Kielikysymyksiä ja -huomioita
Re: Kielikysymyksiä
^ Ei sitä nyt yleensä huumorimielessä ruoskaa heilutella...? (Ainakaan omassa tuttavapiirissäni ) Mutta ehkä Klaus-12 voi kertoa kummin se on tulkittava...
Re: Kielikysymyksiä
^Juu, se oli ihan puhtaasti huumorilla laitettu se loppu. Se oli ehkä vähän huonosti ilmaistu, sorit siitä.
Žvižej fucked up the solo
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 11533
- Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
- Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
- Viesti:
Re: Kielikysymyksiä
ja näytteitä, seuraava otos on Ylä-Karjala lehden 2. sivulta 25.08.-16
"Paginua karjalaksi, Paavo Harakka : Boltin juoksenda jäi mieleh.
Olimpialazet ei tuonun suomelazilla äijiä menessystä. Kuitengi oli lysti kattsuo muast´eriloin kizuandua. Erityzesti jäi mieleh Jamaikan Boltin juoksenda. Suuri muzikka jätti tuassen muut tulda pidämäh. Hiän loikki yli kahen da puolen metrin askelilla. Toizilla oli jalgoi sagenah, vai ei voidu nimidä voikoimmalla.
Juohtuu mieleh pidäiskö pienikogozilla olla kizoissa yleissportassagi omat sarjat. Bolt on toizien joukossa kui jättiläne dai naizien joukossa 800 metrin juoksija Suvi-Afrikan Semenya. Onhai bortsuindalajiloissa sarjat osanottajien painon mugah. Ezimerkiksi kulakolla pergajat i painijat i muga ielleh otellah samanpainozien ker."
karjalan kirjaimissa s ja z -kirjainten yläpuolella on välillä se pieni v, siis ^ tuollainen mut toisinpäin, itse en saanut sitä kohdilleen näistä omista näppäimistä.. kolumnin oheen oli laitettu sananselityksiä, mm. kravattiloi = sänkyjä, aviezassa = sanomalehdessä, tsotainnun = laskenut, eländäpertit = asunnot, onnuako = ehkä, sokkien pezennäksi = leikkipuheeksi.
"Paginua karjalaksi, Paavo Harakka : Boltin juoksenda jäi mieleh.
Olimpialazet ei tuonun suomelazilla äijiä menessystä. Kuitengi oli lysti kattsuo muast´eriloin kizuandua. Erityzesti jäi mieleh Jamaikan Boltin juoksenda. Suuri muzikka jätti tuassen muut tulda pidämäh. Hiän loikki yli kahen da puolen metrin askelilla. Toizilla oli jalgoi sagenah, vai ei voidu nimidä voikoimmalla.
Juohtuu mieleh pidäiskö pienikogozilla olla kizoissa yleissportassagi omat sarjat. Bolt on toizien joukossa kui jättiläne dai naizien joukossa 800 metrin juoksija Suvi-Afrikan Semenya. Onhai bortsuindalajiloissa sarjat osanottajien painon mugah. Ezimerkiksi kulakolla pergajat i painijat i muga ielleh otellah samanpainozien ker."
karjalan kirjaimissa s ja z -kirjainten yläpuolella on välillä se pieni v, siis ^ tuollainen mut toisinpäin, itse en saanut sitä kohdilleen näistä omista näppäimistä.. kolumnin oheen oli laitettu sananselityksiä, mm. kravattiloi = sänkyjä, aviezassa = sanomalehdessä, tsotainnun = laskenut, eländäpertit = asunnot, onnuako = ehkä, sokkien pezennäksi = leikkipuheeksi.
Re: Kielikysymyksiä
Hollitupa on minulla aivan uusi sana. Urbaani sanakirja kertoo:Mika Lehto Iltasanomissa kirjoitti:Eduskunnasta ei voi lähteä kuin hollituvasta.
