hra47 kirjoitti:Minusta on outoa, että hyppäämisen tietotaito on ylipäänsä kadonnut johonkin näinkin lyhyessä ajassa. Kun ei ole kyse siitäkään, että laji olisi kehittynyt jotenkin ja muut olisivat alkaneet hypätä pidemmälle.

Hyppytekniikka muuttui, ja suomalaiset yrittivät pärjätä vanhoilla eväillä. Lopulta se oli mahdotonta. Tilannetta voi verrata siihen kun V-tyyli syrjäytti perinteisen. Silloin muutos oli nopea ja maallikkokin huomasi eron. Nykyisen päävalmentajan johdolla on kai tarkoitus oppia uudet temput. Se vie aikaa.

Vuosikymmenen vaihteessa mäkiprofiilit muuttuivat, painoindeksi nousi ja hyppypuvut pienenivät. Lähteeni on vain Iltalehden juttu, mutta se perustui valmentaja Pekka Niemelän laajaan raporttiin.

Suomi voitti Salibandyn miesten Maailmanmestaruuden! Finaalissa ottelu ratkesi Suomelle rankkareilla lukemin 4-3. Vastassa oli halitseva mestari Ruotsi.

Mari Laukkanen otti uran ensimmäisen voittonsa Holmenkollenin pikakisassa. Nolla-ammunnat erittäin haastavissa tuulissa ja hiihtovauhti varsin loistava.

^ Todella upea suoritus siitäkin huolimatta, että ainakin ensimmäiseen ammuntaan osui kutakuinkin tuuleton hetki, kun taas monilla ennakkosuosikeilla (mm. Dahlmeier, Eckhoff & Mäkäräinen) oli ammuntaa vaikeuttava sivutuuli.

Tästä on todella hyvä jatkaa seuraaville kausille (ja tietty myös takaa-ajoon). Kaisa tuskin on enää ensi vuotta pidempään kehissä, mutta Marilla nuorempana kilpailijana on vielä vuosia edessä. Hiihtovauhdissa ei ole pahemmin valittamista muutenkaan, eli ammunta vaan pitäisi saada varmemmaksi. Siihen on erinomaiset mahdollisuudet, kun harjoituskaverina on Lisa Theresa Hauser.

Eli... tämä oli vasta ensimmäinen monista Mari Laukkasen Maailman cup-voitoista.

^

Uskomattoman varmaa ja vakuuttavaa työskentelyä Mari Laukkaselta myös tänään takaa-ajossa! Pakko myöntää, että en etukäteen olisi uskonut vain yhteen pummiin.
Ja kaunis ja koskettava ele oli tuo maaliintulo kunnioittavine terveisine "yläkertaan". (Suomen maajoukkueen ampumavalmentaja Asko Nuutinen oli menehtynyt viime yönä.)

Mari Laukkanen.

Ei nyt mikään varsinainen urheilukommentti, mutta tuli vaan tehtyä huomio, että tämän vuoden Mellojen alkukarsintojen ja andra chansenin isäntäkaupunkien (Göteborg, Malmö, Växjö, Skellefteå ja Linköping) joukkueet pelaavat tällä hetkellä Ruotsin jääkiekkoliigan SHL:n puolivälierissä.

Päätöskisassa Laukkanen oli kuudes ja Mäkäräinen kolmas. Kannatti nämä katsoa, vaikka maailmancup oli jo selvä. Kärkikaksikko Laura Dahlmeier (10) ja Gabriela Koukalová (5) vei valtaosan voitoista. Mäkäräiselle kaksi voittoa ja seitsemän muuta mitalisijaa, yhteispisteissä kolmas. Yhdeksän kilpailijaa ylsi voittoihin. Mari Laukkasen lisäksi ensimmäisen voittonsa ottivat Tatiana Akimova, Anais Chevalier ja Nadine Horchler.

Viimeiset kolme kilpailua nostivat Mari Laukkasen cupissa sijalle 26, nousua kymmenen sijaa. 102 kilpailijaa pääsi pisteille, Sanna Markkanen oli 99:s. IBU:n sivuilla loppupisteet, Wikipediassa osakilpailut ja mitalit.

