Viisukuppila

Kyllä ainakin mun yks "gay ystävä" (huom. oikein kirjoitus) kuuntelee humppasontaa, kuten Saija Varjusta, Anne Mattilaa jne. Miten se voi!  Ai niin ja kyl mä tunnen yhden gay-sedän, jonka lempibändi on Yölintu. 

Homoilla on 10-vuotiaan tytön musiikkimaku. 

Näinkin olen kuullut sanottavan. 

Olen samaa mieltä siitä, että homoilla on parempi musiikkimaku (mutta huom! vain siksi kun itsekin tykkään kuunnella homohumppaa, musikaalisävelmiä ja euroviisuja). Olen myös kauan jo miettinyt, että miksi homot tykkäävät tuollaisesta musiikista enemmän kuin heterot. No ei siinä mitään, mielelläni mä käyn homobaareissa bilettämässä mieleisen musan tahtiin, etenkin kun saa olla rauhassa niiltä perseenpuristelijoilta.

Mä olen aika pahasti jämähtänyt 70 -luvun kevyen popin syövereihin. En tiedä muista naisista, mutta olen huomannut, että hurmaan näemmä kaikki kyseisellä vuosikymmenellä syntyneet naiset maullani. 

Aika huonosti olen perillä siitä, mitä nykään radiossa soi.  Mutta jos kappale vähänkin meinaa retroilla 70 -luvun suhteen tai on ottanut jonkun tutun sävelen teeman mukaansa, niin aika herkästi tykästyn. Madonnan Hung up ja Scissor Sistersien I don't feel like dancin'.

Ehdottomasti hyväksi tekee kappaleen myös, jos siinä on viuluja.  

Jos nykymusiikista etsii jotain tyylisuuntaa, niin menee Evanescenen, Within temptationsin ja Nightwishin suuntaan.

Ihan 70 -luvun kunniaksi oli pakko ostaa pyörivä peilipallokin tässä pari kuukautta sitten. 

Vompeli kirjoitti: Mä olen aika pahasti jämähtänyt 70 -luvun kevyen popin syövereihin. En tiedä muista naisista, mutta olen huomannut, että hurmaan näemmä kaikki kyseisellä vuosikymmenellä syntyneet naiset maullani. 

Aika huonosti olen perillä siitä, mitä nykään radiossa soi.  Mutta jos kappale vähänkin meinaa retroilla 70 -luvun suhteen tai on ottanut jonkun tutun sävelen teeman mukaansa, niin aika herkästi tykästyn. Madonnan Hung up ja Scissor Sistersien I don't feel like dancin'.

Ehdottomasti hyväksi tekee kappaleen myös, jos siinä on viuluja.  

Jos nykymusiikista etsii jotain tyylisuuntaa, niin menee Evanescenen, Within temptationsin ja Nightwishin suuntaan.

Ihan 70 -luvun kunniaksi oli pakko ostaa pyörivä peilipallokin tässä pari kuukautta sitten. 

Kyllähän se 60-luvun retroilubändi The Pipetteskin sai sun pään ihan pyörälle.
Mut siinä olikin söpöjä tyttöjä saappaineen ja lisäksi viuluja. 

Magnum kirjoitti: Kyllähän se 60-luvun retroilubändi The Pipetteskin sai sun pään ihan pyörälle.
Mut siinä olikin söpöjä tyttöjä saappaineen ja lisäksi viuluja. 

Toki Pipetteskin 

Menit mainitsemaan ton saapas-jutunkin 
Aiku tän perversio syvenee taas. 

Vuosi 1984 on musiikissa minun aloitusvuoteni. Silloin seitsemän vuotiaan hurahdin euroviisuihin (Sophie Carle - 100% d'amour) ja samana vuonna ilmestyi Modern talkingin You're My Heart, You're My Soul. Musiikkimakuni tuskin on noista ajoista paljoakaan muuttunut, mutta toki näin vanhaksi tullessani musiikkimakuni on leventynyt.

