Viisukuppila

Eiffel
Tässä oli jotenkin laulettavuus mielestäni pielessä. Seine-sanassa on kaksi tavua, Shine-sana vääntyy vain yhdeksi lausuttaessa: Sei-ne, "Shain".

Vaaratekijät
Melko tyydyttävää tarinointia. Ei tästä ole oikein mitään muuta sanottavaa.

Ahtojäät
Tästä olisi saanut vaikka mitä, mutta nyt tämä ikävä kyllä jäi hieman keskeneräiseksi.

Nimettömän neron muistolle
Tarinointia ja akuankka13-tyyppinen otsikko. Mahtaneeko silti olla kyseisen kääntäjän tuotos. Hmm... hyvää sanailua ja laulettavuus toimii.

Näytös
Minusta tämä oli yksinkertaisesti paras. Hauska tarina ja toimiva laulettavuus. Pidin kovastikin. Kohta "Sä tunnet temput roisit ja joskus haista voi shit" oli minusta aika hauskasti riimitelty, vaikka käytössä olikin englanninkielen sana.

Eiffel
Hienoa perussanoittamista. Kauniita runollisia ilmaisuja, ei mitään maailman nokkelinta, mutta ei kliseisintäkään. Toimiva köntti. Hukkunee hieman joukkoon, mutta silti onnistunut kisan aloitus. Tekniikka liki täydellistä.

Vaaratekijät
Ihan törkeän hieno! Eipä tässä oikein muuta sanottavaa. Oliko Gulp!:lla ja Bulp!:lla joku dramaattinenkin ero? Vähän tuo Bulp! pisti joka tapauksessa hihittämään. Toisella kuuntelukerralla, kun tiesi mitä sanoitusrintamalla seurasi, tämä jäi hieman parempansa varjoon. Hirmu tasaisen tasokas kilpailu silti!

Ahtojäät
Omani.

Nimettömän neron muistolle
Tekniikaltaan täysin täydellistä! Upeaa työtä. Valitettavasti pidin parin muun sanoituksen aiheesta ja ideasta enemmän. Vahva sanoitus kuitenkin kaiken kaikkiaan. Tuo sulkeissa oleva Jaa vähän ihmetytti, mitä sillä haluttiin sanoa?

Näytös
Sanailun ja tekniikan tasolta ihanan oivaltavaa, kekseliäitä riimejä on aina ilo seurata. Valitettavasti en vain pysty yhdistämään aihetta tähän kappaleeseen. Näiden kanssa täytyy siis tehdä uusintakuuntelu vielä... ja uusintakuunteluhan toikin yllättävän ratkaisun: on tämä näistä paras! Järkyttävän hienoa teknistä osaamista, ja aiheessakin on mukavaa pilkettä silmäkulmassa.

Alkutekstissä säkeenpätkä "-- reignite the fire" on sinänsä hassu, että sen voi kuulla joko neli-, viisi- tai kuusitavuisena. Omassa korvassani tavut sulautuvat nelimöykyksi, mutta en sakottanut pisteissäni vaikka joku muu olisikin kuullut toisin.

---

Eiffel
Tekniikka toimivaa, ja oikeastaan koko sanoitus on liian mielenkiinnotonta, tasaista kyytiä. Toista säkeistöä hyödynnetään hyvin, mutta plussa ei juuri auta kokonaisuutta kipuamaan ylöspäin. Tulokseksi jää siis neutraalius, ei mestarillisia oivalluksia tai mitään, mistä sanoitus tultaisiin muistamaan edes viikon päästä. Valitan.

Vaaratekijät
Nyky-yhteiskunnan vainoharhaisuudesta.

Ahtojäät
Toimiva. Otsikko sopii paikalleen kuin nenä päähän, ja lapset itkemässä saastepisaraa on ehkä nerokkainta, mitä olen vähään aikaan näissä karkeloissa nähnyt. Onneksi kertosäe vahvistaa rakennetta, koska toinen säkeistö on vähän ylimalkaista liibalaabaa. "Väsyy loisto puiden" saa lukijan kysymään: miksi taas tätä? Harmi, että sanoituksen lopullinen päräyttävyys jämähtää puolitiehen. Hyvä kuitenkin.

Nimettömän neron muistolle
Tekniset ansiot kisan parhaat. Vaikka sanailu periaatteessa on nerokasta, löydän tästä jotakin sellaista, minkä vuoksi en näe Nataliaa laulamassa tätä, sanoitusta edes sopivana biisiin puhumattakaan sanoitusta voittamassa tätä kilpailua. Olisiko tyyli ehkä hieman väärä kontekstissaan? Tiedä häntä.

Näytös
"Säteilemisen" ideaa jalostetaan viekkaalla tavalla. Laulajan nuori ikä assosioidaan taitavasti sanoituksen kielelliseen asuun. Toisaalta englantia vilisevät mutkikkaat säkeet vaikuttavat turhalta kikkailulta. "Sä tunnet temput roisit ja joskus haista voi shit" katkaisee kamelin selän. Yliampuvaa, muttei enää veijaria. Hieman enempikin pienieleisyys olisi riittänyt, mutta menköön.

