Viisukuppila

Hapansilakka-argumentti

Hapansilakka on hyvää, koska minä pidän siitä. Jos joku ei pidä hapansilakasta, hän on epärehellinen tai tyhmä. Hapansilakka ei koskaan voita Suomen karsintoja, koska ihmiset laskelmoivat ja äänestävät väärin. Kukaan ei voi rehellisesti olla pitämättä hapansilakasta, koska se on sataprosenttisen varmasti hyvää. Teidän täytyy lopettaa teeskentely ja myöntää hapansilakan parhaus, koska minä olen euro viisujen asian tuntija. Jos ette usko, haukun kansan ja raadit ja kaikki Suomen edustajat. Koko UMK on ihan tyhmä.

toivo kirjoitti:Voi kun suomalaiset ja raaditkin unohtaisivat äänestäesssään sen laskelmoinnin, että mikä sopisi parhaiten euroviisuihin ja mikä menestyisi parhaiten juuri Euroviisuissa. Vaan äänestettäisiin vaan omaa suosikkia ilman mitään laskelmointia. Niinhän Portugalikin lopulta voitti viisut.

Ei voittanut. Portugalilaisten suosikki oli Viva La Diva. Raatisuosikki voitti.

Tottakai Euroviisuihin kannattaa aina lähettää sellainen laulu, joka parhaiten Euroviisuihin sopisi ja mikä Euroviisuissa voisi parhaiten menestyä. Miksi sitä ei kannattaisi ajatella. Jos emme valitse euroviisua sillä perusteella, mikä voisi Euroviisuissa parhaiten menestyä, emme ajattele kovinkaan paljoa Suomen menestystä Euroviisuissa.

Kuten ainakin he, jotka Euroviisuja seuraavat, tietävät, että Euroviisuissa esimerkiksi Suomen laulua äänestetään vain muissa maissa, jotka osallistuvat Euroviisuihin. Sen vuoksi on oleellista, että euroviisu on sellainen, josta pidettäisiin mahdollisimman laajasti Euroviisuihin osallistuvissa maissa.

Viisufani kirjoitti:Miksi sitä ei kannattaisi ajatella. Jos emme valitse euroviisua sillä perusteella, mikä voisi Euroviisuissa parhaiten menestyä, emme ajattele kovinkaan paljoa Suomen menestystä Euroviisuissa.

Liika laskelmointi voi helposti johtaa floppiin enemmän kuin menestykseen. Sehän on vain elämän yksi perussäännöistä, jos jotain ajattelee liikaa se menee helpommin pieleen.

Mutta siis saahan sitä ajatella jonkin verran mutta pointti alkuperäisellä taisi olla juuri se että helposti ajatellaan mikä on eniten "viisumatskua" joka on suomalaisilta varsinkin huono ajattelutapa kun vieläkin törmään suomessa niin paljon ajatukseen että viisuissa on kyse humoristisista diskohumpista.

Joo. Sit tullaan taas kerran siihen, että mikä on euroviisuihin sopiva ja mikä ei. Pitääkö sen nyt sitten olla radiosoittoon sopiva vai ns. euroviisumainen. Vai molempia? Suomeksi vai englanniksi? Loreenin euphoria on kyllä malliesimerkki euroviisumaisesta ja radiosoittoon sopivasta biisistä. Eli biisi voi siis olla samaan aikaan euroviisumainen ja myös radiohitti.

Monet sanovat, että ruotsin euroviisut ovat aina laskelmoituja, siksikö ne menestyvät niin hyvin. Mutta ruotsalaiset kyllä osaavat laskelmoinnin. Mikä sitten on laskelmointia? Oliko Portugalin voittoviisu laskelmointia. Monien mielestä varmaan ei. Mutta sitten taas toisaalta kun oikein miettii, niin onhan siinäkin laskelmoitu. Vai onko?

hra47 kirjoitti:Varovaisen optimistisesti suhtaudun asiaan. Tarkoittaako tämä, että tuotantoyhtiöllä on vapaat kädet ohjelman toteuttamiseen ja koko konsepti uusitaan (jälleen kerran)? Pelkään kansainvälisten raatien hylkäämistä ja toivon Silvennoisen, Siegfridsin ja muiden euroviisuhössöttäjien lemppaamista. Tämä vuosi oli ihan ok paitsi se finaalipaikka jäi saavuttamatta. Edustaja oli ok. Valikoima olisi voinut olla parempi UMK:ssa.