90-luvulla musiikillinen kotini oli täydellisesti Salovaara shown ja härdellin rakentama. Tuolta ajalta eurodisco todennäköisesti tulee kulkemaan mukanani hautaan asti. Kirkkaimpana helmenä Culture beatin Mr Vain. Lisäksi 1990 julkaistiin kaikkien aikojen suosikki levyni Enigman MCMXC a.D.. Tätä tulee kuunneltua aina vaan.

1990-luvun lopussa eurodisco vaihtui tranceen ja nykyisin kuuntelenkin sitä ehkä kaikista eniten viisujen kanssa. Ennenkaikkea pidän vocal- ja upliftingtrancesta. Suomesta löytyy huippu trancen tekijöitä ja toivoisinkin heidänkin ilmoittautuvan viisukarsintoihin. Miika Kuisma feat Elena Mady - Smoky room olis upea euroviisu 

En ole koskaan fanittanut yhtään laulajaa tai bändiä. Pidän vain biiseistä siis ollen artistilla ei ole minulle merkitystä. Useinmiten kuitenkin tykkään enemmän nais-artisteista kuin miehistä. Ja kotimainen humppa, ja poprock ei kolahda minuun. Tottakai poikkeuksiakin löytyy.

Musiikki joka saa varpaani heilumaan, kroppani nytkähtelemään ja huuleni hymyyn kolahtaa minuun. Siispää ystävät hyvät, tuollaisen vaikutuksen tekevä musiikki johtaa (varokaa) kysymykseen: Saanko luvan  ja vaikken saisikaan, niin silti aina voi yksinkin 

Vompeli kirjoitti: Toki Pipetteskin 

Menit mainitsemaan ton saapas-jutunkin 
Aiku tän perversio syvenee taas. 

No ajattelin, että se on niin itsestään selvää, kun olit niin kiintynyt siihen yhteen ruotsalaislaulajaan mikäsenytolikaan, joka euroviisuissa esiintyi mekossa ja pitkävartisissa jalkineissa.

Magnum kirjoitti:

Vompeli kirjoitti: Toki Pipetteskin 

Menit mainitsemaan ton saapas-jutunkin 
Aiku tän perversio syvenee taas. 

No ajattelin, että se on niin itsestään selvää, kun olit niin kiintynyt siihen yhteen ruotsalaislaulajaan mikäsenytolikaan, joka euroviisuissa esiintyi mekossa ja pitkävartisissa jalkineissa.

Pelkkä mielikuvakin hänestä, jonka nimeä et maininnut, saa suun kuivumaan.

Mun on vaikee määrittää mikä on musiikillinen kotini...Mun levykokoelmastani löytyy: Doors, T-Rex, Jefferson Airoplane, Nancy Sinatra, Love, Led Zeppelin, Animals, Rolling stones, Beatles, Pink Floyd, Monkees, Steppenwolf, Frank Zappa, Simon&Garfungel, David Bowie, David Cassidy, David Essex, Mott the Hoople, David Silvian, Steve Harley, Patti Smith, Kate Bush, Clash, Joy Division, Bauhaus, Dead Kennedys, Killing Joke, (suomipunkkii: Appendix, Lama, Kuolleet Kukat, Unicef, Dorian Gray, WDM...) Musta Paraati, Hassisen kone, Pelle Miljoona, Kauko Röyhkä, Hanoi Rocks, Sielun veljet, Hearthill, 22-pistepirkko, Prince, Transvision vamp, Cure, Talking Heads, B52`s, Shakespeare`s sisters, Echo and the bunnymen, R.E.M, Nits, Guns and Roses, Alice in chains, Nirvana, No means no, Suede, Björk, Cranberries, Prodigy, Radiohead, Placebo, Cypress hill, Busta ryhmes, Mano Negra, Massive attack, Tricky, Gorillaz, Bo Kaspers orkester, Simple red, Kent, BrainStorm, Soul captain band, Liekki, Manboy, Kasabian...tulikohan ny kaikki..? ku en oo nyt levyjeni ääressä, niin ei pääse tarkastamaankaan.   Edit: Ei tullu. Lenny Kravits, Blind melon, Jane`s addiction, Kosheen. Ja myös Kajagoogoo, ABC, Kinks, Koko Taylor, Gipsy kings, Nick Cave and the bad seeds, Tom Waits, Nights of Iguana. Eli aika paljon jopa shittii jota ei tuu enää edes kuunneltuu...