Ennen vanhaan hollitupa oli kievari, josta ylempiarvoiset henkilöt ja virkamiehet saivat matkoillaan kyydityksen talonpojilta ilmaiseksi.
Nykyisin on sanonta että "tulla kuin hollitupaan" jos halutaan kuvata röyhkeää ja vaativanoloista ilmaantumista johonkin paikkaan, olettaen että voi olla kuin kotonaan ja vaatia muita palvelemaan itseään ilman vastiketta.
Maat valvovat rajojaan, ettei niihin tulla kuin hollitupaan.
Riskinä seniorilaumat
Re: Kielikysymyksiä
^Wikipedia-artikkeli hollikyyti tarjoaa lisätietoa.
En kyllä ole koskaan kuullut sanontaa "lähteä kuin hollituvasta". "Tulla kuin hollitupaan" on tuttu, samoin "meno on kuin hollituvassa". Millä tavoin hollituvasta sitten mahdetaan lähteä?
En kyllä ole koskaan kuullut sanontaa "lähteä kuin hollituvasta". "Tulla kuin hollitupaan" on tuttu, samoin "meno on kuin hollituvassa". Millä tavoin hollituvasta sitten mahdetaan lähteä?
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
Komppailen Rouskua, mutta minä en ole kyllä kuullut tulla kuin hollitupaan-sanontaakaan. Ainoastaan "Meno on kuin hollituvassa" - omissa mielikuvissani hollitupa on majatalo ja sanonta tarkoittaa epämääräistä menoa. Hollikyyti taas on pakkokyyti.Pete kirjoitti:Hollitupa on minulla aivan uusi sana. Urbaani sanakirja kertoo:Mika Lehto Iltasanomissa kirjoitti:Eduskunnasta ei voi lähteä kuin hollituvasta.
Ennen vanhaan hollitupa oli kievari, josta ylempiarvoiset henkilöt ja virkamiehet saivat matkoillaan kyydityksen talonpojilta ilmaiseksi.
Nykyisin on sanonta että "tulla kuin hollitupaan" jos halutaan kuvata röyhkeää ja vaativanoloista ilmaantumista johonkin paikkaan, olettaen että voi olla kuin kotonaan ja vaatia muita palvelemaan itseään ilman vastiketta.
Maat valvovat rajojaan, ettei niihin tulla kuin hollitupaan.
Omiin mutuihin perustuva ensiarvio on että tuon Urbaanin sanakirjan selityksen tai etenkin esimerkkilauseen laatijan Suomen historian tuntemus on vähän samaa tasoa ja samalta suunnalta tuleva kuin Odinin soturien nimen keksijälläkin. Negatiivisten äänten määrä kielisi samasta.
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral
- Salvador Sobral
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 11533
- Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
- Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
- Viesti:
Re: Kielikysymyksiä
meillä täälä vuoristoisen (ennenkaikkea maaston mäkisyys erottaa meijät selevemmin muusta pohojammaasta) keskipohojammaan keskiosissa on tunnettu sanonta "kylymä ku hollitallisa" viitannee mitä todennäköisimmin hevostalliin. Ja Kokkolasa on Hollihaka niminen kaupunginosa ja samanniminen peruskoulu.
Lisää kiehtovaa karjalankieltä: osa 2.
"Midä ristikanzat varatah. Paginua karjalaksi. Ti. 11.10-16 Ylä-Karjala-sanomalehti
Suomella täydyy enzi vuonna 100 vuotta. Sira (Suomen isenäisyyden juhlarahasto) on julistannuh kizan semmozen ideajan löydämizeksi, mi olizi tozi suuri da mi voidais todevuttua. Sen pidäis olla merkittävä suomelane kanzalline projekta, mi tähtäis loitoksi tulevazuudeh. Sitra on luvannuh parahasta idejasta miljouna jeuruo da on vie valmis perustamah voikoimmista suomelazista tiedäjistä projektajoukon idejan ruadoh.