Kyllähän tuottajan vaihtuminen on aika iso juttu mutta en usko YLEn haluavan mitään suurta muutosta, vaan mistä tuon tietää?

Viime vuosina olin toivonut, että JS16 alias Jaakko Salovaara osallistuisi lauluntekijänä UMK:hon. Tänä vuonna hän olikin mukana, mutta todisti samalla tietämättömyytensä ESC:istä, eli siitä, mikä siellä menestyy. Niin huono oli My little world. Kyllähän sieltä kuului myös laadukasta elektrotaustaa, mutta muuten biisi oli kyllä skeidaa.

Eli, ei Suomesta meinaa löytyä niitä lauluntekijöitä, jotka ymmärtäisivät nimenomaan ESC:in päälle.

tanko kirjoitti:Viime vuosina olin toivonut, että JS16 alias Jaakko Salovaara osallistuisi lauluntekijänä UMK:hon. Tänä vuonna hän olikin mukana, mutta todisti samalla tietämättömyytensä ESC:istä, eli siitä, mikä siellä menestyy. Niin huono oli My little world. Kyllähän sieltä kuului myös laadukasta elektrotaustaa, mutta muuten biisi oli kyllä skeidaa.

Eli, ei Suomesta meinaa löytyä niitä lauluntekijöitä, jotka ymmärtäisivät nimenomaan ESC:in päälle.

Tämän perusteella väittäisin, että ennemmin tarvitaan lauluntekijä, joka ei oikeasti ymmärrä Euroviisuista yhtään mitään. Jotkut nimittäin luulevat ymmärtävänsä, ja se sitten menee kuten menee, kun mielikuvat ovat joskus mitä sattuu. Hyvin tehty on hyvin tehty, Euroviisuissa tai sen ulkopuolella - ei viisuihin tarvita sen erityisempiä kommervenkkejä, kunhan paketti on kasassa.

(Hyvin myöhäinen muokkaus: olen itsekin harkinnut viisukappaleen tekemistä, mutta laskelmointia sieltä nyt ei ainakaan tule jos on tullakseen. Tiedä siten, nostettaisiinko sillä Suomi suosta vai syöstäisiin paljon syvemmälle. )

sienimursu kirjoitti:

Viisufani kirjoitti:Miksi sitä ei kannattaisi ajatella. Jos emme valitse euroviisua sillä perusteella, mikä voisi Euroviisuissa parhaiten menestyä, emme ajattele kovinkaan paljoa Suomen menestystä Euroviisuissa.

Mutta siis saahan sitä ajatella jonkin verran mutta pointti alkuperäisellä taisi olla juuri se että helposti ajatellaan mikä on eniten "viisumatskua" joka on suomalaisilta varsinkin huono ajattelutapa kun vieläkin törmään suomessa niin paljon ajatukseen että viisuissa on kyse humoristisista diskohumpista.

Joo ei ole euroviisut ainakaan nykyään mitään humoristista diskohumppaa tyyliltään. Ei edes ne huonoimmatkaan laulut. Myönnän, että vuosina 2007 - 2009 osa euroviisuista oli joko pelkästään laulun osalta tai myös esityksen osalta enemmän tai vähemmän humoristisia. Sen jälkeen ei ole ollut mielestäni juurikaan humoristisia lauluja Euroviisuissa. Ei ainakaan niin paljon kuin mainitulla aikavälillä muistaakseni oli.

