Viro 2018: Elina Nechayeva – La forza
Re: Viro 2018
Stigin esitys oli ihan hieno kännykkävaloineen.
Re: Viro 2018
VIRO SEMIFINAALI 1
Vajé – Laura (Walk with me): Nimi tuo mieleen väkisin Twin Peaksin. Biisin kitarakoukku on toimiva ja kesäinen olotila kiertää kuulijaa. Live kuitenkin aika turhauttava tummassa klubivalaistuksessa. 2.5
Iiris & Agoh – Drop that boogie: Tässäkin esityksen väriratkaisut ovat outoja. Iiriksen livesoundi toimii hetkittäin hyvin ja kissahahmot ovat hauskat, mutta biisi ei kuitenkaan kanna kunnolla. Taisin rankata tämän ensimmäisessa Viro puntarissani peräti viiden tähden popiksi, jota tää ei enää livekuosissa tosiaan ole. Ei mahdoton kuitenkaan. Kyllä tätä jammaa edelleen. 3.0
Etnopatsy – Külm: Miksi etnomusaa ei voida esittää vähemmän etnoluukissa? Myös Ukrainan etnomuikkelin kohdalla tökki liiallinen shamaani meininki lavalla. Tietty jos se on esittäjien juttu mitä minä täällä möksöttämään (mutta edes sen kanteleen olisi voinut jättää pois...). Kaunis kappale, hyvää laulua, mutta live vähän sekava ja sirkustemppuilija täysin turha. 3.0
Sibyl Vane – Thousand words: Kiva biisi tässäkin alla, mutta liveen kaipaisin paljon enemmän energiaa. Myös tulkinta voisi olla rosoisempi. Jää liian kunnolliseksi aikuisbändeilyksi. Eihän itse biisikään mitenkään hirveän räväkkä ole, mutta kyllä siitä voisi saada enemmän irti. 2.5
Aden Ray – Everybody's dressed: Tässäkin lava täynnä sinistä valoa. Varmaan ainoa väriratkaisu, joka on ollut tarjolla. Kylpyamme on totaalisen randomi ja toisinaan randomit ideat voivat olla toimivia (kuten Ukrainan karsintojen punainen lankakerä), mutta tällä kertaa kylpyamme tuntuu vain väkinäiseltä lavasteelta. Ois edes ollut siellä uimashortsit jalassa. 2.0
Tiiu x Okym x Semy – Näita oma energiat: Ei oikein kuulosta hyvältä tämä bileräppi. Todella kotikutoisen oloinen loppuunasti. Ja lavaesitys olisi tosiaan tarvinnut jonkun showelementin. Ihan symppis mutta jää yrittämiseksi. 1.5
Stig Rästa – Home: Keltaista valoa! Voin kun kiva. Olisi ollut outoa, jos kotikin olisi ollut viileän sininen. Tosin perheenjäsenet ovat viuluja ja selloja. Varsin jännittävä mielikuva, mutta mukavan hullunkurinen. Harmi kun biisi ei ole kovin yllättävä. Stig kuitenkin esittää sen epäröimättä. 3.0
Miljardid – Pseudoprobleem: Tykkään jäbien flegmaattisesta otteesta lavalla. Ei mitään turhaa pällistelyä ja komeilua. Laulajan suorituskin on mieleeni. Biisi on hauska kitarointi mieleenjäävällä kertsillä. Tuo hetkittäin mieleen Blurin. Seminsä paras. 4.0
Desiree – On my mind: Kappalehan on itseasiassa ihan pätevä, mutta esitys liian pissismäinen makuuni. Varsinkin tanssiryhmän läsnäolo on kiusaannuttavaa. Laulukaan ei säväytä. Tää sopisi johonkin kauppakeskuksen avajaisiin. 2.0
Elina Netšajeva – La forza: Hyvin selviää Elina korkeimmistakin kiekaisuista. Kappalehan on varsin vetävä musikaalimainen laulelo, jonka tuotannolliset linjat mielyttävät minua. Kokonaisuudessa on jotain aitoa sadun kohtalokkuutta. Siksi onkin harmi, että lavaesitys on niin teatraalinen ja täten kappalekin alkaa lipsumaan etäännyttäväksi hoilannaksi - liikaa draamaa joka nurkassa. Olisin tahtonut nähdä Elinan esittävän kappaleen jalat maassa ja omana itsenään. 3.5
Seuraavassa erässä on sitten yksi tämän vuoden tyrkkysuosikeistani Metsakutsu.