Steve Harley; tuolta voi käydä katsastamassa nykylook+kuulumiset:
http://www.steveharley.com/photos.html

Eli jos kiteyttäs: musiikillinen kotini on iso, vetoisa, hieman ränsistynyt kartano tuulisella nummella keskellä ei mitään. Jossa kuulee tuulen ujelluksen lisäksi: hippihappomusaa, rock`n rollii, punkkii ja synkkistä, grungee ja letkeetä reggaeta sekä melodista poppia. Joskus soi trancee ja ambientii vaikkei varsinaisesti tyylien levyjä olekaan...eikä oo kyllä dancee eikä discookaan, mutta I like it too!

Violette kirjoitti: Olen samaa mieltä siitä, että homoilla on parempi musiikkimaku (mutta huom! vain siksi kun itsekin tykkään kuunnella homohumppaa, musikaalisävelmiä ja euroviisuja). Olen myös kauan jo miettinyt, että miksi homot tykkäävät tuollaisesta musiikista enemmän kuin heterot. No ei siinä mitään, mielelläni mä käyn homobaareissa bilettämässä mieleisen musan tahtiin, etenkin kun saa olla rauhassa niiltä perseenpuristelijoilta.

Tätä minä mietin juuri miksi meillä on parempi musiikkimaku.    Eihän kukaan vähänkin tyylitajua ja musiikkimakua omaava ihminen voi kuunnella suomihumppaa;yölintua,hurmetta ym.Siis tuollainen "musiikkihan" on suorastaan ihmisen aliarviontia ja myötähäpeää aiheuttavaa sontaa.En tiedä minä en vaan pysty käsittämään mikä tuollaisessa viehättää,minulle se ei vaan sovi. 
Aivan eri asia on esim.Paula Koivuniemi (monen ikoni).Hänellä on karismaa,diivamaisuutta ja ei ne laulutkaan ole niin huonoja ole.Viimeisin levy on oikeastaan aika hyvä.

Jónsì kirjoitti: Homoilla on 10-vuotiaan tytön musiikkimaku. 

Näinkin olen kuullut sanottavan. 

En tiedä mitä 10 vuotiaat tytöt kuuntelee.Epäilen että Rasmusta,Negativea,HIM:ä,Lovexia;Janea ,Antti Tuiskua,Hanna Pakarista...ainakin suomalaisista.Näistä yksikään ei ole minun suosikkini.Joten en usko minulla olevan 10 vuotiaan tytön maku 
Niin musiikkimakuasioistahan voi olla montaa mieltä mutta valitettavasti se täytyy myöntää että homoilla ON parempi musiikkimaku   

Marjukka kirjoitti: Kyllä ainakin mun yks "gay ystävä" (huom. oikein kirjoitus) kuuntelee humppasontaa, kuten Saija Varjusta, Anne Mattilaa jne. Miten se voi!  Ai niin ja kyl mä tunnen yhden gay-sedän, jonka lempibändi on Yölintu.   :hiips:

Kaksi gay henkilöä (huom.oikein kirjoitus) siis on olemassa  Sehän ei ole paljon jos meitä on 1-5 % väestöstä   

Minnien levyhylly suorastaan pursuilee loistavia artisteja. Mutta miksi Radiohead ei ole päässyt lihavoitujen listalle?