Minulta on mennyt Jari Mönkkösen halvaantuminen kokonaan ohi. Ei valitettavasti ole ensimmäinen telinevoimistelija, jolle niin käy

^ Todella karu kohtalo!

Ruotsia edustava Armand Duplantis on seiväshypyn todellinen ihmelapsi.

Hän on parantanut nuorten seiväshypyn maailmanennätystä tänä vuonna jo kaksi kertaa.
Ensin hän hyppäsi 582 senttiä - ja huhtikuun alussa 590 senttiä. Tämä tulos on myös kauden kärkitulos maailmassa.

Erikoista on, että Duplantis on vasta 17-vuotias..

Armand Duplantis on amerikkalaisruotsalainen - mutta edustaa Ruotsia.
Hänen isänsä on yhdysvaltalainen ja äiti on ruotsalainen.
https://www.aamulehti.fi/urheilu/seivas ... -24465121/

Mihinkähän korkeuksiin tämä seiväshypyn ihmelapsi vielä nouseekaan / pystyykään, jos vaan saa terveenä pysyä..

Suomalaisjoukkue Minetit voitti kultaa ja OVO Team pronssia joukkuevoimistelun MM-kisoissa Helsingissä. Laji on minulle outo, ennen Gymnaestradaa 2015 olin siitä tuskin kuullutkaan. Alkukilpailut näytettiin Yle Areenassa ja finaalit myös TV2:ssa, ne kävivät lajiesittelystä. Presidentti Tarja Halonen oli luonnollisesti katsomossa.

Joukkuevoimistelu (engl. aesthetic group gymnastics) muistuttaa lähinnä rytmistä voimistelua, cheerleadingia ja muodostelmaluistelua. Kehitetty suomalaisesta naisvoimistelusta, ja Suomi sitä ensin hallitsi, kunnes 2010-luvulla Venäjä nousi rinnalle ja ohi. Aikuisten sarjassa oli nyt 30 joukkuetta 14 maasta. MM-kisat on järjestetty 18 kertaa. Suomi on vienyt 10, Venäjä 6 ja Viro 2 maailmanmestaruutta.

Pirteä ja yläkanttiin mennyt esitys suomalaisilta yleisurheilijoilta joukkue EM:n ykkösdivarissa! Kahden vuoden kuluttua olemme taas kisaamassa Euroopan huippumaiden mukana.

Tero Pitkämäeltäkin vihdoin irtosi muutakin kuin 83:ia, eli nyt meni erittäin lupaavat reilu 88 metriä!

Kotikuntani joukkue Haminan Palloilijat voitti pesäpallon toiseksi korkeimman sarjatason ja nousee ensi kaudeksi Suomen korkeimpaan sarjaan, Superpesikseen. Ihan uskomattoman hieno juttu koko kaupungille!

^ Onneksi olkoon! Eikös Hamina ole ollut aikaisemminkin Superpesiksessä? Muistelen, että 1990-luvulla olisi ollut.

^ Pesäpalloliiton tulospalveluarkiston mukaan 2001. Runkosarjassa ja karsinnoissa näkyi menneen aika karusti silloin.

Saa nähdä miten käy pesäpallostadionin kanssa. Haminan kaupungin täytyy rakentaa sellainen, johon mahtuu 1000 päätä katsomoon. Nykyiselle stadionille ei voi rakentaa, sillä katto ei saa mennä vallien yli.

Eksyinpä viime yönä edesmenneelle Yle Urheilun keskustelufoorumille. Foorumi on näköjään aivan äkkiyllättäen suljettu syksyllä 2013. Sulkemisesta ilmoittavassa foorumin adminin viestissä sanotaan, että

sportadmin kirjoitti:Jatkossa Yle urheilu keskittää kaikki keskustelut yhteen paikkaan Yle Urheilun nettisivujen keskusteluartikkeleihin.

Oletteko joskus nähneet jossakin tuollaisia "keskusteluartikkeleita"? Minä en ole huomannut Ylen sivuilla minkäänlaista urheilukeskustelua .

