Viisukuppila

Ennen kuin pääset käsiksi kommentointitopiciin, on sinun hyvä tietää jotain norjalaisesta keittiöstä. Ja muista: keittiöinformaatiota alemmas sinulla ei ole mitään asiaa, ellet ole ensin pisteyttänyt I Feed You My Love -sanoituksia. Sen jälkeen sana on vapaa. Mutta niin, tässä pikku tietoisku:





Norjalainen keittiö hyödyntää pohjoismaisen keittiön tapaan paikallista riistaa, sekä Atlantin ja Norjan vuoristopurojen monipuolista kalatarjontaa. Norjalaiset syövät erityisesti turskaa, lohta, silliä ja makrillia, piimää, hirven- ja lampaanlihaa sekä metsämarjoja ja sieniä. Norjan kansallisruoka on lammaskaali (får i kål). Suosittu norjalainen aamiaisruoka on hapankermasta ja lämpimästä maidosta tehty kaurapuuro (rømmegrøt).[1]

Turska on Norjan suosituimpia ruokakaloja. Turskankalastuksen keskus on Lofoottien saariryhmä Pohjois-Norjassa. Norjalaiset syövät turskaa paitsi tuoreena, myös kuivattuna. Tällaisesta kapakalasta valmistetaan Norjassa myös lipeäkalaa (lutefisk).[2]

Norjalainen kaupassa myytävä lohi on nykyisin enimmäkseen kasvatettua. Norjalaisissa lohenkasvatuslaitoksissa viljellään lohen lisäksi taimenta ja kirjolohta. Norjalaiset nauttivat paistetun lohensa usein voisulan, sitruunan, piparjuuren ja perinteisen kurkkusalaatin kera. Myös savustus on Norjassa suosittu lohen valmistustapa. Suolaamalla ja hapattamalla säilötty lohi on nimeltään rakørret.[3]

Pohjois-Norjassa harjoitetaan poronhoitoa, ja poronlihaa myydään nykyisin myös maan eteläosiin.[4]

Norjalainen aamiaispöytä on runsas. Sen tärkein osa on juusto, mutta siihen kuuluu myös silliä ja muita kaloja, erilaisia leipiä, puuroa, aamiaismuroja, kananmunia, perunoita, pekonia, hedelmiä ja erilaisia juomia. Maitotuotteilla on tärkeä osansa Norjan ruokapöydässä, sillä Norjan pinnanmuodostuksen vuoksi karjanhoito on helpompaa kuin maanviljely. Yksi Norjan tunnetuimmista juustoista on kova Jarlsberg.[5]





Lähde: Wikipedia Nyt lienet valmiina antamaan sanallisen arvion sanoituksista. Me odotamme täällä jo kielet pitkällämme.

Pörröpää
En oikein saanut tarinan juonesta kiinni. Laulettavuus oli kuitenkin melko hyvää.

Matkamme
Mielikuvituksettomin otsikko kätkikin taakseen hienon tarinan. Hyvä laulettavuus ja kekseliäät sanavalinnat.

Argumentum ad ignorantiam
Mielenkiintoinen käännös. Toimiva laulettavuus ja hyvin ajatuksia herättävä tarina. Hyvä!

Viimeiset masokistiset nautinnot
Omani. Olen pettynyt, jos en saa kiitosta tällä kertaa. Tein tätä pitkään ja idea tuli jo hyvissä ajoin, että ainakaan hätäiseksi minua ei voi syyttää.

Smörgåsbord
Tämä oli parempi kuin otsikon osalta olisin voinut luulla. Hyvä laulettavuus, mutta tässä porukassa piti jättää vähän alemmas kuin muutama muu.

Sinisen pillerin suosija
Tämän ideasta en niinkään pitänyt, vaikka laulettavuus oli ihan hyvää. Silti aiheilla päästiin pitemmälle tämänkin viisun kohdalla minun pisteytyksissäni.

Pörröpää
Vaikea sanoitus, mutta kehuna täytyy sanoa, että kaikki kuulosti todella kauniilta ja hyvin yhteen natsaavalta. Nyt muutamaan kertaan sanoituksen ilman musiikkia lukien tästä löytyy paljon asiaa ja eri tasoja. Ymmärsin itse tämän niin, että päähenkilönä on jonkinasteinen huora, joka menee "parittelemaan" pörröpäänsä kanssa jonnekin pusikkoon, ja rakastelusta uuvahtaneena mies vain nukahtaa sinne, ja nainen ryöstää miehen. Voi olla, että tulkintani on miljööveikkaukseni kanssa yhtä pöpelikössä, mutta jollakin jännällä tavalla tulkintani sai minut nauttimaan tästä sanoituksesta. Toisella kuuntelukerralla tämän kanssa voi tapahtua vielä vaikka mitä.
Kyllä, toinen kuuntelu toi lisävalaistusta asiaan: tämä on aivan hirmuisen hieno sanoitus upean monitulkintaisella aiheella. Tykkään!

