Viisukuppila

Benjaminin faneille melkein sattui työtapaturma tällä viikolla, vai eikö ooppera jaksanut kiinnostaa? Jos yleisön huutoäänestyksellä ratkaistaisiin tän kisan voittaja, niin kukaan ei vois Benjaminille mitään...

Rousku kirjoitti:Pete oli kyllä nyt vähän pettymys . Ei löytänyt kunnolla soivaa rintaääntä. Arttu ihan hyvä joo, Johanna ei likikään niin kamala kuin pelkäsin. Anttikin pärjäsi tällä kertaa. Mikko ja Benjamin hirveitä. Benjamin varsinkin, ei ilmeisesti yhtään kuule itse, kuinka nuotin vierestä vetää.

Samaa mieltä, paitsi että olin jokseenkin varma etukäteen, että Petelle käy juuri noin. En ole koskaan kuullut, että sen ääni varsinaisesti soisi syvästi, sillä on pieni raspi ja kova, kuivahko ääni, ei täyteläinen soiva ääni. Siihen nähden se oli parempi kuin odotin, ei huutanut itselle ominaiseen tapaansa voimakkaampia kohtia, vaan lauloi, vaikka siitä seurasi se, että vibrato tai ääni ylipäänsä ei pysynyt täysin hallinnassa pitkissä nuoteissa.

Arttu onnistui parhaiten kuten epäilinkin. Johanna ja Antti selvisivät. Mikko Alatalossa oli jotain liikuttavaa. Benjamin oli huonompi.

Benjamin olisi saanut kyllä lähteä kotio kasvamaan!

Eilen illalla kyläpaikassa katsottiin joltain ihme Alfa Tv -kanavalta Seniorilaulaja 2016 -kilpailun finaalia Aulangolta. Kuulosti juuri siltä miltä voi kuvitella, mutta Alatalo tuskin olisi tämäniltaisella tasollaan pärjännyt edes siellä
Benjamin ei ollut paljoakaan parempi, mutta reilumpaa minusta kuitenkin antaa nuorelle vielä mahdollisuus jatkaa.

Muut onnistuivat suorastaan paremmin kuin uskalsin odottaa. Arttu oli suosikki ja yllättäen miellyin myös Antin esitykseen, vaikka en ole hänestä tätä ennen erityisemmin piitannut.

Arttu oli illan tähti mielestäni. Hänellä on vaikuttava ääni. Johanna erottui joukosta ainoana naisena.
Toivon, että ensi viikolla kuulemme vähemmän kiljumista. Toivottavasti, sillä tytöllä yleisössä ei ollut kauhea hätä.

Yllätän itseni pitämällä Benjaminin oopperaesityksestä. Mielestäni Benjamin lauloi paremmin kuin Mikko Alatalo.
Aikamoista tekstiä, en uskoisi ellen itse lukisi...

Benjamin on kehittynyt ihan huikeasti, vaikka oikeasti en käsitä , miten tuolla laulutaidolla voi olla Espanjan listaykkönen.

Olen aina arvostanut Arttu Wiskarin tekstejä ja lauluja, mutta en ole tiennyt, että hänellä on mahtava ääni. Yllätys oli myös se, ettei hän tunne nuotteja. Mikä luonnonlahjakkuus!

Benjaminilla oli hänen kokemattomaan nuoren pojan ääneensä sopiva melko liikuttava esitys, joten kyllä minäkin hänet rankkasin Alatalon yläpuolelle. Oikeat henkilöt olivat kuitenkin pudotusuhan alla (pl. Antti, jonka veto oli vallan mainio).

pmama kirjoitti: Benjamin on kehittynyt ihan huikeasti, vaikka oikeasti en käsitä , miten tuolla laulutaidolla voi olla Espanjan listaykkönen.

Autotune auttaa paljon.

Jos nyt kuultiin huikeasti kehittynyttä Benjaminia, niin missä olisi kuultavissa sitä lähtökohtaa?

Hevijakson valinnat:

Antti Ketonen: Crazy, crazy nights – Kiss
Arttu Wiskari: Fear of the dark – Iron Maiden
Benjamin: Poison – Alice Cooper
Johanna Försti: Here I go again – Whitesnake
Pete Parkkonen: I wanna be somebody – W.A.S.P

Rousku kirjoitti: Jos nyt kuultiin huikeasti kehittynyttä Benjaminia, niin missä olisi kuultavissa sitä lähtökohtaa?