Nurmes ilmottaudu kizah da ando projektalla nimeksi : "Karjala on voimavara". Sen syvändö on kolmekohtane. Enzimäzeksi sih uuluu karjalazen kul´tturan da kielen vaalimine. Toizena kohtana puumaterualan liziämine kaikessa srojinnassa da kolmandena aktivoija kanzalazie toimindah da yrittämäh...
Sanastoa suomeksi: loitoksi = kauaksi, jeuruo = euroa, voikoimmista = taitavimmista, ruadoh = työhön, syvändö = sisältö, srojinnassa =rakentamisessa, i = ja, nygöin = nykyään, hieru = kylä, yhteisruadoh = yhteistyöhön, piälittsi = yli, kezoitalon = kylpylän, planuidu = suunniteltu, Huogavus- da kul´ ttuurapezä Solovei = Vapaa-aika ja kulttuuriyhteisö Satakieli, pazgizijoin = puhujien, normitandua = säännöstämistä, päivännouzu-yliopisto = Itä-Suosmen yliopisto, oraskuun = toukokuun, nene = nuo, briahatsut = pojat, pajatettih = lauloivat, pajoloiun = laulujen, kauttsi = kautta, opassutah = oppivat.
Täh samah paginah pidäy mainita valtimolazen lapsien pajojoukon Linduzien tovelline kul´ttuuraruado. Linduzet julkissettih oraskuun jälgimäzenä pyhänä enzimäne karjalankieline iänite kuuldavaksi. Vai nene tyttözet da briahatsut pajatettih rahvahan syväimih Kuntalazien talossa Valtimolla.Pajoloin kauttsi lapsozet opassutah da omaksutah karjalan kieligi. Pajot da paginat tulou dai ottua kielipezäohjelmistoh
Kirjoittaja Paavo Harakka on valtimolainen kunnallisneuvos, jonka äidinkieli on karjala."
Lisää kiehtovaa karjalankieltä: osa 2.
"Midä ristikanzat varatah. Paginua karjalaksi. Ti. 11.10-16 Ylä-Karjala-sanomalehti
Suomella täydyy enzi vuonna 100 vuotta. Sira (Suomen isenäisyyden juhlarahasto) on julistannuh kizan semmozen ideajan löydämizeksi, mi olizi tozi suuri da mi voidais todevuttua. Sen pidäis olla merkittävä suomelane kanzalline projekta, mi tähtäis loitoksi tulevazuudeh. Sitra on luvannuh parahasta idejasta miljouna jeuruo da on vie valmis perustamah voikoimmista suomelazista tiedäjistä projektajoukon idejan ruadoh.
Nurmes ilmottaudu kizah da ando projektalla nimeksi : "Karjala on voimavara". Sen syvändö on kolmekohtane. Enzimäzeksi sih uuluu karjalazen kul´tturan da kielen vaalimine. Toizena kohtana puumaterualan liziämine kaikessa srojinnassa da kolmandena aktivoija kanzalazie toimindah da yrittämäh...
Sanastoa suomeksi: loitoksi = kauaksi, jeuruo = euroa, voikoimmista = taitavimmista, ruadoh = työhön, syvändö = sisältö, srojinnassa =rakentamisessa, i = ja, nygöin = nykyään, hieru = kylä, yhteisruadoh = yhteistyöhön, piälittsi = yli, kezoitalon = kylpylän, planuidu = suunniteltu, Huogavus- da kul´ ttuurapezä Solovei = Vapaa-aika ja kulttuuriyhteisö Satakieli, pazgizijoin = puhujien, normitandua = säännöstämistä, päivännouzu-yliopisto = Itä-Suosmen yliopisto, oraskuun = toukokuun, nene = nuo, briahatsut = pojat, pajatettih = lauloivat, pajoloiun = laulujen, kauttsi = kautta, opassutah = oppivat.