Nykyäään euroviisut ovat paljon enemmän radiomaisempia lauluja. Jotkut niistä radiomaisista euroviisuista on jopa enemmän kuin todella hyviä. Pidin esimerkiksi Sveitsin tämän vuoden euroviisusta hyvin paljon, vaikka se oli ja on hieman radiomainen laulu.

Olen joskus kuullut sanottavan, että "Euroviisuja ei voita paras laulu, vaan euroviisumaisin laulu."

Viisufani kirjoitti: Nykyäään euroviisut ovat paljon enemmän radiomaisempia lauluja.

Teatraalisuus tulee myös mieleen eli ne ns balladit

Voi kunpa Juha Tapio osallistuisi edes lauluntekijänä, vaikka sekä laulun sanoittajana että saman laulun säveltäjänä Uuden musiikin kilpailuun. Ja vieläpä jos hän tekisi Uuden musiikin kilpailuun yhtä kauniin, herkän ja koskettavan sekä sykähdyttävän upean laulun kuin mitä Vain sun -laulu on.

Kerran syödessä aloin kuunnella Vain sun -laulua kännykällä YouTubesta. En ollut laulua ennen sitä kuullut. Laulu tuntui heti jotenkin aivan poikkeuksellisen upealta. Ehdottomasti sanat myös, mutta niiden lisäksi melodia tekee minuun suuren vaikutuksen. Varsinkin välillä 1:45 - 1:55.

En usko että vika on varsinaisesti UMK:ssa. Formaatti kyllä toimii (2017), mutta kappaleiden laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota eli jo siinä valintavaiheessa pitäisi ylen porukoiden katsoa ettei sinne päästetä kilpailemaan mitään vitsejä tai muuta mukahauskaa hömppää tai helsinkiläisten sisäpiirivitsejä.

Tänä vuonna suomella oli erinomainen kappale, mutta mahdollisuudet kaatui ballaadisemin takia ja mm. Portugaliin kun samassa semissä esiintyivät. Uskon että jos oltaisiin oltu kakkossemissä niin oltaisiin päästy finaaliin.

Ei Suomi suossa ole, huonoa tuuria vaan tänä vuonna. Mutta vuodet 2016 ja 2015 olivat kylläkin silkkaa suossa rämpimistä sekä musiikillisesti että formaatin puolesta.

Tämän vuoden UMK-lauluista Emman laulu oli 1.suosikkini, sillä olisi Suomi voinut ihan hyvin pärjätä. Menestyksestä en tiedä, mutta pärjätä finaalissa ainakin Suomen aiempaan menestykseen nähden kelvollisesti. Toki menestyminenkin olisi voinut olla mahdollista.

Emman laulaminen livenä Uuden musiikin kilpailussa ei jostain syystä ihan odottamallani tavalla onnistunut. Siitä ajattelinkin, että yleisellä tasolla Euroviisuihin kannattaa valita edustajaksi laulaja, joka osaa laulaa hyvin myös livenä ilman epävarmuutta suurenkin yleisömäärän edessä.

Emman laulu olisi ollut kuitenkin lauluna ihan riittävän hyvä Euroviisuihin.

Muokkaus 12.9.2017: Olisi hyvä, jos Suomen euroviisun tekijöinä olisivat juuri samat henkilöt (sanoittajana ja säveltäjinä) kuin Cheekin Keinu-laulussa. Joku vähän saman tyylinen laulu Suomen euroviisuksi. Mielellään englannin kielisenä. Kyseisen laulun voisi laulaa Jenni Vartiainen. Finaaliin pääsy olisi uskoakseni vähän helpompaa Keinu-laulun tyylisellä laululla. Varsinkin jos sellainen laulu olisi englannin kielinen ja edustajana olisi Jenni Vartiainen.

Tämmöinenkin kulma täällä on. Tehdään biiseistä mielenkiintoisia, käytetään aikaa sovittamiseen ja tuottamiseen, etsitään laulajia, jos itse ei lauleta, käytetään kaikki luomistaidot sen eteen, että biisi voittaa viisut. Kun kaikki viisisataa tai enemmän porukkaa, tekijää, artistia tekee näin, voi Suomesta tulla jopa menestyväkin viisumaa. Jos kaikki tehdään puolivaloilla, ei tule muuta kuin pettymyksiä.