Minunkin piti osallistua tähän sanoituksella, joka ihannoi vain-sanan käyttöä, mutta eipä siitä mitään tullut. Ehkä joskus palaan sanoittamaankin, mutta tässä kommenttini Itävalta-kisaan.

Eiffel
Seineä en saanut sopimaan nimisanan paikalle, mutta muuten tekniikka vaikuttaisi olevan ihan kunnossa. "Vaan vaihtolämpöisempi on talvisin tää lempi"-rivi älyttömän hieno.

Vaaratekijät
Aihe ei ihan sovi positiivissävytteiseen biisiin ja kertosäkeessä tulee joissain riveissä hieman kiire. Mikä tämä koira on, jota naapuri kuljettaa?

Ahtojäät
Bridgessä ja kertosäessä hieman laulettavuusongelmia, mutta aihe kiva ja uskon tietäväni tekijänkin. "Väsyy loisto puiden" oli minusta kaunis lause.

Nimettömän neron muistolle
Tässä on toki kisan paras tekniikka, mutta pidän itse enemmän sanoituksissa, joissa aihe kohtaa biisin muun tunnelman edes jotenkin. Tämä oli aika melankolinen ja surullinen sanoitus, joka on täysin vastakohdassa alkuperäisen tekstin kanssa. Merkitseekö "jaa"-sana kertosäkeen rivien lopussa sitä, että ketään ei kiinnosta?

Näytös
Puhutteleva aihe, mutta olisiko tämäkin nyt taas sopinut johonkin muuhun vuoden biiseistä? En tiedä, mutta jäi vähän ristiriitainen maku. Tekniikka kunnossa ja paketti pysyy kasassa koko biisin ajan.

Shine on yksi kauden latteimpia viisuja. Alkutekstin optimistinen sanoma ja sen flegmaattinen tulkinta muodostavat räikeän ristiriidan. Ei ihme, että kaikkiin käännöksiin on löytynyt musiikin virittämä melankolisempi tai ahdistavampi tunnelma.

Alkuteksti käyttää kertosäkeistössä "tehokeinona" raskasta toistorakennetta, jota en ollut ennen käännöstyöhön ryhtymistä edes huomannut: kertosäkeistössä on vain n. 2½ erilaista riviä. Säilytin nimisanan toistot mutta sivuutin muun. En halunnut kääntää alkutekstin heikkouksia mukana.

1. Eiffel
Objektiseksuaali Erika Eiffel (o.s. LaBrie) on "naimisissa" Eiffel-tornin kanssa. Tiettävästi liitto on onnellisempi kuin sanoitus antaa ymmärtää, mutta Erika osaa kuulemma nähdä suuntautumisensa humoristisemman puolen, joten olen varma, ettei hän pahastu.

En halunnut käyttää tekstissä sanaa "torni" tai mitään muutakaan rakkaan elottomaksi osoittavaa sanaa. Otsikkoon oli kuitenkin pakko sijoittaa spoileri. Yritän pitää mielessä, että naisen ja tornin rakkaussuhde on käännöskisoihin liian tavallista. Seine on tarkoitus ääntää ranskan kielen mukaisesti yksitavuisena ([sen]).

2. Vaaratekijät
Edustaa viime vuosina yleistynyttä sanoitustyyppiä, jossa rankoilla sanavalinnoilla peitetään se, ettei sisältöä ole jaksettu miettiä valmiiksi. Epäselvyydet kuitataan jälkeenpäin armottomalla käsien heiluttelulla. Vaihtoehtoisesti samaa jälkeä saa aikaan sillä, että sanoitusta on hinkattu liiankin kanssa ja kaikki suora kerronta on korvattu vertauskuvin, kuitenkaan ilman että ne muodostavat yhtenäistä allegoriaa.

Syntymekanismista riippumatta kutsun näitä keisarin uudet vaatteet -sanoituksiksi. Sanoittaja luottaa siihen, ettei kukaan halua tunnustautua tyhmäksi, vaan mieluummin antaa sanoitukselle vähintään kohtalaiset pisteet kätketyn nerouden varalta. Tunnustaudun tyhmäksi. Mikä naapuri ja miten se lakoaa? Miten niin tietty kulma, kun mihinkään kulmiin ei ole viitattu? Mikä koira? Onko "selvään asti" nukkuminen käypää suomea? Mitä aulista on raiskaamisessa (vaikka kumpi tahansa tai kumpikin sana tulkittaisiin kuvaannollisesti)? Onko seuraavan säkeen vainottu laupias näitä raiskaajia? Eletäänkö ihmiskunnan humalaa vai turvassa ihmiskunnan humalalta? Jälkimmäisen ymmärtäisin, mutta jos sitä on haettu, tekstissä on rektiovirhe.