Täh samah paginah pidäy mainita valtimolazen lapsien pajojoukon Linduzien tovelline kul´ttuuraruado. Linduzet julkissettih oraskuun jälgimäzenä pyhänä enzimäne karjalankieline iänite kuuldavaksi. Vai nene tyttözet da briahatsut pajatettih rahvahan syväimih Kuntalazien talossa Valtimolla.Pajoloin kauttsi lapsozet opassutah da omaksutah karjalan kieligi. Pajot da paginat tulou dai ottua kielipezäohjelmistoh
Kirjoittaja Paavo Harakka on valtimolainen kunnallisneuvos, jonka äidinkieli on karjala."
Viimeksi muokannut romualdo, 23 Helmi 2017, 20:24. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 5195
- Liittynyt: 09 Syys 2008, 16:19
- Paikkakunta: ... (Kouvola)
Re: Kielikysymyksiä
Onpa mielenkiintoista tuo karjalan kieli! Tuostahan ymmärtää suurimman osan ihan helposti. Onkohan meikäläisen suvussa ollut keitään karjalaa äidinkielenään puhuneita? Sukujuuria kun löytyy siltäkin suunnalta... Olisi hauska tietää. Kiitos näistä karjalankielisistä jutuista, romualdo!
Bussi tytön aina ohi onnen vie
Kun toiset löytää sen
- Marion Rung: "Pikku rahastaja" (Suomen viisukarsinnat -62)
Kun toiset löytää sen
- Marion Rung: "Pikku rahastaja" (Suomen viisukarsinnat -62)
- Viiksivallu
- Kanta-asiakas
- Viestit: 1596
- Liittynyt: 05 Huhti 2015, 22:27
Re: Kielikysymyksiä
Olin yliopiston karjalan kurssilla syksyllä. Aihe oli mielenkiintoinen, opetusmetodit eivät niinkään. Mieleen jäi, että jos kaksitavuisen a- tai ä-loppuisen sanan ensitavu on pitkä (loppuu konsonanttiin, pitkään vokaaliin tai diftongiin), muuttuu a uuksi ja ä yyksi. Esimerkiksi lehmä on lehmü, kulta on kuldu, leipä on leibü jne. Joskus vitsailemme kurssilla olleiden kavereitteni kesken, että juomme viinua tai votkua.
I’m pretty funny
But the jokes on me
Cause no one ever takes me seriously
But the jokes on me
Cause no one ever takes me seriously
Re: Kielikysymyksiä
On tosiaan mielenkiintoista tuo karjalan kieli (ja hienoa että siitä pidetään yliopistolla kurssejakin)!
Luen parhaillaan Johanna Laakson kirjaa "Karhunkieli - pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen", suosittelen kaikille ym. aiheesta kiinnostuneille. (Olen itse opiskellut tuota(kin) aihetta yliopistossa, ns. pyyhkäisten, mutta näin pienenä kertauksena ja tietojen päivittämisenä tekee hyvää )
Luen parhaillaan Johanna Laakson kirjaa "Karhunkieli - pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen", suosittelen kaikille ym. aiheesta kiinnostuneille. (Olen itse opiskellut tuota(kin) aihetta yliopistossa, ns. pyyhkäisten, mutta näin pienenä kertauksena ja tietojen päivittämisenä tekee hyvää )
Re: Kielikysymyksiä
Toine kirjasuositus kaikille kielistä kiinnostuneille: Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen "Kevyt kosketus venäjän kieleen", todella mielenkiintoinen ja valaiseva kirja! Vertailee mm. suomen ja venäjän tapoja ilmaista asiat. Minkäänlaisia venäjän taitoja ei sen lukemiseen tarvita, mutta kieltä osaavat saavat toki ehkä vielä enemmän irti kirjasta ja uusia näkökulmia.