Vajé – Laura (Walk with me): Nimi tuo mieleen väkisin Twin Peaksin. Biisin kitarakoukku on toimiva ja kesäinen olotila kiertää kuulijaa. Live kuitenkin aika turhauttava tummassa klubivalaistuksessa. 2.5
Iiris & Agoh – Drop that boogie: Tässäkin esityksen väriratkaisut ovat outoja. Iiriksen livesoundi toimii hetkittäin hyvin ja kissahahmot ovat hauskat, mutta biisi ei kuitenkaan kanna kunnolla. Taisin rankata tämän ensimmäisessa Viro puntarissani peräti viiden tähden popiksi, jota tää ei enää livekuosissa tosiaan ole. Ei mahdoton kuitenkaan. Kyllä tätä jammaa edelleen. 3.0
Etnopatsy – Külm: Miksi etnomusaa ei voida esittää vähemmän etnoluukissa? Myös Ukrainan etnomuikkelin kohdalla tökki liiallinen shamaani meininki lavalla. Tietty jos se on esittäjien juttu mitä minä täällä möksöttämään (mutta edes sen kanteleen olisi voinut jättää pois...). Kaunis kappale, hyvää laulua, mutta live vähän sekava ja sirkustemppuilija täysin turha. 3.0
Sibyl Vane – Thousand words: Kiva biisi tässäkin alla, mutta liveen kaipaisin paljon enemmän energiaa. Myös tulkinta voisi olla rosoisempi. Jää liian kunnolliseksi aikuisbändeilyksi. Eihän itse biisikään mitenkään hirveän räväkkä ole, mutta kyllä siitä voisi saada enemmän irti. 2.5
Aden Ray – Everybody's dressed: Tässäkin lava täynnä sinistä valoa. Varmaan ainoa väriratkaisu, joka on ollut tarjolla. Kylpyamme on totaalisen randomi ja toisinaan randomit ideat voivat olla toimivia (kuten Ukrainan karsintojen punainen lankakerä), mutta tällä kertaa kylpyamme tuntuu vain väkinäiseltä lavasteelta. Ois edes ollut siellä uimashortsit jalassa. 2.0
Tiiu x Okym x Semy – Näita oma energiat: Ei oikein kuulosta hyvältä tämä bileräppi. Todella kotikutoisen oloinen loppuunasti. Ja lavaesitys olisi tosiaan tarvinnut jonkun showelementin. Ihan symppis mutta jää yrittämiseksi. 1.5
Stig Rästa – Home: Keltaista valoa! Voin kun kiva. Olisi ollut outoa, jos kotikin olisi ollut viileän sininen. Tosin perheenjäsenet ovat viuluja ja selloja. Varsin jännittävä mielikuva, mutta mukavan hullunkurinen. Harmi kun biisi ei ole kovin yllättävä. Stig kuitenkin esittää sen epäröimättä. 3.0
Miljardid – Pseudoprobleem: Tykkään jäbien flegmaattisesta otteesta lavalla. Ei mitään turhaa pällistelyä ja komeilua. Laulajan suorituskin on mieleeni. Biisi on hauska kitarointi mieleenjäävällä kertsillä. Tuo hetkittäin mieleen Blurin. Seminsä paras. 4.0
Desiree – On my mind: Kappalehan on itseasiassa ihan pätevä, mutta esitys liian pissismäinen makuuni. Varsinkin tanssiryhmän läsnäolo on kiusaannuttavaa. Laulukaan ei säväytä. Tää sopisi johonkin kauppakeskuksen avajaisiin. 2.0
Elina Netšajeva – La forza: Hyvin selviää Elina korkeimmistakin kiekaisuista. Kappalehan on varsin vetävä musikaalimainen laulelo, jonka tuotannolliset linjat mielyttävät minua. Kokonaisuudessa on jotain aitoa sadun kohtalokkuutta. Siksi onkin harmi, että lavaesitys on niin teatraalinen ja täten kappalekin alkaa lipsumaan etäännyttäväksi hoilannaksi - liikaa draamaa joka nurkassa. Olisin tahtonut nähdä Elinan esittävän kappaleen jalat maassa ja omana itsenään. 3.5
Seuraavassa erässä on sitten yksi tämän vuoden tyrkkysuosikeistani Metsakutsu.
Re: Viro 2018
La Forzan melodian koukerot ja italiankielen sanarytmit olivatkin sen verran mutkikkaita, että jouduin ihan kirjoittamaan kappaleen nuotiksi, että sain siihen mitään otetta, ja täytyy nyt tämän myötä ehkä vähän pyörtää aiempia puheitani.