Tykkäisin A Dal -karsintaformaatista. Jokseenkin kaveriton Unkari on sen tuloksilla pungertanut nyt kuusi vuotta putkeen viisufinaaliin. Eli alkuvaiheessa mukana monipuolisesti eri lajityyppejä edustavia biisejä, raati lievästi yleisöä kuunnellen karsii niistä jäljelle helmet, joista kansa saa valita. Ja ehdottomasti useampivaiheinen kisa, jotta ennen valintaa on mahdollista tutustua artistien live-esiintymiskykyihin.

Jollei ihan tuota kaikkea niin ainakin lajityyppien moninaisuutta pitäisi olla tarjolla. Ja ne semifinaalit takaisin. Paras UMK-kausi on ollut 2014, silloin sitä oli.

Mä en edelleenkään kaipaa semifinaaleja takaisin kuvioihin. Minusta 10 kappaleen finaali on ihan riittävä.

^No sinä nyt muutenkin taidat arvioida biisit lähinnä studioversioiden perusteella?

Mutta jos viisumenestykseen(kin) tähdätään, niin kyllä sillä livellä on paljon väliä.

^ Olipa taas kovin kiva kommentti.

En sanonut mielestäni missään kohtaa viestiä, etteikö live-laululla olisi jotain tekemistä menestymisen kanssa. Aiemmin saattoikin olla niin, että sinnepäin laulettu biisi oli jo puoliksi voittaja, jos vaan oli tarttuva melodia, vrt. Azerbaidzan 2011, mutta nykyään vaaditaan kokonaisuus, jossa jokainen palanen on paikoillaan. Jos laulu ei kulje livenä, niin siinä ei paljoa voittoja juhlita niin Lissabonissa kuin UMK:ssakaan.

^Anteeksi jos loukkasin! Olen vain aiemmista viesteistäsi (vuosien varrella) saanut käsityksen, että arvioit biisit lähinnä studioversion perusteella.

Minusta ne semit ovat juuri siksi hyvät, että voi miettiä, toimiiko livekokonaisuus. Ja yksi asia jonka ainakin haluaisin pois, onkin mahdollisuus antaa ääniä ennen live-esityksiä.

Ja sivumennen sanottuna me musavideot joka biisistä on turhia. Kun ei edes voittajista saada tehtyä hyviä videoita.

Rousku kirjoitti:Anteeksi jos loukkasin! Olen vain aiemmista viesteistäsi (vuosien varrella) saanut käsityksen, että arvioit biisit lähinnä studioversion perusteella.

Okei. Saatan arvioida biisejä studioversioittain lähinnä puntaroidessa, mutta jos ajatellaan menestystä, niin olen alkanut painottaa livelaulun tärkeyttä myös karsinnoissa (en välttämättä vielä niin näkyvästi, mutta kuitenkin... enhän ollut viime kaudellakaan paljoa tänne kommentoimassa, koska järjestin omia katsojaisia kotona).

Rousku kirjoitti:yksi asia jonka ainakin haluaisin pois, onkin mahdollisuus antaa ääniä ennen live-esityksiä.

Tuo on kyllä hirveä ominaisuus nykyisessä UMK:ssa. Kaikki ennakkotikitykset sun muut voisi suosiolla jättää historiaan ja äänestys saisi alkaa vasta kun kaikki finalistit on nähty livenä esiintymässä ja äänestysaikaa saisi olla vaikka 10 minuuttia. Jokainen varmasti siinä ajassa osaa jo päättää oman suosikkinsa.

Rousku kirjoitti:sivumennen sanottuna me musavideot joka biisistä on turhia.

Niin ovat. Ne voitaisiin myös jättää suosiolla tekemättä ja käyttää rahat vaikka voittajan promoamiseen eri viisumaiden aamutv-lähetyksissä tms.