Re: Kielikysymyksiä
Rosettan (vaiko rosetan?) pyynnöstä: Mikä on balladi? Onko se sama kuin slovari, eli yleensä vain hidas kappale, vai onko se jotakin muuta?
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
^ Kumpikin muoto käy, siis nimierkistäni
Ja kuten toisaalla sanoinkin, minusta balladi on sama kuin slovari eli hidas kappale. Kuulisin mielelläni, mitä muuta se sitten muiden mielestä tarkoittaa?
Ja kuten toisaalla sanoinkin, minusta balladi on sama kuin slovari eli hidas kappale. Kuulisin mielelläni, mitä muuta se sitten muiden mielestä tarkoittaa?
Re: Kielikysymyksiä
Wikipediastahan sanan merkitystä historioineen voi myös tutkia. Minulle balladi alun perin sisälsi juuri tuon jonkinlaisen synkkyyden elementin, ja olin vähän yllättynyt, kun huomasi että sitä käytetään mistä tahansa hitaasta kappaleesta. Esimerkiksi tämä Frank Martinin Balladi huilulle ja pianolle ei edes ole mitenkään hidas; synkkä kuitenkin, ja se on yksi niitä biisejä, joiden nimen yhteydessä (tässä tapauksessa kirjaimellisesti nimenä) olen termiin ensimmäisiä kertoja törmännyt. Ja sitten on tietysti tämä Balladi Olavinlinnasta, joka onkin oikein termin ytimessä. Verkkaisehko, ja sisältää melankolisen rakkaustarinan.
Slovari oli se sana, jota minun nuoruudessani hitaista kappaleista käytettiin, ja se olisi minusta parempi termi, koska se niin yksiselitteisesti liittyy vain tempoon, kappaleen tunnelmaa muuten luonnehtimatta.
Slovari oli se sana, jota minun nuoruudessani hitaista kappaleista käytettiin, ja se olisi minusta parempi termi, koska se niin yksiselitteisesti liittyy vain tempoon, kappaleen tunnelmaa muuten luonnehtimatta.
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
No eipä tullut mieleen katsoa wikipediasta, kun itselleni sen merkitys (tai se merkitys jonka itse sillä näen) oli olevinaan niin selvä
Mutta mainitaanhan tuollakin näin:
Ja nyt itse asiassa muistankin hämärästi, että lapsuudessani oli joku sen niminen tv-ohjelma (?) kuin "Balladi kalastajakylän pojasta"... Ei siinä varmaan slovaria tarkoitettu, vaan kertomusta tms.
Mutta mainitaanhan tuollakin näin:
Eli oma ymmärrykseni ko. sanasta on siis selvästi englannin kielen vaikutusta (ei ihme, kun olen pyörinyt englannin kielisilläkin viisu- ja muillakin sivustoilla). Siksi kai tuo merkitys tuntui minulle niin itsestään selvältä, mutta eihän se taida sitä suomeksi ollakaan.Popmusiikin yhteydessä ja varsinkin englannin kielessä sanaa "ballad" käytetään usein mistä tahansa hitaasta kappaleesta vastapainona nopeatempoisemmille kappaleille.
Ja nyt itse asiassa muistankin hämärästi, että lapsuudessani oli joku sen niminen tv-ohjelma (?) kuin "Balladi kalastajakylän pojasta"... Ei siinä varmaan slovaria tarkoitettu, vaan kertomusta tms.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 36847
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Kielikysymyksiä
Minua tökkii balladi-sanassa se, kun nykyään sitä tunnutaan täällä käyttävän myös kappaleista, jotka eivät edes ole hitaita. Järkytyin suuresti kun joku kutsui The Ludvigin Supernova-tyrkkyä balladiksi. Jos tuota termiä tahdotaan käyttää, niin ainakin siinä pitäisi olla jotain etuliitteitä, kuten pop-balladi, rock-balladi tai jazz-balladi.
Meow cat, please meow back.