3. Ahtojäät
Luonnonsuojelu- ja ilmastonmuutosaiheet ovat käännöskisojen kestovieraita. Tämä kappale ei valitettavasti parhaalla mahdollisella tavalla tue aihetta. Tarvittava jylhyys puuttuu.

Säkeistöjen tilannekuvan maalailu liikkuu musiikin kanssa samoissa sfääreissä. Säkeistöt ovat perushyviä mutta ehkä hieman hajanaisia. Kertosäkeistö on Natálian ilmaisukykyä dramaattisempi (ehkä parempi laulaja pelastaisi). Saastepisaran itkeminen on joka tapauksessa erittäin tehokas kielikuva. Nimisanasta olen vähemmän vakuuttunut. Ahtojäitä esiintyy sielläkin, missä ne eivät ole ympärivuotisia. Niiden murtuminen on silloin myönteistä.

4. Nimettömän neron muistolle
Liityn kuoroon: tuntui jotenkin hakemalla haetulta aiheelta (terv. nimim. Paraskin puhumaan). Valitusta aiheesta on kuitenkin syntynyt ammattimaista jälkeä. Tekniikka on hyvää ja tekstin ajatusta on helppo seurata. Viimeistään alkemian kohdalla varmistuu, että tekijällä on kieli poskessa: millään määrällä neroutta ei muuteta muita metalleja kullaksi, vaikka sen taannoin uskottiinkin olevan mahdollista.

Kertosäkeistön pääsäe on perin mielenkiintoisesti yhtä aikaa teknisesti moitteeton mutta ei kuitenkaan. Painolliset tavut kyllä osuvat painollisille nuoteille mutta väärä sana korostuu. Kaikkein painokkain nuotti, ensimmäinen "shine", saa vastinparikseen perfektin apuverbin "on". Normaalissa puheessa vastaavassa lauseessa korostettaisiin pääverbiä "kuollut", joka kantaa tärkeimmän merkityssisällön. Tavallisesti lauseprosodiasta ei tarvitse sanoittaessa näin paljon piitata, mutta tässä painokkain nuotti erottuu niin selvästi, että se kaipaa kyytipojakseen jotakin konkreettisempaa.

5. Näytös
Kyllin taitava kääntäjä pystyy hyödyntämään alkutekstin ja musiikin ristiriidan. Tässä näennäispositiivisen tekstin ironinen pohjavire saa Natálian tulkinnasta täyden tuen. Pystyn hyvin kuvittelemaan sanoituksen alkuperäisesittäjälleen.

Nelinkertainen riimi kummassakin säkeistössä ajatuksen hajoamatta on vahva taidonnäyte ja luo tekstiin rakennetta. Jälkimmäisen riimikvartetin "voi shit" on minusta pikkuhuti muttei häiritsevä. Kertosäkeistön toistot ovat kisan alkuperäisuskollisimpia, mikä ei koskaan ole virhe, mutta minusta säkeiden suurempi variointi olisi ollut perusteltua. Jäykän toistorakenteen vuoksi kertosäkeistö jää nyt A-osiin nähden yksitoikkoiseksi.

1. Eiffel
Alkaa tehokkaasti. Taso säilyy läpi käännöksen, mutta aihe on konkreettisesti otettuna liian vitsikäs ja ufo. Symbolisesti otettuna parempi. Seinen käyttö shinen paikalla on näppärä idea.

2. Vaaratekijät
Jee, epatto. Muistui mieleen YUP:n biisi Minä elän vaarallista elämää. Ei silti täysin sopinut biisin herättämiin fiiliksiin. Shinea vastaavan avainsanan puuttuessa kertsi jää hajanaiseksi. "Menee tuolla vaara" oli hauska, se avasi tekstiä ainakin hitusen.

3. Ahtojäät
Tässäkään ei ole selvää vastinetta shinelle, mutta ekologinen tuska toimii jonkinlaisena punaisena tai vihreänä lankana. Otsikon voi tulkita vain yhdellä tavalla: kertoja on Heidi Hautala, joka suree ministerin hommien kesken jäämistä ja arktisten alueiden kohtaloa ahneen ihmiskunnan käsissä.

4. Nimettömän neron muistolle
Esimerkit neron neroudesta hämmensivät, koska piin arvoa ei voi tietää "täsmälleen" eikä alkemisti voi kokata kattiloissaan kultaa, vaikka olisi itse Gordon Ramsay. Outous voi olla harkittua. Muuten helposti lähestyttävä sanoitus. Ikuinen etsintä ja totuuuden tavoittelun obsessio ilman palkintoa, ihan hyviä aineksia.

5. Näytös
Biisi on harmaudestaan ja käytetystä nimestään huolimatta miellyttävä, ja halusin tukea sitä osallistumalla. Aikataulusyistä täytyi ottaa kevyehkö asenne. Aihe kirkastui (tai harmaantui) työn kuluessa.