Minun musiikillinen kotini on brittipopissa, powerpopissa ja punkissa. Viihdyn tosin kodin lisäksi hyvin paljon muuallakin paitsi raskaammanpuoleisen metallimusiikin ja trancen puolella. Mieleeni on etenkin 60/70-lukujen proge, rock, pop ja iskelmä niin koti- kuin ulkomainenkin.

i wanna be a toy kirjoitti: Aivan eri asia on esim.Paula Koivuniemi (monen ikoni).Hänellä on karismaa,diivamaisuutta ja ei ne laulutkaan ole niin huonoja ole.Viimeisin levy on oikeastaan aika hyvä.

Jos sellaisiakin asioita kuin esittäjän diivamaisuus mainitaan hyvän musiikin ominaisuuksina, niin eikö silloin ole varsin suoraan määritelty hyvän musiikin ominaisuuksiksi stereotyyppihomosuosikin ominaisuudet? Tällöinhän on kuitenkin ilmeinen seuraus eikä ihmeteltävä asia, että homojen musiikkimaku saadaan tämän määritelmän pohjalta todistettua paremmaksi. Eipä sillä, eiköhän jokseenkin jokainen määrittele hyväksi musiikiksi sen, mistä itse pitää. Silti ihmeteltävän asian muotoilu herätti hieman hilpeyttä.

Oikeampi ja vähemmän provosoiva muotoilu olisi kai, miksi seksuaalinen suuntautuminen korreloi musiikkimaun kanssa. Olen melko varma, että tähän kysymykseen on kuitenkin vastattu jopa akateemisesti. Ei muuta kuin queer-tutkimuksen satoa selaamaan, jos aihe oikeasti kiinnostaa.

Mun kotini on 80-90-luvuilla tehty rock, se sellainen, mitä aikoinaan kutsuttiin hardrockiksi. Tosin tänä päivänä se on laajentunut koskemaan kaikkea tuollaista "rock"-kategoriaan kuuluvaa. Erityisesti kotimaiset iskevät hyvin. Tosin kuuntelen kyllä sujuvasti monenlaista musiikkia, mutta jos taustalla soi vaikkapa Mötley Crüe, Guns n' Roses tai Skid Row, niin tiedän olevani oikeassa paikassa.

Jos sellaisiakin asioita kuin esittäjän diivamaisuus mainitaan hyvän musiikin ominaisuuksina, niin eikö silloin ole varsin suoraan määritelty hyvän musiikin ominaisuuksiksi stereotyyppihomosuosikin ominaisuudet? Tällöinhän on kuitenkin ilmeinen seuraus eikä ihmeteltävä asia, että homojen musiikkimaku saadaan tämän määritelmän pohjalta todistettua paremmaksi. Eipä sillä, eiköhän jokseenkin jokainen määrittele hyväksi musiikiksi sen, mistä itse pitää. Silti ihmeteltävän asian muotoilu herätti hieman hilpeyttä. ;

Oikeampi ja vähemmän provosoiva muotoilu olisi kai, miksi seksuaalinen suuntautuminen korreloi musiikkimaun kanssa. Olen melko varma, että tähän kysymykseen on kuitenkin vastattu jopa akateemisesti. Ei muuta kuin queer-tutkimuksen satoa selaamaan, jos aihe oikeasti kiinnostaa.

Jos ei laulajalla ole karismaa ei voi olettaa että musiikillakaan olisi mitään annettavaa.Diivamaisuuden mainitsin siksi koska Paulalla sitä nyt on,ei se vaikuta musiikkin niin paljon mutta jonkun viime silauksen se antaa..Ja nämä edellä mainitsemani artistit ja yhtyeet eivät omaa mitään noista,mitä esim. Paulalla on (joka hänkään ei ole minun ns.suuria suosikkeja)Makuasioista voi varmaankin kiistellä,josta viisukuppila on oiva esimerkki.En ole kouluttanut itseäni varmaan niin paljon kuin sinä(ja sen huomaa tyhmäkin) joten kommenttini voivat olla aika naivistisia..mutta vietä hilpeitä hetkiä jos satut lukemaan joskus kommenttejani 

Siinä meni lainaukset vähän sekaisin mutta eiköhän timotei tunnista kirjoituksestani omat rivinsä.. 

i wanna be a toy kirjoitti: Jos ei laulajalla ole karismaa ei voi olettaa että musiikillakaan olisi mitään annettavaa.