Re: Kielikysymyksiä
Balladin uuden merkityksen tulo vanhan rinnalle on normaalia kielen muuttumista. Täällä sanaa käytetään paljon myös haukkumanimenä, jolla vältetään kuvailemisen vaiva. Balladi, siis turha.
Kevään 2015 jälkeen en ole hämmästynyt enää mistään. Yritin kuitata asian puujalkavitseillä, vaikka oikeastaan otti päähän. Toisaalta aktiivinen inhoaminen kohdistuu yleensä hauskoihin ja outoihin biiseihin kuten Caveman UMK:ssa. Balladeille lähinnä haukotellaan. Balladi on kuin ikävystyttävä vieras, joka pilaa hyvät bileet. Voi ei, nyt toi balladi tulee tännepäin! Menis kotiinsa.TomppaJr kirjoitti:Järkytyin suuresti kun joku kutsui The Ludvigin Supernova-tyrkkyä balladiksi. Jos tuota termiä tahdotaan käyttää, niin ainakin siinä pitäisi olla jotain etuliitteitä, kuten pop-balladi, rock-balladi tai jazz-balladi.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
Re: Kielikysymyksiä
Normaalia kielen muuttumista tosiaan on, se unohtui yllä sanoa; sanat ovat kautta aikojen saaneet uusia merkityksiä, joko sivumerkityksiä tai kokonaan uusia.sziget kirjoitti:Balladin uuden merkityksen tulo vanhan rinnalle on normaalia kielen muuttumista. Täällä sanaa käytetään paljon myös haukkumanimenä, jolla vältetään kuvailemisen vaiva. Balladi, siis turha.
Itse en ole kyllä pannut merkille sen käyttöä haukkumanimenä, enkä ainakaan käytä itse sitä sellaisena, vaan ihan neutraalina terminä (kuvaamaan siis hidasta kappaletta).
Re: Kielikysymyksiä
Edelleen haluaisin tietää, mitä balladit sitten niiden mielestä ovat, joiden mielestä ne eivät ole hitaita kappaleita. Miksi vaikka se The Ludvigin biisi ei olisi balladi, ja mikä kappale taas olisi, ja mitä asian kannalta ratkaisevaa eroa niillä on.
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
^ Olin ymmärtänyt että nimenomaan sinun mielestäsi balladit eivät ole (vain) hitaita kappaleita? Nyt putosin kärryiltä...
Re: Kielikysymyksiä
Minulla ei oikeastaan ole mielipidettä. Olen tietoinen kielen muuttumisesta tässä kohtaa enkä vastusta muutosta sinänsä. Jos kuitenkin jokin hyödyllinen merkitysero katoaa balladi-sanan ryöstöviljelyn myötä niin sitten asetun muutosta vastaan. Ennen muuta haluaisin kuitenkin tietää, mitä ihmiset sillä sanalla ymmärtävät.rosetta kirjoitti:^ Olin ymmärtänyt että nimenomaan sinun mielestäsi balladit eivät ole (vain) hitaita kappaleita? Nyt putosin kärryiltä...
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
Hold me now on tyypillinen tai perinteinen balladi sanan tavallisessa nykymerkityksessä. Tunteikas, hidas, vakava, mahtipontinen ja niin edelleen. 2017 vastaavia ovat esim. Slovenia ja Malta.
En oleta, että kaikki hitaat kappaleet olisivat balladeja. Monet virret ovat hitaita, eivät silti välttämättä balladeja. Unkaria 2015 pidin vain folkbiisinä, en folkballadina. Toiset voivat olla eri mieltä, jotkut varmasti ovatkin.
Jos kaikki hitaahkot kappaleet niputetaan balladeiksi ilman mitään tarkennuksia, niitä on niputtajan mielestä usein myös liikaa. Balladiähkyä eivät niinkään pode ne, joiden mielestä hitaahkoja viisuja on monenlaisia.