Matkamme
Huikean hyytävä tunnelma, erinomaisesti se myös pidetään alusta loppuun saakka. Sanoituksesta todellakin näkee, että sen tekijä on päässyt täysin ennennäkemättömälle tasolle sanoittamisen kanssa. Ei siis välttämättä ylivertaiselle muihin verrattaessa, mutta kuitenkaan minä en mitään tällaista ole ikinä nähnyt. Yllättävää muuten, että tämä on vasta kauden ensimmäinen itsemurhasanoitus (ellei alkukaudella ollut jotain, jota olisin jo unohtanut)! Viime vuosina aiheella kun ollaan mässäilty ihan riittämiin. Pidin erityisen paljon siitä, että sanoituksessa jätettiin sopivasti jokaisen tulkittavaksi, tosin vaatteiden alla olevan hyönteisen tulkitseminen saattaa olla rahvaalle liian haasteellista. Tästä myös sai helposti irti jatkotulkintaa itsemurhaan vaikka minne suuntiin, mutta en ole ihan varma tulkintojeni oikeellisuuksista.
Toisella kuuntelukerralla yllättävyysmomentti on hieman laantunut, ja siksi Pörröpää pörhelsi ohitse. Uskon kuitenkin, että tällä tullaan olemaan korkealla kilpailun lopputuloksissa. Sain myös sanoituksesta kauniita lisätulkintoja aikaiseksi. Miten voikaan yksi runonpätkä herättää näin paljon ajatuksia?

Argumentum ad ignorantiam
Omani. Tai siis yhteissanoitus nimimerkin Haukkanen kanssa. Kiitos yhteistyöstä, oli hauskaa kerrankin lähteä vain hiomaan valmista sanoitusraakiletta kohti estradikuntoa. Tällaista sanoittamista olisi kivaa harrastaa enemmänkin. Olemme molemmat tekeleeseemme kovin tyytyväisiä, ja onkin jännää nähdä millaista menestystä syyttömälle karkurillemme saadaan.

Viimeiset masokistiset nautinnot
Tekijän ehdottomasti paras sanoitus ikinä! Tunnelma on hyytävän jännittynyttä, ja kappaleen fiilis vain tuki tällaista masokistista kieriskelyä ja itsekidutusta erinomaisesti. Jos joitakin parannusehdotuksia pitäisi sanoa, niin joitakin sanoja olisi kannattanut käännellä toisin päin laulettavuuden parantamiseksi. Tällaisia kohtia löytyy esimerkiksi kertsin toiselta riviltä, toimisi paremmin muodossa "Puukon selkään saan", sekä rivillä 13, parempi olisi "En aio surra, se turhaa on". Valitettavasti kilpailun taso on sen verran huimaava, etten tätä ihan kärkeen pystyne sijoittamaan, mutta oiva sanoitus, täytyy sanoa.
Toisella kuuntelulla sanoituksen suurimmaksi ongelmaksi nousi nimifraasirivi. "Kun/Siksi/- kuoloon nyt käyn". Ensinnäkin täytesanat siksi, kun ja nyt pistävät silmään rajusti. Kuolo on myös melko kliseinen ilmaus. Ja kun kaiken lisäksi tuo rivi olisi sanoituksen lopullisen tunnelman kannalta se kaikkein oleellisin, niin nyt se ollaan feilattu melko urakalla. Muutenkin sanoituksessa on aavistuksen verran liikaa suoraa kerrontaa, vaikka tekijältään tällainen runollisempi ote onkin ihanan uutta ja virkistävää.

Smörgåsbord
Nyt meni iloisesti harakoille koko sanoitus. En ymmärtänyt yhtään mitään mistään, sillä en päässyt eteenpäin ajatusmyrskystäni, että pitääkö sanoituksen sanomaa tulkita konkreettisena noutopöytänä vai jonakin kauniina kielikuvana jonnekin pikkutuhmaan puuhasteluun. Vai jotakin siltä väliltä? Pikkutuhma noutopöytä? No mutta niin, vaikka tekniset ansiot olivat huippuluokkaa, aivan kuten muissakin kilpailun sanoituksissa, en vain saanut tästä mitään irti. Pahoitteluni, olisi ollut kivaa ymmärtää. Ehkä vielä joskus ymmärrän ja saan sanoituksesta nautintoa.