Tässä yksi live-veto:

https://www.youtube.com/watch?v=Dk4rMtGpat8


Olen kuullut Benjamia livenä, joten tiedän, miltä pitkän tanssirupeaman jälkeen hänen äänensä kuulostaa. Silti tytöt eturivissä itkee ja kirkuu. Itse en ollut tuollainen tuossa iässä.

carcrash kirjoitti:Hevijakson valinnat:

Antti Ketonen: Crazy, crazy nights – Kiss
Arttu Wiskari: Fear of the dark – Iron Maiden
Benjamin: Poison – Alice Cooper
Johanna Försti: Here I go again – Whitesnake
Pete Parkkonen: I wanna be somebody – W.A.S.P

Artulla ja Petellä kiinnostavat biisit. Artulla on kimittämistä uskottavasti Maidenissa - biiseissä kuljetaan niiiin korkealla - mutta Fear of the dark ei ehkä ole pahin ja Arttuhan selviää kaikesta . Peteltä taas vaaditaan nyt täysin överin mauttomuuden tajua, heittäytymistä hölmöyteen ja kykyä taiteilla koomisen ja uskottavasti koskettavan draaman välisellä rajapinnalla. Ei riitä puhtaasti miehekäs suoritus WASPin koko potentiaalin esiintuomiseen. Muilla valinnat eivät herätä niin paljon odotuksia, Johanna varmasti laulaa biisinsä nätisti.

No, oli se Pete vakuuttavin, vaikka olikin sellainen naisia heruttavan Coverdalen ja äijäilevän Danko Jonesin rakkauslapsi, tai jotain outlaw hard rockia, eikä niinkään raakaa lihaa lavalla munasirkkeleillä leikkelevä, hämähäkkijaloilla varpaillaan tanssahteleva vastenmielinen, iljettävyydellä puoleensa vetävä, häiriintynyt WASP - eikä myöskään laulanut yhtä hyvin kuin Blackie Lawless, vaan ääni hajosi mölinäksi. Johanna ja Arttu olivat myös hyviä, vaikka kummallakin vähän jäi toivomisen varaa lauluun. Benjamin oli musikaaliakti Gleestä ilman laultaitoa, mutta ehdottoman oikea putosi, eikä siis pelkästään tämän jakson perusteella.

Päästiinhän siitä Ketosesta lopulta!

Jos jonkun näistä heviä pitäisi ihan vain kuunnella, niin Artun ilman muuta. Johanna ja Petekin olivat niin paljon kireämpiä. Koreografia ja stailaus nyt olivat mitä olivat, nörtti autotallissa leikkii hetken aikaa hevilaulajaa.

ta1ja kirjoitti:Artulla on kimittämistä uskottavasti Maidenissa - biiseissä kuljetaan niiiin korkealla

Minusta se kimitys juuri sujui hyvin.

Pete sen sijaan rupesi loppua kohti vähän väsymään.

^ Artun laulu oli tasapainoisinta, mutta samalla minun makuuni tälläkertaa samalla heikkous - vähän liian tylsää. Dickinsonin viiltävä ylärekisteri on kuitenkin niin merkittävä osa, ääri-ilmaisua äärimmilleen vietynä ja äärimmäisellä taidolla kiristettynä. Alku keräsi kyllä pelon kierroksia, mutta ei ihan tarpeksi.

Tökeröä käytöstä yleisöltä. Kun Antti ja Arttu olivat pudotusuhan alla, huusivat Artun nimeä ja buuasivat kun Antti putosi. Vahvisti käsitystä, että yleisön äänestys on nuorten likkojen talutushihnassa.

Artulla oli kyllä omituiset housut.

Peteltä alkoi minunkin korvaani vähän ääni loppua loppupuolella. Miksei Pete ole suurempi stara, ihmetteli Veitola. No varmaankin niiden hittien puute? Monipuolinen esiintyjä-laulajakin on aika tyhjän päällä ilman hyvää musiikkia.

Harmillista, että Antti putosi juuri nyt. Enemmän häntä tulee ikävä kuin Benjaminia, vaikka hän vetikin tällä kertaa kaikkensa antaen.

Kivaa, elokuvamusiikkia seuraavaksi.

hra47 kirjoitti:Artulla oli kyllä omituiset housut.

Kyllä ne ihan Dickinson-henkiset olivat:



- Tosin Dickinson taisi käyttää noita spandexeja pitkätukkaisena. Nyt kun sillä on lyhyt tukka (Artun tukka tässä jaksossa), niin sillä on maastohousut tms.

No höh, miten Arttu voi olla pudotusuhan alla tämän illan esityksellä? Oikea putosi, vaikka Antti vaikuttaakin ihan hauskalta veikolta. Peteä ei oikein jaksanut kuunnella tänään, mutta se ehkä johtui enemmän minun kuin Peten musiikillisesta rajoittuneisuudesta. En pitänyt noita Veitolan uteluita oikein asiallisina.

Oikea putosi tänään.

Benjamin oli minusta tänään todella hyvä. Onneksi ei pudonnut. Johannan olisi kuulunut lähteä kotiin. Hänen esityksensä ovat olleet tasaisen heikkoja.

