiennut. Muusikot katsoivat toisiaan, mutta eivät osanneet sanoa oikein mitään. Seisoin sivussa ja ajattelin: vihdoinkin ääni on tullut osaksi heitä."





Kiva huominen, PMMP ja tämä! EDIT niin ja Maj Karman Salamakin!

Juurovissön kirjoitti:Sävel ja sanat sopivat täydellisesti Kari Tapiolle.

Ja minä kun taas ajattelen, että tämä voisi olla oikein kiva biisi, jos laulajana olisi joku muu kuin Kari Tapio. En ole koskaan voinut sietää sitä.

Tämänkin hankin julkaisupäivänä eilen. Odotin ehkä vähän enemmän, kun Kari Tapio laulamassa syvää kantria on itselläkin ollut toiveissa jonkun aikaa. Nämä ovat kuitenkin vähän keski-ikäisiä nämä kolmen säveltäjä K:n juuribiisit. Ehkä eniten lievä imelyys vaivaa Timo Kiiskisen tuotoksia. Kiiskinenhän on ollut nyt juuri aika paljon esillä kun teki sen Chet-albumin, tyylikäs tyyppi, johon ainakin helsinkiläiset musiikkipiirit näyttävät olevan lääpällään. Mutta jotenkin ... luin sen haastattelusta, että sanoi että hän on huutonsa huutanut, nyt etsii yksinkertaista herkkää ilmaisua. Itse jotenkin toivoisin että en koskaan kadotatisi tarvetta välillä päästellä keuhkoista ilmoja pihalle. Eihän se mitenkään estä olemasta seuraavaksi herkkä eikä ole ristiriidassa pelkistämisen kanssa. Nyt tuo henkinen huutamattomuus, intohimon puute, minusta vähän vaivaa koko tätä levyä.

No mutta joka tapauksessa Kari Tapio on kyllä paljon enemmän Suomen Johnny Cash kuin joku Loiri. Ja levy on silti erittäin kivaa kuunneltavaa.

Tuli myöskin hankittua tänään tuo Kari Tapion uusin albumi. Ensikuulemalta voin sanoa ,että ihan hyviä biisejä levyllä on. Joskin hieman enemmän minäkin tältä levyltä odotin. Vähän ponnettomalta väsyneeltä kuulostaa tuo Karin laulu joissakin biiseissä. Tiettyjä maneereita on myös häneen tulkinnassaan, jotka vähän häiritsee, mutta kyllähän Karin rosoisen sielukas ääni coytry-tyylisiin biiseihin sopii oikein malliikkaasti.

ps. Jos tykkää hyvästä iskelmämusiikista niin T.Kansan uusin albumi " Rakkautta on, rauhaa ei " on suositeltava hankinta. Siinä on muutamia TODELLA hyviä biisejä. Vähän sellaista "Delilah"- tyyppistä paatostakin. Eli jos Kari Tapion levyn lauluista se intohimo puuttuu, niin Tapsan levyltä se pursuaa melkein yli äyräittensä )

Tää on ihan kamalaa p*skaa.