Samaa mieltä: A Dal ja UMK 2014 ovat olleet erinomaisia viisukarsintoja (kuten varmasti kaikille täällä onkin jo käynyt selväksi). Turhasta genrerajoittuneisuudesta pitäisi päästä eroon, mutta toisaalta mahdollisimman monen eri genren haaliminen laadun kustannuksella ei saisi muodostua itseisarvoksi (UMK 2015). Olisihan se joka tapauksessa hienoa, jos Suomesta joskus tulisi esimerkiksi se kaikkien aikojen menestynein rap-viisu. En usko, että räpin aikaisempi vaisu menestys viisuissa on johtunut pelkästään genrestä, vaan yksinkertaisesti siitä, etteivät biisit ole olleet tarpeeksi kiinnostavia ja hyvin tuotettuja.

Kuu-kuun viestistä tuli taas mieleen se, että biisien tuotantoihin pitäisi kiinnittää nykyisin aivan ekstrapaljon huomiota. Miettikää vaikka tämän vuoden Belgiaakin: itse sävellyshän on todella monotoninen jankkaus, joka kuitenkin saatiin puhkeamaan kukkaan nimenomaan kiinnostavan ja modernin soundimaailman myötä. Osittain sama juttu varmaan myös esimerkiksi Bulgarian, Norjan ja Australian kohdalla.

Väitän, että tarpeeksi osaava tuotantotiimi onnistuu kyllä taikomaan astetta kehnommastakin demosadosta viisufinaalikelpoisen. Itse asiassa tälläkin saralla Ylellä on vielä ihan muutama vuosi sitten ollut homma ihan hanskassa: palautin nimittäin taannoin mieleeni vuoden 2013 Iina Salinin Last Night -tyrkyn, ja tulin siihen tulokseen, että sen sovituksessahan oli täsmälleen se kaikki, mitä Sing It Awaykin olisi tarvinnut. Mikä tuon kolmen vuoden aikana ehti mennä pieleen, se olisi todella kiinnostavaa tietää. Musiikkivideoiden poisjättämisestä säästyvät rahat voitaisiinkin minun puolestani käyttää UMK-voittajabiisin tuottamiseen.

Terasbekoni kirjoitti:En usko, että räpin aikaisempi vaisu menestys viisuissa on johtunut pelkästään genrestä, vaan yksinkertaisesti siitä, etteivät biisit ole olleet tarpeeksi kiinnostavia ja hyvin tuotettuja.

Ennen tätä vuotta en uskonut kokonaan omankielisillä viisuilla olevan mitään mahdollisuuksia enää voittaa kisoja. Tulin siihen tulokseen, että omankieliset esitykset eivät vaan olleet tarpeeksi hyviä... siis vähän kuten mainitsit tuossa rap-viisuistakin. Voisiko olla, että tuomaristokin syttyisi rap-viisusta, jos se olisi samaa tasoa kuin monet biisit, missä Pitbull on esimerkiksi mukana?

Itse kun en rap-musiikkia kuuntele, en osaa arvioida, onko viisuissa esitetty rap ollut hyvää vai huonoa. Viisulajityyppinä rap kuitenkin hieman arveluttaa minua siksi, että eikö se kuitenkin ole aika sanoitussidonnaista? Siis raplyriikathan kaiketi ovat paljon monipuolisempia kuin laululyriikat noin keskimäärin, niissä on ideaakin. Välittyvätkö ne ideat viisuyleisölle? Englannin käytön en usko niinkään välttämättä ratkaisevan välittyvyysongelmaa kuin latistavan lyriikoita (tällaisessa tapauksessa jossa niillä ehkä on oikeasti väliäkin).

Ainakaan äkkiseltään ei tule mieleen yhtäkään viisua, jossa olisi läheskään samanlainen maailmanluokan rap-tuotanto kuin esimerkiksi juuri Pitbullin biiseissä. Yleensähän se viisuräppi on ollut sellaista epämääräistä räpäytystä C-osallisen verran kaiken muun sirkuksen keskellä.

