Mahtavaa! The Highest Heights -levy kolahti suoraan Baselista minulle!
Levyn mukana kirjelähetyksessä tuli 2 Lovebugs-postikorttia ja tädäm: toisessa kortissa on poikien nimmarit ja
Vielen Dank!
Ykköskipale on intro. Viisubiisi on numero 2 ja siitä levy vasta oikeastaan lähtee kunnolla käyntiin. Biisi on alkuhölkkää ja fiilistelyä tuleviin kappaleisiin. Kolmen minuutin viisusäännön takia tämäkin kappale jää ihan liian kesken. Levyversiossa kappale kestää vielä minuutin pidempään.
Tämä levy on varsin onnistunut brittirokkipläjäys. Se on upea kokonaisuus. Euroviisuihin olisi toki kannattanut pisteidenkalastelun vuoksi valita jokin melodisempi kappale levyltä, mutta hyvä näinkin. Itse asiassa sinne valittu
The Highest Heights on levyn latteimpia biisejä...
Pojat saavat kyllä varsin hyvin huomiota. Enhän minäkään olisi ilman viisuja tiennyt tästä loistavasta rock-yhtyeestä yhtikäs mitään! Pojat osaavat soittaa, laulajalla on karismaa. Levyllä on mahtava tunnelma. Levyn haluaa kuunnella koko ajan uudestaan. Se vain paranee kerta kerran jälkeen. Kappaleisiin ei kyllästy. Ihanaa Lovebugs, olette suosikkejani

Tulkaa pian Suomeen keikalle!