Wooh vihdoin ja viimein ylivoimaisen keskinkertainen Antti putosi
Tää on tosi huojentava juttu katselunautinnolle tulevaisuudessa

Jakson paras oli Benjamin, teki biisistä oman freshin version ja lauluäänikin oli kohdillaan! Loistavia olivat myös Arttu ja Pete. Johanna ei oikein vakuuttanut mutta kiekaisunsa hoiti kunnolla!
Antin esitys oli taas kuin yks huono vitsi, ei naurattanut edes ekalla viikolla ja nyt kilpailuviikolla 6 alkoi jo tulla orvista ulos. mainiot tulokset tällä kertaa

Seuraavaksi siis elokuvamusiikkia:

Arttu Wiskari: I don`t want to miss a thing – Aerosmith (elokuvasta Armageddon)
Benjamin: Can you feel the love tonight – Elton John (elokuvasta Leijonakuningas)
Johanna Försti: Skyfall – Adele (elokuvasta James Bond, Skyfall)
Pete Parkkonen: Across 110th street – Bobby Womack (elokuvasta Jackie Brown)
Arttu Wiskari & Benjamin: Ghostbusters (elokuvan tunnusmusiikki)
Johanna Försti & Pete Parkkonen: Time of my life (elokuvasta Dirty Dancing)

Edit: auts, piti verestää muistia tosta Leijonakuninkaan biisistä youtuubista. Koskee jo nyt ennakkoon kun Benjamin pääsee kurittamaan sitä...

Petellä on suuri vuori kiivettävänään tällä kertaa. Bobby Womackin täydellisyydestä on paha panna paremmaksi, mutta suhtaudun toiveikkaasti tulevaan esitykseen...

Toivottavasti Pete ja Arttu ovat finaalissa.

Voih, olisi halunut kuulla Artulta ja Benjamiltakin jonkin hempeän dueton

Awww! Benjamin goes Disney. Innolla odotan.

Benkku pääsi kyllä yllättävän pitkälle. Olisin itse tiputtanut Johannan, koska Skyfallin coveri oli laimea.

Arttu teki Aerosmithin inhokkibiisistäni siedettävän ja toisaalta Benjamin ei ollut niin paha kuin odotin vaikka Leijonakunkun biisi antoikin oivan tilaisuuden laulaa kuninkaallisesti nuotin vierestä...

Tähdet tähdet-orkesterin sovitus Across 110th streetistä ei oikein välittänyt sitä kuinka erinomaisesta biisistä on oikein kyse, kannattaa kuunnella alkuperäinen:

https://www.youtube.com/watch?v=UbH3hSS1xCY

Vähän pelkäsin Peten puolesta putoamista, koska en ollut oikein varma onko toi Womackin biisi sittenkään niin tunnettu kuin luulen. Joku twiittasikin ohjelman aikana, ettei ole kuullutkaan moista ja piti sitä omituisena. Huoh.

Oikea putosi, vaikka valinta olikin vaikea. Nähtävästi söpöys- ja ulkonäkö-faktorilla ei noustu neljättä sijaa ylemmäksi...

^ samoilla linjoilla. Across 110th street on mahtava biisi. Minusta Pete ei myöskään laulanut sitä kovin hyvin. Äänensä puuroutuu aivan kuten puuroutui WASPinkin kanssa. Lisäksi ärsyttää hieman se, että Pete on aina mukavuusalueellaan. Kyse ei ole siitä että olisi niin allaround hyvä, vaan se, että se ei oikeasti liiku sieltä lennykravitz-dankojones miehekkyydestä yhtään mihinkään. Pete käsittelee kaikki genret sen sabluunan läpi. Vähän samaan tapaan kuin Krista oli jatkuvasti pop-Krista. Krista sai siitä silloin kritiikkiä - Pete ei saa mitään huomautusta nyt. Sen ainoan kerran kun Pete käväisi sabluunansa ulkopuolella (ellei oopperaa lasketa), eli siis se Juicen biisi, niin oli aika hukassa.

Miksaus oli aika pielessä, Artun soolo, etenkin alussa orkka aivan epätasapainossa, ja Peten ja Johannan duetto kärsivät siitä. Arttu oli kuitenkin illan paras, Peten ja Johannan duetto ei niinkään, levoton, sotkuinen. Johannan Skyfall ei sekään oikein iskenyt, verrattuna Arttuun ei ottanut lavaa haltuunsa. Benjaminin leijonakuningas ei ollut niin paha kuin ajattelin, muttei hyväkään. Ghostbusters oli paras yksittäinen esitys Artun soolon jälkeen.

Oikea putosi, teitenkin.

Nyt tuli sitten Benjaminin aika jättää leikki. En tiedä olisiko hänellä ollut enempää annettavaa.
Johannan ylistetty Skyfall-veto ei kyllä vedonnut minuun. Sovitus oli hieman erikoinen. Jätti kylmäksi.
Niinkuin täälläkin on puhuttu niin Pete oli minusta tänäänkin siellä mukavuusalueellaan. Haluaisin ensi viikolla nähdä jotain uutta, erilaista ja odottamatonta häneltä.
Arttu oli minusta illan paras.

Itse en ymmärrä Johanna Förstin suosiota. Minusta hänessä ei yksinkertaisesti ole mitään kiinnostavaa. Tyhjä kuori. Olisin toivonut, että hän olisi vihdoin pudonnut. No aina ei voi voittaa.

Tällä kertaa paras oli Arttu, hyvä biisi ja hyvin vedetty.
Tuo Johanna on alkanut ihmetyttää, vaikka teknisesti hyvä, niin nytkin sellainen "huomisen ruokalistan miettimis" tunnelma. Ehkä on vaan niin cool tyylin Jazz laulaja.