Sinisen pillerin suosija
Yllättävää, mutta totta: tiesin, mistä sanoitus kertoo! Tämä on hei ainutlaatuista, yleensä en tiedä elokuvista mitään Mutta täytyy vähän vetää takaisin. En minä tätä elokuvan pohjalta tiedä, Porvoossa sattuu vain olemaan aihetta käsittelevä geokätkö, jonka kanssa tuli monta vuotta tuhrattua. Itse elokuvaa siis en ole nähnyt, mutta kätkö on opastanut yllättävänkin tehokkaasti matriisien maailmaan ja tehnyt nämä kaikki asiat tutuhkoiksi. Sanoitus sopi biisin tunnelmaan erinomaisesti, ja varsinkin taustasurrutuksia oltiin osattu hyödyntää törkeän hienosti. Valitettavasti kisan taso oli vain niin käsittämättömän kova, niin tämäkin piti sijoittaa keskitasoa huonommille sijoille... Ihan sattuu tehdä niin, mutta ei voi mitään.

TomppaJr kirjoitti:Tekijän ehdottomasti paras sanoitus ikinä! Tunnelma on hyytävän jännittynyttä, ja kappaleen fiilis vain tuki tällaista masokistista kieriskelyä ja itsekidutusta erinomaisesti.

Kiitos!

TomppaJr kirjoitti:Toisella kuuntelulla sanoituksen suurimmaksi ongelmaksi nousi nimifraasirivi. "Kun/Siksi/- kuoloon nyt käyn". Ensinnäkin täytesanat siksi, kun ja nyt pistävät silmään rajusti. Kuolo on myös melko kliseinen ilmaus. Ja kun kaiken lisäksi tuo rivi olisi sanoituksen lopullisen tunnelman kannalta se kaikkein oleellisin, niin nyt se ollaan feilattu melko urakalla. Muutenkin sanoituksessa on aavistuksen verran liikaa suoraa kerrontaa, vaikka tekijältään tällainen runollisempi ote onkin ihanan uutta ja virkistävää.

Pörröpää
Vähän kansantarumainen sanoitus. Ideana hyvä, mutta sanailu oli liian kepeää, jotta tunnelma olisi sopinut kappaleeseen. "He syö toisistaan" on myös vähän outo ilmaus? Tavunpituuksissa ongelmia, muuten ihan hyvä laulettavuus.

Matkamme
Perus tunnelmakuvausta minulta. Ainakin olen tyytyväisempi tähän kuin muutamaan aiempaan tekeleeseeni. Jotkut ongelmakohdat jäivät tosin ehkä vähän hiontaa vaille. Otsikkoa pähkäilin jonkin verran, mutta tällä kertaa päädyin mieluummin johonkin yksinkertaisempaan kuin johonkin tekotaiteelliseen.

Argumentum ad ignorantiam
Wikipedia-sanoituksen makua. Lähtökohdista saisi varmasti hienonkin sanoituksen aikaan, mutta tässä jäädään heti alkumetreillä polkemaan paikalleen tykittäen samalla jotain syvälliseltä kuulostavia kielikuvia. Tarttumapintaa sanoituksessa ei juurikaan ole, enkä juurikaan pitänyt lopun kertsivaihdoksesta. Laulettavuus on kuitenkin hyvää.

Viimeiset masokistiset nautinnot
Tämä kai yritti olla jotenkin dramaattisen mahtipontinen kärsimysnäytelmä, mutta lopputulos on koomisuuden rajamailla lilluvaa laimeaa litkua. "Satuttaa ja kouristaa tosi paljon" ei kuulosta kovin dramaattiselta. Liiallinen proosallisuus taisi olla sanoituksen suurin ongelma. Aihe on kyllä makoisa ja sopisi hyvin toteutettuna kappaleen tunnelmaankin. Laulettavuus kohtalaista.

Smörgåsbord
Hauskasti live-esityksestä ammennettu idea, joka jollain kieroutuneella tavalla sopii lähes täydellisesti kappaleen tunnelmaan. Sanailu on sopivan mielikuvituksekasta ja selkeää ja laulettavuus kisan parhaimmistoa.