Henkilökohtaisesti en miellä räppiä niin sanoitussidonnaiseksi. En juuri koskaan kuuntele rap-biisien lyriikoita, mutta tykkään silti tarpeeksi kiinnostavista ja tarttuvista rap-kokonaisuuksista. Mitään geneeristä soittolistojen täyteräppiä en sen sijaan siedä, juurikin siksi, että musiikillinen anti on niin laihaa enkä sanoituksista ymmärrä mitään. Hyvä biisi on kuitenkin aina hyvä biisi. #hapansilakkaargumentti

Lähtökohtaisimpia ongelmia edelleen on, että järjestelmämme, jossa biisintekijäjt ja vahvat laulajat kohtaavat on hyvin heikko. Päsmäreinä häärii heppuja, jotka eivät osaa hyödyntää ylipäänsä muusikkojen potentiaaleja, vaan jäkittävät omassa kuvitteellisessa erinomaisuudessaan, suomeksi ammattitaidottomuudessaan.Tämän hetken suomalainen listapop on niin ohutta ja onnetonta, että vaikka laittaismme ykköstykkimme areenoille niillä ei pitkälle pötkittäisi.

Perustelen negatiivista kommenttiani sillä, että olen itse kaikkiruokainen ja helposti innostettava musiikinkuluttaja, joka rakastaa keikoilla käyntiä. Vähään aikaan en ole keksinyt yhtäkään uutta artistia, jonka keikalle haluaisin. Kesäiset festarikäyntini ovat vähentyneet viime vuosina suuresti, vaikka lasten varttumisen myötä vapaa-aikani on lisääntynyt. Tämä kesä oli ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen, jolloin en käynyt oikeastaan missään. Syksyn täyttävät muutamien vanhojen ulkomaisten suosikkieni keikat.

Suomalainen popmusiikki on hyvin väljähtyneessä ja epämielenkiintoisessa tilassa. Taidelaji on menettänyt otteensa.

Kotimaisista musiikkijulkaisuista esimerkiksi Spotifyn Uuden musiikin listalla voi kyllä nykyisin ihan surutta skipata sellaiset 75 prosenttia. Yleensä jos biisin nimi sisältää slangia, kaksimielisyyksiä tai jotain muuta alatyylisyyttä, niin pystyy jo helposti päättelemään, että kyseessä on geneerinen ja puolivillaisesti tuotettu yksinomaan striimausmusiikkia suosiville lapsille ja teineille suunnattu tekele. Monta vuotta olen yrittänyt ennakkoluulottomasti antaa tuollaiselle musiikille mahdollisuutta, mutta vielä yhtäkään kappaletta en ole voinut järin hyväksi sanoa.

UMK:n pitäisi profiloitua paremmin ponnahduslaudaksi esimerkiksi näille The Voice of Finlandissa viliseville kansainvälisestä urasta haaveileville ja englanniksi laulaville artistinaluille. Heitäkin kuitenkin on olemassa, mutta eivät vain saa tilaisuutta loistaa. Softenginen tuottaminen eurokelpoiseksi oli jo hyvä alku, mutta sitten koko homma lässähti.

Suomi todella hyvin edustettuna tällä videolla. Pitäisikö Suomen ihan vaan suosiolla palata tavaramerkkigenreensä?

^Kyllä, minuakin mietityttää, miksi UMK:ssa rock tuntuu olevan niin vältelty. Suomen kaksi osallistujamäärään suhteutettuna parasta sijoitusta on kuitenkin kyseisellä genrellä saatuja, sitä siis selvästi Suomessa osataan tehdä. Geography now'n Suomi-videon mukaan Suomessa on maailman suurin metallibändien määrä suhteutettun väkilukuun, ja videon sekä alku- että loppupuheet muistuttavat Suomesta hevimaana, joten ainakin rockviisu Suomesta todella olisi suomalaista.