Lentopallon EM-kisat alkoivat Puolassa. Suomi - Viro päättyi 3 - 2. Suomi on EM-rankingissa 10:s ja Viro 14:s, joten tiukkaa ottelua odotettiinkin. Lauantaina Suomi kohtaa Puolan ja maanantaina Serbian.

http://www.lottoeurovolley2017.com/

Triathlonisti Kaisa Sali (ent. Lehtonen) Havaijin Ironman-kilpailussa, uintiosuus käynnissä. Viime vuonna hän ylsi ensikertalaisena hienosti viidenneksi. Eroa voittajaan Daniela Ryfiin kertyi lähes puoli tuntia mutta pronssiin vain nelisen minuuttia. Uskoi haastattelussa pystyvänsä parempaan nyt.

Virallinen kisasivusto: http://eu.ironman.com
Selostettu livelähetys: http://www.redbull.tv/ironman

Kaisa Sali sijoittui jälleen viidenneksi. Aika parani kuitenkin yksitoista minuuttia (9.04.40), eroa voittajaan oli nyt 13.53 ja mitaliin kolme minuuttia. Sveitsin Daniela Ryf uusi voittonsa. Tavoitti kärjen pyöräilyn lopussa ja meni menojaan juoksussa. Britannian nuori Lucy Charles oli toinen, Australian Sarah Crowley kolmas.

Miesten kilpailusta tuli tiukka. Saksan Patrick Lange, kolmonen 2016 ja kova maratoonari, oli pyöräilyn jälkeen 11:ntenä. Kärkipää rikkoi vanhan etappiennätyksen. Toisena ollut Kanadan Lionel Sanders jaksoi vielä juostakin. Lopulta Lange pyyhälsi ohi ja voitti reittiennätyksellä 8.01.40. Britti David McNamee oli kolmas.

Huikea telinevoimisteluvideo . Puomisarjojen aloituksia takavuosilta:



Tuollaista telinevoimistelua haluaisin vieläkin nähdä! Ja sitten näin sitäkin mitä olen ihmetellyt: miksei puomilla tehdä hevoselta tuttuja myllyjä, pihtejä, helikoptereita? Kun kerran eritasonojapuutkin nykyään on käytännössä rekki? No, tuossa tehtiin.

En voinut muuta kuin yläpeukuttaa videon kommentteja: Telinevoimistelusta on kadonnut mielikuvitus ja taiteellisuus, kun tuomariarvostelussa nykyään painottuu liikkeiden tekninen vaikeus. Niinpä kaikki tekevät niitä muutamaa samaa liikettä vain. Tylsää!

Ja samalla naisten telinevoimistelu on muuttunut yksipuolisesti hyppyihin ja ponnistusvoimaan painottuvaksi (pl. tietysti nojapuut). Antaa liiaksi jyllätä Simone Bilesin kaltaisen pomppuihmeen (joka kyllä on yksi aikamme vaikuttavimpia urheilijoita, ei siinä mitään). Siksi minua ilahduttikin, kun Riossa puomin kultaa vei Sanne Wevers sarjalla, joka piruettipainotteisuuttaan oli edes vähän erilainen. Ei silti niin kiinnostava kuin tuo ylle linkkaamani video.

Ja kun nyt valitan, niin valitan vielä sitä, että Korbut-volttikin menty kieltämään muka liian vaarallisena suorittaa. Eikö muka Biles (kierteinen tuplavoltti suorin vartaloin) ole vaarallisempi? Permantovoimistelussahan ne neliraajahalvaantumiset tapaa sattua... (Siis onko tämä joku salaliitto, tehdä naisten telinevoimistelusta pomppuihmeiden mellastuspaikka vain, ihan kuin viisuista ruotsalaisen radiopopin...)

Ehkä suomalaisten kannattaisi jatkossa keskittyä harrastamaan enemmänkin maahockeyta, koska ice hockeyssa (jääkiekossa) ei näytä menestystä tulevan......