Miksi ihmeessä ei voisi olla? Musiikin tekeminen ja esittäminen ovat kaksi eri asiaa. Enemmän itse ainakin vain kuuntelen musiikkia kuin katselen musiikkivideoita tai -esityksiä. Levyllä ei kuulu, onko laulajalla karismaa vai ei. Karismatonta laulajaa ei tietenkään kannata lähettää euroviisuihin mutta euroviisut eivät ole aikoihin olleetkaan vain sävellyskilpailu.

∓quot;i wanna be a toy"\ kirjoitti:Makuasioista voi varmaankin kiistellä,josta viisukuppila on oiva esimerkki.En ole kouluttanut itseäni varmaan niin paljon kuin sinä(ja sen huomaa tyhmäkin) joten kommenttini voivat olla aika naivistisia..mutta vietä hilpeitä hetkiä jos satut lukemaan joskus kommenttejani 

Eihän se naivistisuus tässä minua haitannutkaan mutta sinua itseäsi se voi haitata, jos oikeasti haluat vastauksen kysymykseesi muttet sitä saa. "Miksi homoilla on parempi musiikkimaku" näyttää retoriselta kysymykseltä eikä kukaan älyä vastata sellaiseen muuta kuin ehkä muka-hauskasti. Kun kuitenkin toistit kysymyksen, ajattelin, että se kiinnostaa sinua oikeasti. Minä en siihen osaa vastata mutta ehkä joku viisaampi tähän ketjuun eksyvä osaa.

Sain tähän kysymykseen "miksi homoilla on parempi musiikkimaku" idean tuosta Z-lehden mainoksesta (joka on jostain syystä tämän viisukuppilan sivuilla  ) jossa kysytään juuri tätä samaa asiaa.Olen huomannut saman asian itsekin kyllä mutta halusin esittää sen tänne jos joku viisas voisi vastata tähän täysin paikkaansa pitävään asiaan. 

Siinäpä se... Z-lehti mainostaa homoilla olevan parempi musiikkimaku, ja sitä se ehkä onkin: homojen mielestä. 

Meikäläinen ei kyllä yleistäisi asiaa silti ihan noinkaan, sillä tunnen useita homoja joilla ei ole läheskään yhtä hyvä musiikkimaku kuin minulla 

Kyllä varmaan useimmille "hyvä musiikkimaku" tarkoittaa "samanlainen musiikkimaku kuin itselläni". Tai jos se poikkeaa omasta mausta, se voi olla hyvä jos kuuntelee yleisesti suht korkealle arvostettua musiikkia.

Minä kyllä haluaisin puhua mieluummin vaikka "hyvistä musiikin harrastajista". Se, että joku kuuntelee jotain mielestäni ällöä artistia, harmittaa ehkä vähäsen. Mutta enemmän harmittaa, jos joku ei tunne kuuntelemaansa musaa, vaihtaa suosikkejaan parin kuukauden välin tai ostaa jonkun levyn, mutta ei todellisuudessa edes kuuntele sitä. Tosi tylsää. 

Jos jonkun mielestä vaikka Yölintu on niin hyvä, että sen ympärille saa kasattua elämänfilosofian, ja kuuntelija tosiaan niin tekee, niin silloin se menee "hyvästä" musiikista. Yleensä kait on kuitenkin niin, että oman tyylinsä hankkinut artisti on aina matkijaa parempi. En minäkään diggaa heviä tippaakaan, itse asiassa en voi sietää sitä. Silti voin sanoa, että Lordi on positiivinen juttu, ja olen sitä mieltä, että Lordi-faneilla on hyvä musiikkimaku. Mutta ilmiönä Lordi on niin omaperäinen, ja lisäksi biiseissä on melodia (no, se nyt on ehdoton edellytys hyvälle musiikille, vaikka jotkut on tuntuneet unohtaneen senkin).