Kyseessä on nimittäin selkästi mutkikkaampi sävellys, kuin jossain tavallisemmassa pop-biisissä, esimerkiksi Saara Aallon Monstersissa, ja vaikutteita on hyvinkin saatettu ottaa klassisen musiikin puolelta. Jo laulajan käyttämä ääniala, lähes kaksi ja puoli oktaavia, on huomattavasti enemmän kuin mitä useimmat kappaleet vaativat. Melodian suhteellinen mutkikkuus, ja myös sekä säkeistössä että kertosäkeessä toistuvat samat tai samankaltaiset sävelkulut aiheuttavat sen, että kappaleen tarkka muistaminen on varsin haastavaa, eikä se täten välttämättä myöskään jää päähän soimaan kauhean helposti.* Tästä samasta syystä monien on varmasti hankala saada kappaleesta otetta, ja he kokevat sen etäisenä tai vajavaisena: puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta. Mutkikkuus saattaa vaikutta itsetarkoitukselliselta, ehkä jopa tekotaiteelliselta. Toisaalta kuten tässäkin keskustelussa on jo tullut esiin, myös tällaiset hankalamminkin lähestyttävät kappaleet ovat välillä pärjänneet viisuissa, jopa voittaneetkin. Ainakin itse miellän Jamalan voittokappaleen kuuluvan tähän kategoriaan.
Ja en nyt mitenkään arvota kappaleita mutkikkuuden mukaan; ei se ole mikään itsearvo, joka tekisi sävellyksen automaattisesti paremmaksi. Toisaalta hankala lähestyttävyys ei myöskään välttämättä tee kappaletta huonommaksi. Joskus monimutkainen kappale on mielenkiintoinen, joskus yksikertainen on kaunista. Tässä oli kyse vain puhtaasta sävellyksen ja sen kuuntelijoille antaman vaikutelman analysoimisesta.
*(Ehkä Monstersin kertosäe onkin sävelletty tarkoituksella yksinkertaiseksi ja tuttua - joidenkin mielestä ehkä myös kulunuttakin - sointukiertoa käyttäen, ihan vain tarttuvuuden ja muistettavuuden maksimoimiseksi?)
Kyseessä on nimittäin selkästi mutkikkaampi sävellys, kuin jossain tavallisemmassa pop-biisissä, esimerkiksi Saara Aallon Monstersissa, ja vaikutteita on hyvinkin saatettu ottaa klassisen musiikin puolelta. Jo laulajan käyttämä ääniala, lähes kaksi ja puoli oktaavia, on huomattavasti enemmän kuin mitä useimmat kappaleet vaativat. Melodian suhteellinen mutkikkuus, ja myös sekä säkeistössä että kertosäkeessä toistuvat samat tai samankaltaiset sävelkulut aiheuttavat sen, että kappaleen tarkka muistaminen on varsin haastavaa, eikä se täten välttämättä myöskään jää päähän soimaan kauhean helposti.* Tästä samasta syystä monien on varmasti hankala saada kappaleesta otetta, ja he kokevat sen etäisenä tai vajavaisena: puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta. Mutkikkuus saattaa vaikutta itsetarkoitukselliselta, ehkä jopa tekotaiteelliselta. Toisaalta kuten tässäkin keskustelussa on jo tullut esiin, myös tällaiset hankalamminkin lähestyttävät kappaleet ovat välillä pärjänneet viisuissa, jopa voittaneetkin. Ainakin itse miellän Jamalan voittokappaleen kuuluvan tähän kategoriaan.
Ja en nyt mitenkään arvota kappaleita mutkikkuuden mukaan; ei se ole mikään itsearvo, joka tekisi sävellyksen automaattisesti paremmaksi. Toisaalta hankala lähestyttävyys ei myöskään välttämättä tee kappaletta huonommaksi. Joskus monimutkainen kappale on mielenkiintoinen, joskus yksikertainen on kaunista. Tässä oli kyse vain puhtaasta sävellyksen ja sen kuuntelijoille antaman vaikutelman analysoimisesta.
*(Ehkä Monstersin kertosäe onkin sävelletty tarkoituksella yksinkertaiseksi ja tuttua - joidenkin mielestä ehkä myös kulunuttakin - sointukiertoa käyttäen, ihan vain tarttuvuuden ja muistettavuuden maksimoimiseksi?)