Sinisen pillerin suosija
Tykkäsin aiheesta ja sanailusta kovasti, mutta laulettavuus ei tuntunut olevan samalla tasolla niiden kanssa. Liian pitkiä tavuja, melko räikeitäkin tavupainovirheitä yms.. Tämä kuitenkin pääsi sanallisten ansioidensa avulla korkealle.

Kiitos Tompalle ruokavalistuksesta. Turskasta tuli mieleen vuoden 2010 viisukarsinnat, joissa eräs suomea norjaksi murtava naisjuontaja mäiski mieskollegaansa turskalla päähän. Oi niitä aikoja.

Pari suosikkia erottui. Muiden pisteyttäminen oli vaikeampaa, koska kaikista löytyi hyviä puolia. Sinisen pillerin suosija hyötyi osuvasta aihevalinnasta. Ankasta poiketen olin tyytyväisempi tekniikkaan kuin sanailuun, jota pidin ajoittain väkinäisenä. En sano että erikoisuuden tavoitteluna, koska erikoisuutta jollain tasolla pitääkin tavoitella. Smörgåsbord erottui kielellisillä ansioilla, vaikkei pikkutuhma vitsikkyys niin huvittaisikaan. Matkamme (jee, itsemurha-aihe) vaikutti ensin helpolta, uudelleen luettuna ehjältä ja tehokkaalta. Myös hyvä aloitus.

Pörröpää oli kiehtova, hiukan vaikeasti avautuva, ja mies-sanaa joudutaan toistamaan tiheästi. "Vieras tonkii, vie menneisyyden" kuulosti kiinnostavalta, "He syö toisistaan" lievästi epäkielelliseltä. Argumentum ad ignorantiam ei täysin lunastanut oppinutta otsikkoaan. Teknisesti siistiä, tarina sen sijaan ei onnistunut myymään itseään minulle, pointti jäi epäselväksi. "Karkuruus" on irrallisena rivinsä alussa, tyhjäkäyntiä esiintyy, toisaalta tärkeä kohta "Jätän askeliin / Yön kuiskaukset vain" viehätti. Viimeiset masokistiset nautinnot toimii osittain mutta ei joka rivillä. Puukkoa on vaikea saada selkään ilman toisen henkilön apua, ja muutenkin tilanne jää epäselväksi, lihaa puuttuu luiden ympäriltä. Jos kysymys on itsetuhosta, Matkamme oli mielestäni vahvempi ja todempi.

1. Pörröpää
Pidän eniten ensimmäisestä rivistä.

2. Matkamme
Sujuvasti laulettava teksti, mutta sisältö ei imaise mukaansa, vaikka asiaa pyritään kuvailemaan persoonallisesti. Vaikutelma jää sekavaksi. Otsikko ja kertosäe ovat turhan varovaisia.

3. Argumentum ad ignorantiam
Haasteellinen valinta että vankilapakoa ei kuvata todellisesti vaan pohdiskellen. Tekijä osaa kuitenkin edetä sanoillaan pehmeästi ja miellyttävästi. "Sun kohde" ei kylläkään tunnu hyvältä. Laulutekstin kertosäkeen muuttaminen lopussa on minusta yleensä turha ratkaisu. En myöskään riemastu näin irrallisista lauluotsikoista, vaikka tässä yhteys löytyykin viimeistään latinan sanakirjan avulla. Minusta tällaiset sopivat paremmin runoihin, joita katsellaan ja luetaan ajan kanssa.

4. Viimeiset masokistiset nautinnot
Hyvää on se että aihe on selkeä ja siinä pysytään. Huonoa on laajemmin. Sanat eivät aina osu melodian painotuksiin, tekstissä on kömpelöitä sanavalintoja (tiedostaa, toteuttaa, tosi paljon), otsikon lupaamaa nautintoa olisi saanut kuvailla värikkäämmin.

5. Smörgåsbord
Tämä viisujen suosikkilauluni on kuin Bond-tunnari, se uhkuu seksiä ja draamaa. Tähän tekstiin niitä on luotu. Aloitus lähtee turhan kaukaa, mutta kertosäkeessä päästään oikeaan tunnelmaan.

6. Sinisen pillerin suosija
Kun en ole pelimies niin en päässyt aiheen sisälle, eikä tarjolla ollut yleistajuistakaan sanailuherkkua. Kompastelin myös vääriin painotuksiin.