Jos muuten ihmisten musiikkimauista on tehty jotain akateemista tutkimusta, ja joku tietää sellaiseen linkin/viitteen, niin ilmoita ihmeessä!!

tonywerner kirjoitti: Siinäpä se... Z-lehti mainostaa homoilla olevan parempi musiikkimaku, ja sitä se ehkä onkin: homojen mielestä. 

Meikäläinen ei kyllä yleistäisi asiaa silti ihan noinkaan, sillä tunnen useita homoja joilla ei ole läheskään yhtä hyvä musiikkimaku kuin minulla 

Tai minulla on varmaan maailman paras musiikkimaku   

Hienoa pohdintaa, Riikka!

ZetZet kirjoitti: Hienoa pohdintaa, Riikka!

    mutta älä mainitse yölintuja ,se saa voimaan pahoin 

En todellakaan mainitse, laatta lentää täälläkin jos niitä pitää kuunnella.

Sama täällä, ja pahoittelen mainintaa, mutta jotain siihen oli pakko laittaa.

Mulle Juha Tapio, Lauri Tähkä, Jani Wickholm ja Petri Munck aiheuttavat aivan uskomattoman  olon. Mikä on ton musiikkilajin nimi? Iskelmäksi en sitä suostu sanomaan, koska iskelmä on jotain tunteellista ja kevyttä, tämä ei. Valitettavasti näissä artisteissa ei ole yhtään edes "niin huono, että siitä täytyy pitää" -tyyliä, vaan ihan oikeasti mä inhoon niitä.

tonywerner kirjoitti: Siinäpä se... Z-lehti mainostaa homoilla olevan parempi musiikkimaku, ja sitä se ehkä onkin: homojen mielestä. 

Meikäläinen ei kyllä yleistäisi asiaa silti ihan noinkaan, sillä tunnen useita homoja joilla ei ole läheskään yhtä hyvä musiikkimaku kuin minulla 

Ja minä en tunne yhtäkään homoa, jolla olisi yhtä hyvä musiikkimaku kuin minulla.

Nyt oon taas ah! niin rakkaiden ja nostalgisten levyjeni parissa, joten jatkan täydentämistä joita en huomannut yöllä.
Mun on vaikee määrittää mikä on musiikillinen kotini...Mun levykokoelmastani löytyy: Doors, T-Rex, Jefferson Airoplane, Nancy Sinatra, Love, Led Zeppelin, Animals, Rolling stones, Beatles, Pink Floyd, Monkees, Steppenwolf, Frank Zappa, Simon&Garfungel, David Bowie, David Cassidy, David Essex, Mott the Hoople, David Silvian, Steve Harley, Patti Smith, Kate Bush, Clash, Joy Division, Bauhaus, Dead Kennedys, Killing Joke, Appendix, Lama, Kuolleet Kukat, Unicef, Dorian Gray, WDM, Musta Paraati, Hassisen kone, Pelle Miljoona, Kauko Röyhkä, Hanoi Rocks, Sielun veljet, Hearthill, 22-pistepirkko, Prince, Transvision vamp, Cure, Talking Heads, B52`s, Shakespeare`s sisters, Echo and the bunnymen, R.E.M, Nits, Guns and Roses, Alice in chains, Nirvana, No means no, Suede, Björk, Cranberries, Prodigy, Radiohead, Placebo, Cypress hill, Busta ryhmes, Mano Negra, Massive attack, Tricky, Gorillaz, Bo Kaspers orkester, Simple red, Kent, BrainStorm, Soul captain band, Liekki, Manboy, Kasabian...tulikohan ny kaikki..? ku en oo nyt levyjeni ääressä, niin ei pääse tarkastamaankaan.   Edit: Ei tullu. Lenny Kravits, Blind melon, Jane`s addiction, Kosheen. Ja myös Kajagoogoo, ABC, Kinks, Koko Taylor, Gipsy kings, Nick Cave and the bad seeds, Tom Waits, Nights of Iguana. Eli aika paljon jopa shittii jota ei tuu enää edes kuunneltuu...Kuten J.J. Cale. Jimi Henrix Experience, Bob Dylan, Eagles, Steve Miller band, the Rubettes, Platoon soundtrack, John Mellencamp, Lovin spoonful, CCR, Aerosmith, Doctor and the medics, AC/DC, Alice Cooper, Motörhead, D.A.D, Cult, Iggy Pop, Tsol, Poripunk-kokoelma, Porirock-kokoelma mm.circle, the Ruts, Dickies, the Adicts, Lolita pop, J.M.K.E, Bad manners, Dictators, Ramones, the Members, Yachts, Tonight, Red crayola, Fulham furies, Damned, Siouxie and the banhsees, Billy Idol, Terence Trent D`arby, De la soul, Hothouse flowers, Nick Drake, Flaming Lips, Kauneus ja terveys, Ratsia, Kinsky, Dollhouse, Mother goose, Jalla jalla, Barefoot brothers, Timo Kiiskinen, Neljä ruusua, Mission, Mötley crue, Black Crowes, Smashing Pumpkings, White Stripes, Moby, Shamen, Chemical brothers, the Ambient planet, Klassisen musiikin kokoelma mm. Chopin, the Crash, Ismo Alanko, Manu Chao, Reef, Manic street preachers.