Re: Viro 2018
Nyt kun uskalsin taas tähän ketjuun hetkeksi astua (jota varmasti kohta taas kadun), niin Phale sanoi tässä hienommin oikeastaan saman jota itse aiemmin toin esiin (ja josta jotkut ilmeisesti loukkaantuivat); eli koska tästä puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta (= ei ole geneerinen pop-renkutus), monet eivät ilmeisestikään saa kappaleesta otetta (= kokevat että tästä ns. puuttuu biisi).phale kirjoitti:Kyseessä on nimittäin selkästi mutkikkaampi sävellys, kuin jossain tavallisemmassa pop-biisissä, esimerkiksi Saara Aallon Monstersissa, ja vaikutteita on hyvinkin saatettu ottaa klassisen musiikin puolelta. Jo laulajan käyttämä ääniala, lähes kaksi ja puoli oktaavia, on huomattavasti enemmän kuin mitä useimmat kappaleet vaativat. Melodian suhteellinen mutkikkuus, ja myös sekä säkeistössä että kertosäkeessä toistuvat samat tai samankaltaiset sävelkulut aiheuttavat sen, että kappaleen tarkka muistaminen on varsin haastavaa, eikä se täten välttämättä myöskään jää päähän soimaan kauhean helposti.* Tästä samasta syystä monien on varmasti hankala saada kappaleesta otetta, ja he kokevat sen etäisenä tai vajavaisena: puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta. Mutkikkuus saattaa vaikutta itsetarkoitukselliselta, ehkä jopa tekotaiteelliselta.
(Itselläni taitaa olla vähän päinvastoin, kun koen että monista tämän foorumin suosikeista (mm. I Can't Go On) puuttuu kaikki kosketuspinta ja usein biisikin, ja tämä taas on itselleni helpoiten lähestyttävimpiä kappaleita tässä tarjonnassa...)
Todo en la vida es como una canción
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Re: Viro 2018
1944 ei mielestäni kuulu ollenkaan vaikeasti lähestyttäviin kappaleisiin; siinä on se viisumenestyjän olennaisin osa eli mukaansatempaavat ensimmäiset pari sekuntia kohdillaan, ja sen jälkeen se kulkeekin kuin raiteilla. Ei toki ole sitä peruspoppia, mutta ei se siitä syystä ole vaikeasti lähestyttävä. La Forzassa taas menee kolme minuuttia, eikä mitään mukaansatempaavaa löydy melodiasta tai yleisestä tunnelmasta. Tulee lähinnä sellainen olo, ettei kappale lähde käyntiin ensinnäkään, ja jotain kehitystä siinä pitäisi myös olla (geneerisen rumpukompin lisäksi). Kahden vuoden takainen Seis tekee eteerisyyden pitkälti oikein; se alkaa ja kasvaa hitaasti, jolloin siitä on hieman haastava saada otetta, mutta sävelmällä on selvä määränpää, vaikka siinäkin kierrätetään samaa teemaa variaatioineen. La Forzassa en vieläkään tiedä, mitä on yritetty, sillä se ei elä pelkällä sovituksella, mutta melodia ei etene. Ainakin perinteisesti aarioissa melodia on avainasemassa, joten sitä voisi ehkä odottaa. Toki jos klassisesta lähdetään liikkeelle, odotan vieläkin viisuihin sarjallisuuteen perustuvaa kappaletta.
Eesti Laulin kakkossemi ei ennalta katsottuna herätä mitään suurempia riemunkiljahduksia, mutta on siellä Frankie Animal ennakkoykkösenäni, Metsakutsu voi olla livenä hyväkin ja Evestuksen lavaesitys on varmasti mielenkiintoista katsottavaa. Toisaalta lauantaina on niin paljon muutakin katsottavaa, että pitää priorisoida - ehkä katson sivusilmällä ennakkoon kiinnostavimmat esitykset.
Eesti Laulin kakkossemi ei ennalta katsottuna herätä mitään suurempia riemunkiljahduksia, mutta on siellä Frankie Animal ennakkoykkösenäni, Metsakutsu voi olla livenä hyväkin ja Evestuksen lavaesitys on varmasti mielenkiintoista katsottavaa. Toisaalta lauantaina on niin paljon muutakin katsottavaa, että pitää priorisoida - ehkä katson sivusilmällä ennakkoon kiinnostavimmat esitykset.
Lopuksi haluaisin vielä todeta, että tänä vuonna on Euroviisut.
Re: Viro 2018
Sitten tässä on selvästi kaksi "koulukuntaa", koska minut se tempaa mukaansa heti, sekä kappale että sen tunnelma (enkä selvästikään ole ainoa), ja se myös etenee vaikuttavasti.Mattan kirjoitti: La Forzassa taas menee kolme minuuttia, eikä mitään mukaansatempaavaa löydy melodiasta tai yleisestä tunnelmasta. Tulee lähinnä sellainen olo, ettei kappale lähde käyntiin ensinnäkään
Eihän siinä sinänsä mitään, tuntuu vain ikävältä että se toinen koulukunta yrittää jatkuvasti väittää omaa näkemystään ja kokemustaan objektiiviseksi totuudeksi...