Maahockey syntyi Englannissa 1800-luvun puolenvälin tienoissa. Nykyaikaisen maahockeyn säännöt kehitettiin Englannissa vuonna 1852. Nykyisin kansainvälisellä maahockeyliitolla on viisi maanosaliittoa ja 135 kansallista jäsenliittoa.
Ensi kertaa maahockeytä pelattiin olympiatasolla vuonna 1908. Maahockey on kuulunut yhtäjaksoisesti olympiakisojen ohjelmaan vuodesta 1928 lähtien.
Maahockey on erilaisten hockey-pelien kuten jääpallon ja jääkiekon kantalaji, ja sillä on myös useita sisarlajeja.
Maahockeyn harrastajia on maailmanlaajuisesti varmaankin paljon, paljon enemmän kuin ice hockeyn (jääkiekon) harrastajia. Mm. siksi, että maahockey on erittäin suosittu laji väkirikkaissa maissa, kuten esim. Intia ja Pakistan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maahockey

Maahockeyssa ovat menestyneet / menestyvät kuitenkin aivan eri maat kuin meille niin tutussa ice hockeyssa.
Menestyneimpiä maita maahockeyssa olympiatasolla ja MM-tasolla ovat olleet mm. Australia, Alankomaat, Espanja, Saksa, Iso-Britannia, Argentiina, Intia, Pakistan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maahockey_olympialaisissa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maahockey ... skilpailut

Merkillisyys, kummallisuus maahockeyn historiassa on Intia ja sen menestyminen / menestymättömyys.
Intia hallitsi maahockeyta ylivoimaisesti vuosikymmeniä. Maa voitti vuosina 1928 - 1964 kaikkiaan 7 olympiakultaa ja yhden hopean. Mutta viimeisen 35 vuoden aikana Intia ei ole päässyt edes mitaleille maahockeyssa, ei olympialaisissa eikä MM-kilpailuissa!.....
Mistä syystä / syistä johtuu Intian menestymisen romahtaminen maahockeyssa..

^ Kriketti on Intiassa ykköslaji, ehkä se imee lahjakkuudet. Maahockeyssa on yhä selviydytty olympialaisiin, vain Pekingistä Intia karsiutui. Kilpailu lienee koventunut, koska Pakistanin olympiahistoria on samantapainen. - Ice hockeysta en tiedä, mutta tylsän salibandyn saisi Suomessakin vaihtaa maahockeyhin.

Taitoluistelija Tonya Hardingista on tehty elokuva. Hänet muistetaan vuoden 1994 rasittavasta mediakohusta. Hardingin tietämättä hänen silloinen miehensä palkkasi korstot telomaan Nancy Kerriganin, joka oli toinen mitaliehdokas tulevissa olympialaisissa. Kerrigan toipui hyökkäyksestä ja sijoittui hopealle. Tekijät saivat vankeustuomioita, Harding tuomittiin teon peittelystä. Hän menetti Yhdysvaltain mestaruutensa ja sai ikuisen porttikiellon lajiin. Oliko kohtuullista? Tapausta on puitu esseekokoelmassa Women on Ice: Feminist Essays on the Tonya Harding/Nancy Kerrigan Spectacle (1995). Hardingilta on julkaistu omaelämäkerta The Tonya Tapes (2008). Elokuva I, Tonya tuli ensi-iltaan joulukuussa.

http://www.iltalehti.fi/talviurheilu/201801032200641752_tl.shtml

Mr Kite kirjoitti:Merkillisyys, kummallisuus maahockeyn historiassa on Intia ja sen menestyminen / menestymättömyys.
Intia hallitsi maahockeyta ylivoimaisesti vuosikymmeniä. Maa voitti vuosina 1928 - 1964 kaikkiaan 7 olympiakultaa ja yhden hopean. Mutta viimeisen 35 vuoden aikana Intia ei ole päässyt edes mitaleille maahockeyssa, ei olympialaisissa eikä MM-kilpailuissa!.....
Mistä syystä / syistä johtuu Intian menestymisen romahtaminen maahockeyssa..

sziget kirjoitti:^ Kriketti on Intiassa ykköslaji, ehkä se imee lahjakkuudet. Maahockeyssa on yhä selviydytty olympialaisiin, vain Pekingistä Intia karsiutui. Kilpailu lienee koventunut, koska Pakistanin olympiahistoria on samantapainen.