Magnum kirjoitti: Minnien levyhylly suorastaan pursuilee loistavia artisteja. Mutta miksi Radiohead ei ole päässyt lihavoitujen listalle?

Aikoinaan kun yhtye teki depyyttinsä niin kolahti, nykyisin ei ole mun mieleen eli suoraan sanottuna muutama hyvä biisi ja loput kakkaa.

Niikun mun levyistä voi päätellä: punkkia ja 60-70-luvun musakkia on tullu kuunneltuu aikoinaan reilusti: oli henki ja elämä. Grungen myötä maku on pehmentynyt, Sueden ansiosta -kai. 90-luvulta alkaen oon kuunnellu paljon brittirock tai popmusaa, kuten Placeboa.

Riikka kirjoitti: Mulle Juha Tapio, Lauri Tähkä, Jani Wickholm ja Petri Munck aiheuttavat aivan uskomattoman  olon. Mikä on ton musiikkilajin nimi?

Lauri Tähkä ja kaverit on kyllä ihan eri planeetalta kuin nuo muut artistit. Radioystävällistäiskelmäpoppia?!
Sulla oli fiksuja kommentteja tuossa aiemmin, mutta eiköhän se kuitenkin ole niin, että suurin osa meistä on näitä "sillä on ihan kauhea musamaku" eli suomennettuna omasta eriävä. Mutta kai sitä tosiaan voi arvostaa näitä muitakin musadiggareita, vaikka genret eivät sopisikaan yhteen. Yhtä lailla, kun mä täällä harva se päivä ihmettelen ihmisten euroviisu-tietoutta ja omistautumista.

minnie kirjoitti: Aikoinaan kun yhtye teki depyyttinsä niin kolahti, nykyisin ei ole mun mieleen eli suoraan sanottuna muutama hyvä biisi ja loput kakkaa.

Niikun mun levyistä voi päätellä: punkkia ja 60-70-luvun musakkia on tullu kuunneltuu aikoinaan reilusti: oli henki ja elämä. Grungen myötä maku on pehmentynyt, Sueden ansiosta -kai. 90-luvulta alkaen oon kuunnellu paljon brittirock tai popmusaa, kuten Placeboa.

Placebo on kyllä loistavuutta. En tosin lähtisi aliarvioimaan Radioheadia. Kyseessä on kuitenkin edelleen erittäin tuoreelta ja erilaiselta kuulostava bändi.