Todo en la vida es como una canción
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Re: Viro 2018
No eihän tämä nyt pidä paikkaansa yhtään. Jos kaivataan melodiaa ja tarttumapintaa se ei tarkoita että kaivataan "geneeristä pop-renkutusta". Tosi kivahenkistä keskustelutyyliä rakentaa tuollainen olkiukko, jolla kanssakeskustelijoitaan sitten halventaa. phale voi itse tarkentaa, mutta minusta hänkään ei esitä mitään tämän suuntaista.rosetta kirjoitti: koska tästä puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta (= ei ole geneerinen pop-renkutus), monet eivät ilmeisestikään saa kappaleesta otetta (= kokevat että tästä ns. puuttuu biisi).
Luin muuten ketjun läpi. Eipä löytynyt keskustelijoihin kohdistuvia henkilökohtaoisuuksia muita kuin nämä sinun tykkäämättömien käsityskykyyn ja makuun liittyvät vihjailusi.
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral
- Salvador Sobral
Re: Viro 2018
älkää nyt hyvät ihmiset riidelkö . Itsekkin kyllä tulkinnu ,että koska tämä ei ole Sarah Brightman /alenka /Male na Erman tyyppinen laskemoidusti helppo poppi ,vaan astetta vaikeempi ja vaavemman tuntuinen sävellys ,niin siksi moni ei tästä pidä(sama kun joillain on tapana yleistetysti sanoa määrätynlaisesta popista" vanhanaikainen" oli se sitten tai ei )
Re: Viro 2018
^ Pitää toki osittain paikkansa tuokin.
Mitä tulee riitelyyn, niin jos sen esittää noin, kuten sinä esität, niin eihän se provosoi halventamalla henkilöä. Tavalla, jolla asiat esittää on väliä.
"ko. kappale on TAIDETTA, jotain mitä ne biisin puuttumisesta valittavat eivät vain osaa ymmärtää Sama kuin valittaisi jostain Picasson maalauksesta, että siitä puuttuu selkeä kuva mitä se esittää..."
(...)
"En ole muistaakseni juuri sinua niihin lukenutkaan (siis vain geneerisiä pop-renkutuksia biisinä pitäviin)"
niin mitä tuntuisi verrattuna:
"Biisi poikkeaa tavanomaisesta popbiisistä ja voi siksi olla niihin tavanomaisempiin verrattuna vaikeammin lähestyttävä"
Meinaan että jos kaikki esitettäisiin henkilökohtaisuuksin niin keskustelun sävy muuttuu hyvin nopeasti aika ikäväksi, koska ne henkilökohtaisuudet OVAT eri asia. Jos esim vastaisi, että:
"Tästä tykkäävät ovat sellaisia hienostelevista kappaleista tykkääviä, joihin tekotaiteelliset ujellukset uppoavat"
vs.
" Kappaleen sisältö ei ole helposti aukeava ja kappale siksi voi vaikuttaa tekotaiteelliselta tai sellaiselta, että biisiä ei ole"
Mitä tulee riitelyyn, niin jos sen esittää noin, kuten sinä esität, niin eihän se provosoi halventamalla henkilöä. Tavalla, jolla asiat esittää on väliä.
"ko. kappale on TAIDETTA, jotain mitä ne biisin puuttumisesta valittavat eivät vain osaa ymmärtää Sama kuin valittaisi jostain Picasson maalauksesta, että siitä puuttuu selkeä kuva mitä se esittää..."
(...)
"En ole muistaakseni juuri sinua niihin lukenutkaan (siis vain geneerisiä pop-renkutuksia biisinä pitäviin)"
niin mitä tuntuisi verrattuna:
"Biisi poikkeaa tavanomaisesta popbiisistä ja voi siksi olla niihin tavanomaisempiin verrattuna vaikeammin lähestyttävä"
Meinaan että jos kaikki esitettäisiin henkilökohtaisuuksin niin keskustelun sävy muuttuu hyvin nopeasti aika ikäväksi, koska ne henkilökohtaisuudet OVAT eri asia. Jos esim vastaisi, että:
"Tästä tykkäävät ovat sellaisia hienostelevista kappaleista tykkääviä, joihin tekotaiteelliset ujellukset uppoavat"
vs.