Suurin ja ratkaisevin syy Intian ja myös Pakistanin menestyksen vähenemiseen maahockeyssa viime vuosikymmeninä on varmaankin ollut tekonurmen / keinonurmen keksiminen 1960-luvulla ja sen käyttöönotto maahockey-kenttien rakentamisessa 1970-luvulta lähtien.

Lainaus englanninkielisestä Wikipediasta: "In the early 1970s, artificial turf began to be used. Synthetic pitches changed most aspects of field hockey, gaining speed. New tactics and techniques such as the Indian dribble developed, followed by new rules to take account. The switch to synthetic surfaces ended Indian and Pakistani domination because artificial turf was too expensive in developing countries."
https://en.wikipedia.org/wiki/Field_hockey

Tekonurmikentät ovat siis muuttaneet suuresti eri tavoin maahockeyn luonnetta. Niiden myötä peli on nopeutunut, on tullut uusia taktiikoita, uusia tekniikoita, uusia sääntöjä. Köyhemmillä mailla - kuten esim. Intia ja Pakistan - ei ole ollut kuitenkaan varaa rakentaa kalliita tekonurmikenttiä niin paljon kuin vauraammilla länsimailla - ja siksi näiden maiden menestys on vähentynyt maahockeyssa.

Suomenkielisessä Wikipediassa kyseinen asia tuodaan esiin selkeästi: "Tekonurmen kehittäminen on muuttanut oleellisella tavalla koko maahockey-pelin luonnetta. Siitä lähtien, kun pelialusta otettiin 1970-luvulla käyttöön, on maahockeytä pelattu länsimaissa lähes yksinomaan tekonurmella. Tämä on lisännyt pelin nopeutta ja muuttanut mailan muotoa, koska erilainen alusta mahdollistaa erilaisen mailankäsittelytekniikan. Kalliiden tekonurmien yleistymisen seurauksena Intia ja Pakistan ovat menettäneet asemansa maahockeyn kansainvälisellä terävimmällä huipulla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekonurmi

^ Kuulostaa uskottavalta. Nousevana taloutena Intia pystyy varmaan nykyään tuottamaan tekonurmea. Uskon sen palaavan olympia- ja MM-kisojen mitalikantaan, kun ehtii. Riossa myös Intian naisjoukkue oli mukana ensi kerran sitten Moskovan 1980, jolloin naisten maahockey tuli olympialaisten ohjelmaan.

Maahockeyssa tekonurmi tuntuu luonnolliselta, kun olen tuskin muuta nähnytkään. Jalkapallossa on ollut hyviä syitä suosia elävää ruohoa. Tenniksessä Wimbledon kunnioittaa perinteitä.

Mitenköhän Chicago Blackhawks ei pärjää tällä kaudella NHL-liigassa lähellekään niin kuin ennen? Blackhawks on ollut tällä kaudella vain varjo aiemmilta kausilta. Todella yllättävää, että kolme kertaa Stanley Cupin tällä vuosikymmenellä voittanut joukkue on omassa divisioonassaan viimeisenä.

Suomen Marigold IceUnity voitti muodostelmaluistelun MM-kultaa Tukholmassa. Ruotsin Surprise ylsi hopealle. Se oli Ruotsin ensimmäinen MM-mitali sitten Göteborgin 2012 maailmanmestaruuden. Venäjän Paradise taipui tällä kertaa pronssille. Olin nähnyt Marigoldin ohjelmat kerran ja pidin varsinkin meriaiheisesta vapaaohjelmasta Splash, joka onnistui nyt hienosti. - Tulokset

Vuoden 2019 MM-kisat pidetään Suomessa. Kesäkuussa selviää, hyväksytäänkö laji olympialaisiin. Arvostetaanko naisurheilijoita todellisuudessa, vai onko tasa-arvo vain sitä, että annetaan naisille neljän hengen rattikelkka kun miehilläkin on?