^^ Joo. Suomi selkeästi osaa tuon genren! Ainoa huoli vaan, jos Suomi haluaa menestyä, niin en usko, että ainakaan kovin raskaalla rokilla on enää jalansijaa Euroviisuissa. Hevimetallihan ei ole enää moneen vuoteen ollut mainstreamiä ja vain fanit nostavat tyyliin Nightwishin kaltaiset yhtyeet arvoonsa. Nykypäivään pitäisi löytää jotain hyvää indiempää rokkia viisulavalle, kuten Softengine.

Ei ainakaan satuta yrittää rockin kanssa.

Onhan suomen kaksi parasta tulosta ikinä jotain siihen suuntaista, Lordi ja Softengine (Jos siis mennään euroviisun virallisen menetelmän mukaan eli tulos vs osallistujamäärä)

Chisu olisi varmasti hyvä edustaja Suomelle Euroviisuihin. Chisu on artistina sopivasti jotenkin hieman mystinen. Ja toisekseen se selvä asia: Chisu on hyvä laulaja. Hieman yli kaksi viikkoa sitten muistan kun radiosta kuului Chisun laulu.

Toinen hyvä vaihtoehto olisi Anni Lahe, joka on nyt Idolsissa mukana. Anni Lahe on artistina persoonana vielä Chisuakin kiinnostavampi ja herättäisi positiivista huomiota olemuksellaan Euroviisuissa. Sehän on nimenomaan eduksi. Kun on jokin asia, mikä erottaa kilpailijan ja / tai laulun muista. Jos Anni Lahe on joskus Uuden musiikin kilpailussa mukana, äänestän Annia hyvin todennäköisesti. Lähes varmasti.

Serduchka kirjoitti:Mä en edelleenkään kaipaa semifinaaleja takaisin kuvioihin. Minusta 10 kappaleen finaali on ihan riittävä.

Tuosta minä olen täysin eri mieltä.

10 kilpailijaa on aivan liian vähän televisioiduissa karsinnoissa, kun kappaleita lähetetään selvästi yli 400. Joku 16, 18 tai jopa 20 olisi hyvä määrä. Kuitenkin, jo pelkästään yli 400 laulusta löytyy aivan varmasti enemmän karsinta-kelpoisia lauluja kuin pelkästään 10. Niin löytyi myös niinä vuosina, jolloin kilpailijoita oli 18.

Koin 18 kilpailijaa aivan sopivaksi määräksi, vaikka aivan kaikista lauluista en silloin tykännytkään Uuden musiikin kilpailussa. Toisaalta en tykännyt tänäkään vuonna, kun mukana oli vain 10 laulua esittäjineen. Kyse ei todellakaan ole siitä, että kilpailun taso nousee karsintoja pienentämällä. Ei suinkaan.

Kymmeneenkin lauluun mahtuu vaikka kolme tai peräti neljä laulua, joita lauluina inhoaa Uuden musiikin kilpailussa. Sama määrä inhokki-lauluja voi olla mukana myös 18 kilpailijan Uuden musiikin kilpailussa. Kyse ei tosiaan ole mielestäni siitä, että Uuden musiikin kilpailussa olisi liian paljon lauluja, jos niitä olisi vaikka 18 tai 16. Kyse on siitä, että jos sinne valitaan tietoisesti sellaisia lauluja, että niillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia tulla edes valituksi Suomen euroviisuksi. Saatikka sitten että Suomi pärjäisi Euroviisussa jollain surkealla laululla.

Pääasia silloin, kun valitaan lauluja Uuden musiikin kilpailun tv-karsintoihin ei pitäisi olla se, että mukana olisi edustettuna mahdollisimman moni musiikkityyli. Pääasian pitäisi olla se, että karsintojen tv-vaiheeseen valitaan nimenomaan parhaat laulut, joita Yle on vastaanottanut.

Kysyin viime talvena vanhemmiltani, jotka eivät ole Euroviisu-faneja (katsovat UMK:n ja Euroviisujen semifinaalit ja finaalin), olivat oikeasti sitä mieltä, ettei ole mistään kotoisin, että kilpailijoita Uuden musiikin kilpailussa on vain 10.