En oleta, että kaikki hitaat kappaleet olisivat balladeja. Monet virret ovat hitaita, eivät silti välttämättä balladeja. Unkaria 2015 pidin vain folkbiisinä, en folkballadina. Toiset voivat olla eri mieltä, jotkut varmasti ovatkin.
Jos kaikki hitaahkot kappaleet niputetaan balladeiksi ilman mitään tarkennuksia, niitä on niputtajan mielestä usein myös liikaa. Balladiähkyä eivät niinkään pode ne, joiden mielestä hitaahkoja viisuja on monenlaisia.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
Re: Kielikysymyksiä
^Toisaalta voisivathan kaikki nopeat biisit olla renkutuksia niin sitten tulisi ähky joka tapauksessa.
Jos balladilla tarkoittaisi jotain muuta kuin hidastempoista kappaletta, niin en osaa ajatella, että mahtipontisuus olisi luonnehdinnassa olennaista.
Jos balladilla tarkoittaisi jotain muuta kuin hidastempoista kappaletta, niin en osaa ajatella, että mahtipontisuus olisi luonnehdinnassa olennaista.
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
Tämä tuore uutinen on kielellisesti mielenkiintoinen.
2) 'Möhjö' on minulle aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti tämä on yleisemmin 'mössö'.
3) Liekö 'mässähtää (maahan)' kovinkin murteellinen ilmaus, koska Google ei löydä sille yhtään kunnollista löydöstä. Yritin nyt keksiä itse kirjakielisemmän verbin, mutta mieleeni tuli vain neutraali ja ääntä ilmaisematon 'kaatui (maahan)'. Ehkä 'tömähti (maahan)' voisi toimia.
4) Ilmaus "Kaivopuistossa vuodesta 1967 viihtynyt Salomies kuvailee" on hauska.
1) En tiennyt, että laho on myös substantiivi.[url=http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005274717.html]Helsingin Sanomien[/url] Vilma-Lotta Lehtinen kirjoitti:Ikivanha Kaivopuiston puu mässähti maahan kovassa tuulessa – laho oli muuttanut sisuksen mullan näköiseksi möhjöksi
Arboristit tulivat raivaamaan paikkaa heti tapahtuneen jälkeen. Paikalla ollut kertoo, että Ranskan suurlähetystössä huomattiin tapaus ensin.
KOVA tuuli täräytti vanhan metsälehmuksen kumoon perjantaina Helsingin Kaivopuistossa. Puu oli kaatunut iltapäiväyhden jälkeen. Paikalla ollut Heikki Salomies kertoi, ettei kaatumisesta kuulunut ääntä – eikä ihme, laho on muuttanut puun sisuksen möhjöksi.
”Ranskan suurlähetystössä puun kaatuminen oli huomattu valvontakameroista, ja sieltä he olivat soittaneet poliisille”, Kaivopuistossa vuodesta 1967 viihtynyt Salomies kuvailee.
2) 'Möhjö' on minulle aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti tämä on yleisemmin 'mössö'.
3) Liekö 'mässähtää (maahan)' kovinkin murteellinen ilmaus, koska Google ei löydä sille yhtään kunnollista löydöstä. Yritin nyt keksiä itse kirjakielisemmän verbin, mutta mieleeni tuli vain neutraali ja ääntä ilmaisematon 'kaatui (maahan)'. Ehkä 'tömähti (maahan)' voisi toimia.
4) Ilmaus "Kaivopuistossa vuodesta 1967 viihtynyt Salomies kuvailee" on hauska.