" Kappaleen sisältö ei ole helposti aukeava ja kappale siksi voi vaikuttaa tekotaiteelliselta tai sellaiselta, että biisiä ei ole"
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral
- Salvador Sobral
Re: Viro 2018
"Olkiukko"? Mitähän tuollakin tahdot sanoa... Ja minusta sinun keskustelutyylisi on todella aggressiivinen (ihan yleensäkin ottaen, ei vain tässä), vaikken ole sitä aiemmin ääneen sanonutkaan. Ja juu, minusta tuo pitää paikkansa, tuohan on käytännössä sama asia eri sanoin ilmaistuna, toinen vain on minun ilmaukseni ja toinen Phalen. (Hän ei ehkä sitä samoin ilmaisisi, kaikki kunnia hänelle, mutta minulla on kai oikeus ilmaista asia omin sanoin.)ta1ja kirjoitti:No eihän tämä nyt pidä paikkaansa yhtään. Jos kaivataan melodiaa ja tarttumapintaa se ei tarkoita että kaivataan "geneeristä pop-renkutusta". Tosi kivahenkistä keskustelutyyliä rakentaa tuollainen olkiukko, jolla kanssakeskustelijoitaan sitten halventaa. phale voi itse tarkentaa, mutta minusta hänkään ei esitä mitään tämän suuntaista.rosetta kirjoitti: koska tästä puuttuu selkeä melodia ja tarttumapinta (= ei ole geneerinen pop-renkutus), monet eivät ilmeisestikään saa kappaleesta otetta (= kokevat että tästä ns. puuttuu biisi).
Niin, ja missään en ole mennyt henkilökohtaisuuksiin ketään kohtaan, kuten sitkeästi väität; se että jotkut eivät tätä kappaletta ymmärrä näyttäisi olevan fakta, ei sen enempää, kuten tästäkin keskustelusta käy ilmi.
Mutta en jaksa tästä enää riidellä enkä väitellä, ESC-Hullu on oikeassa, niin että antaa olla (ainakin kunnes joku taas tulee väittämään että "objektiivisesti ottaen tästä puuttuu biisi" )...
Todo en la vida es como una canción
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Re: Viro 2018
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
1. Ma Helmi 12, 2018 6:10 pmOlkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.
2. Ma Helmi 12, 2018 6:12 pmrosetta kirjoitti:ihmettelen miksi on pakko koko ajan jankuttaa sitä että tästä muka "puuttuu biisi", kun asia ei objektiivisesti ottaen näin ole.
Rousku kirjoitti:^Objektiivisesti ottaen siitä puuttuu biisi . Tai sitten voimme kutsua mitä tahansa yhteen liitettyjä ääniä biisiksi.
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral
- Salvador Sobral
Re: Viro 2018
Piti kuunnella La Forza, että tietäisin, mistä kaikki puhuu. Tykkäsin kyllä, kaunis melodia ja upeasti laulettu tietenkin. Esitys hamejuttuineen tuntui vähän elähtäneeltä eli sitä voisi muuttaa.
Like a monument to all the time we spent
Re: Viro 2018
Sävellykseen lähemmin tutustuttuani huomasin, että tästä varmaan saisi hyvän pianoversion, mutta valitettavasti en ole kauhean hyvä pianisti. Onneksi muut ovat ajatelleet samoin, ja YouTubesta löytyy jo useampi:Rousku kirjoitti:Joo! Siis joo, ota haasteena, tee cover! Tai jos tunnet jonkun joka tekisi.phale kirjoitti:Ja olenko nyt tulkinnut oikein, että joidenkin mielestä La Forza ei olisi coveroitavissa? Pitäisiköhän tämä ottaa haasteena...
Eli jos coveroitavuus oli jonain kriteerinä, niin ainakin pianisteja tämä kappale on inspiroinut. Mahdollisen oman (ei-piano-)versioni toteutumista en uskalla vielä luvata, ainakaan julkiseen levitykseen.
Re: Viro 2018
^Kiitos, kyllä noita mieluummin kuuntelee kuin Elinan laulantaa. Ensimmäistä ja viimeistä ainakin (ensimmäisell on kyllä instrumentissaan tosi kolho kummituspiano-soundi). Keskimmäistä en jaksanut kuunnella kuin vähän alkua, ei vaikuttanut niin kiinnostavalta.