Riskinä seniorilaumat
Re: Kielikysymyksiä
^Minun korvaani "mässähtää" kuulostaa pikemmin onomatopoeettiselta kuin murteelliselta. Tuskin mikä tahansa kaatuminen olisi mässähtämistä? Muhju on minulle tuttu sana kuvaamaan rakenteeltaan jotakin pitkälle lahonneen puuaineksen kaltaista tavaraa, joka siis ei ole ihan niin sileän sosemaista kuin mössö. Veikkaan, että möhjö on toimittajan itsensä epähuomiossa kehittämä yhdistelmä muhjua ja mössöä. Tuollaiset merkitykseltään ei niin kovin täsmälliset ilmaisut eivät kielelliseltä asultaankaan ole niitä kaikkein täsmällisimpiä, vaan voivat aika luovasti muuttua toisikseen, ja silti ymmärtää, mistä suunnilleen on kyse. Samaa luokkaa oikeastaan on se mässähtäminenkin. Ehkä se onkin mäsähtäen lässähtämistä?
Rise, angel, shine, love!
Re: Kielikysymyksiä
Minua kiinnostavat kielelliset erikoisuudet.
Oletteko kuulleet sijamuodoista, joita ei opetettu koulussa: lokatiivi, vokatiivi, prolatiivi?
- Lokatiivi: vanha muoto, joka on jäljellä muutamissa ilmaisuissa, kuten kotona, kaukana, huomenna. Viittaa nykyiseen essiiviin.
- Vokatiivi: puhuttelusija: "Opettaja, tiedän vastauksen", jossa "Opettaja" on vokatiivi. Nykyään vokatiivi ilmenee nominatiivina.
- Prolatiivi: on käytössä vielä nykyään ilmaisuissa, kuten ilmateitse, postitse, puhelimitse.
Olen miettinyt, mikä sijamuoto "nauttiman" on tässä seuraavassa tapauksessa:
Sen, joka ei osallistu talkoisiin, ei myöskään virvokkeita nauttiman pidä.
Oletteko kuulleet sijamuodoista, joita ei opetettu koulussa: lokatiivi, vokatiivi, prolatiivi?
- Lokatiivi: vanha muoto, joka on jäljellä muutamissa ilmaisuissa, kuten kotona, kaukana, huomenna. Viittaa nykyiseen essiiviin.
- Vokatiivi: puhuttelusija: "Opettaja, tiedän vastauksen", jossa "Opettaja" on vokatiivi. Nykyään vokatiivi ilmenee nominatiivina.
- Prolatiivi: on käytössä vielä nykyään ilmaisuissa, kuten ilmateitse, postitse, puhelimitse.
Olen miettinyt, mikä sijamuoto "nauttiman" on tässä seuraavassa tapauksessa:
Sen, joka ei osallistu talkoisiin, ei myöskään virvokkeita nauttiman pidä.
Viimeksi muokannut tanko, 07 Joulu 2017, 23:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Saara ♕ The Queen
EYPΩVIΣIΩN - Undo my sadness
AᗺBA ARRIVAL
EYPΩVIΣIΩN - Undo my sadness
AᗺBA ARRIVAL
Re: Kielikysymyksiä
Tästä aiheestahan keskusteltiin tässä ketjussa ihan vasta... (11 vuotta sitten )tanko kirjoitti:Oletteko kuulleet sijamuodoista, joita ei opetettu koulussa: lokatiivi, vokatiivi, prolatiivi?
Viittaan aiempaan keskusteluun ollakseni täysin toistamatta itseäni.
Re: Kielikysymyksiä
^
Oho
Tuo eksessiivi on kyllä skitson hauska.
Tietääkö joku, onko tuo esimerkkini "nauttiman" jokin unohdettu ja KOTUKsen väkivalloin poistama sijamuoto?
Oho
Tuo eksessiivi on kyllä skitson hauska.
Tietääkö joku, onko tuo esimerkkini "nauttiman" jokin unohdettu ja KOTUKsen väkivalloin poistama sijamuoto?
Saara ♕ The Queen
EYPΩVIΣIΩN - Undo my sadness
AᗺBA ARRIVAL
EYPΩVIΣIΩN - Undo my sadness
AᗺBA ARRIVAL