Silti näistäkin jää se fiilis, ettei edetä minnekään, päästä mihinkään. Mietin tuleeko se tuosta yksitoikkoisesta rytmikuviosta, siis jos tämä on 4/4 -tahtilajissa, niin kolmas ja neljäs neljäsosa muodostava aina, läpi sävellyksen, yhden pitkän nuotin. Kaksi ensimmäistä neljäsosaa ovat luritus, joka johdattaa siihen pitkään nuottiin (joskus otetaan vähän edellisen tahdin puolelta vauhtia), mutta en näe, miksi siihen pyritään kun ei niillä pitkillä nuoteilla itsellään tunnu olevan mitään sanottavaa (ymmärtääköhän tätä kukaan)? Viimeisen klipin pianisti vielä oikein korostaa sitä pitkää nuottia pamauttamalla sen voimalla (muuten kyllä pidin hänen "tulkintansa" pehmeydestä ja rytmisestä joustavuudesta). Ensimmäinen kuin kokisi saman ongelman kuin minä, ja koettaa toisella kädellä tehdä kaikkensa kirjaillakseen jotain sen pitkän nuotin päälle, jotta olisi kiinnostavampaa.
Silti näistäkin jää se fiilis, ettei edetä minnekään, päästä mihinkään. Mietin tuleeko se tuosta yksitoikkoisesta rytmikuviosta, siis jos tämä on 4/4 -tahtilajissa, niin kolmas ja neljäs neljäsosa muodostava aina, läpi sävellyksen, yhden pitkän nuotin. Kaksi ensimmäistä neljäsosaa ovat luritus, joka johdattaa siihen pitkään nuottiin (joskus otetaan vähän edellisen tahdin puolelta vauhtia), mutta en näe, miksi siihen pyritään kun ei niillä pitkillä nuoteilla itsellään tunnu olevan mitään sanottavaa (ymmärtääköhän tätä kukaan)? Viimeisen klipin pianisti vielä oikein korostaa sitä pitkää nuottia pamauttamalla sen voimalla (muuten kyllä pidin hänen "tulkintansa" pehmeydestä ja rytmisestä joustavuudesta). Ensimmäinen kuin kokisi saman ongelman kuin minä, ja koettaa toisella kädellä tehdä kaikkensa kirjaillakseen jotain sen pitkän nuotin päälle, jotta olisi kiinnostavampaa.
Rise, angel, shine, love!
Re: Viro 2018
Eli jos musikaalissa ei ole puhetta, vaan pelkästään laulua (ei ehkä kauhean yleistä, mutta kyllä tuollaisiakin tietääkseni on), niin ainoa mikä erottaa sen oopperasta on klassinen laulutyyli?Rousku kirjoitti:Ei se ole olennaista, millaisia soittimia taustalla on. Ei ensimmäisiä oopperoita 1600-luvun alussa säestänyt nykyisin tuntemamme sinfoniaorkesteri. Ja kyllä konemusiikkiakin on käytetty. Olennaisesti ooppera on läpisävelletty näytelmäteos, joka siis esitetään laulamalla, mutta ei tuo vielä riitä: ollakseen ooppera on kiinnityttävä tiettyyn traditioon, josta seuraa joitain muitakin piirteitä, mm. äänenkäyttöön liittyviä.
Kieltämättä 1944:n alku on ihan kiinnostavan kuuloinen, mutta kertosäkeestä en itse saa yhtään otetta ja koko loppubiisi tuntuu tasaisen mitäänsanomattomalta. Eli oma kokemukseni näiden kahden kappaleen välillä on täysin päinvastainen kuin sinulla. La Forzassa sen sijaan tempaudun mukaan tunnelmaan viimeistään kertosäkeessä, kun oktaavi ja laulutyyli vaihtuvat. Tätä myös täydentää taustan viulut ja rumpukomppi. En itse koe kappaletta yhtään tasapaksuna, vaan nuo sinänsä pienet muutokset tuovat kontrastia ja etenkin toinen kertosäe tuntuu hyvinkin paisutetulta aiempaan verrattuna. Mielenkiintoista miten eri tavalla ihmiset voivatkaan kappaleet kuulla ja kokea!Mattan kirjoitti:1944 ei mielestäni kuulu ollenkaan vaikeasti lähestyttäviin kappaleisiin; siinä on se viisumenestyjän olennaisin osa eli mukaansatempaavat ensimmäiset pari sekuntia kohdillaan, ja sen jälkeen se kulkeekin kuin raiteilla. Ei toki ole sitä peruspoppia, mutta ei se siitä syystä ole vaikeasti lähestyttävä. La Forzassa taas menee kolme minuuttia, eikä mitään mukaansatempaavaa löydy melodiasta tai yleisestä tunnelmasta. Tulee lähinnä sellainen olo, ettei kappale lähde käyntiin ensinnäkään, ja jotain kehitystä siinä pitäisi myös olla (geneerisen rumpukompin lisäksi).
Olen itse laskenut rytmin eri tavalla (tuplasti nopeampana), mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Lähes joka toinen tahti (yleensä soinnun vaihtuessa) on tosiaan pitkää nuottia. Kyllähän se tuo rytmiikkaan voimakasta toisteisuutta, mutta toisaalta en itse ollut kiinnittänyt asiaan huomiota ennen kuin siitä nyt mainitsit. Epäilen että itselleni tämä ratkaisu enemmänkin vain korostaa seesteistä ja eteeristä tunnelmaa, kun jokaisessa sointuvaihdoksessa ikään kuin nautiskellaan hetki, ennen kuin lähdetään kohti seuraavaa.Rousku kirjoitti:Silti näistäkin jää se fiilis, ettei edetä minnekään, päästä mihinkään. Mietin tuleeko se tuosta yksitoikkoisesta rytmikuviosta, siis jos tämä on 4/4 -tahtilajissa, niin kolmas ja neljäs neljäsosa muodostava aina, läpi sävellyksen, yhden pitkän nuotin. Kaksi ensimmäistä neljäsosaa ovat luritus, joka johdattaa siihen pitkään nuottiin (joskus otetaan vähän edellisen tahdin puolelta vauhtia), mutta en näe, miksi siihen pyritään kun ei niillä pitkillä nuoteilla itsellään tunnu olevan mitään sanottavaa (ymmärtääköhän tätä kukaan)?
Re: Viro 2018
Tykkäsin kovasti noista pianoversioista. Biisissähän on hienoa virtaavaa, mukaanottavaa tunnetta noin esitettynä.
Elinan laulu peittää tuon minulta, kuten vähän epäilinkin - ei kyllä miellytä ollenkaan se mitä häneltä tuossa Forzassa kuulen, minusta aivan hakoteillä ja laulaa suorastaan biisiä vastaan. Ei ehkä ole epävireinen, mutta kaikki se raivokas väkisin yrittäminen saa laulun kuulostamaan ikään kuin olisi ja ainakin biisin melodiattomalta ja soimattomalta.
Elinan laulu peittää tuon minulta, kuten vähän epäilinkin - ei kyllä miellytä ollenkaan se mitä häneltä tuossa Forzassa kuulen, minusta aivan hakoteillä ja laulaa suorastaan biisiä vastaan. Ei ehkä ole epävireinen, mutta kaikki se raivokas väkisin yrittäminen saa laulun kuulostamaan ikään kuin olisi ja ainakin biisin melodiattomalta ja soimattomalta.
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral
- Salvador Sobral
Re: Viro 2018
Finaaliin siis:
Nika - Knock Knock
Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young
Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
Evestus - Welcome To My World
Todella hataralta "viro kuulostaa suomelta" -pohjalta ymmärsin, että Sky kuullaan finaalissa viroksi. Mielenkiintoinen ratkaisu, jos asia on todella näin.
Finaalipuntari:
01. Vajé - Laura (Walk With Me) (4,1)
02. Stig Rästa - Home (3,7)
03. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty (3,5)
04. Nika - Knock Knock (3,5)
05. Iiris & Agoh - Drop That Boogie (3,3)
06. Elina Netšajeva - La forza (3,0)
07. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young (2,7)
08. Sibyl Vane - Thousand Words (2,4)
09. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky (2,1)
10. Evestus - Welcome To My World (1,3)
Nika - Knock Knock
Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young
Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
Evestus - Welcome To My World
Todella hataralta "viro kuulostaa suomelta" -pohjalta ymmärsin, että Sky kuullaan finaalissa viroksi. Mielenkiintoinen ratkaisu, jos asia on todella näin.
Finaalipuntari:
01. Vajé - Laura (Walk With Me) (4,1)
02. Stig Rästa - Home (3,7)
03. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty (3,5)
04. Nika - Knock Knock (3,5)
05. Iiris & Agoh - Drop That Boogie (3,3)
06. Elina Netšajeva - La forza (3,0)
07. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young (2,7)
08. Sibyl Vane - Thousand Words (2,4)
09. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky (2,1)
10. Evestus - Welcome To My World (1,3)
Žvižej fucked up the solo
Re: Viro 2018
Marju Länik – Täna otsuseid ei tee: Iskelmää. Nostalgia-arvo ei avaudu, koska Marju Länikistä en ole koskaan ennen kuullut. Ihan piristävä, kai. Tukkatyyli oli varsin raju. 2/5
Rolf Roosalu – Show a little love: Oli kyllä harvinaisen nolot taustalaulajat, mutta tietysti se tuo omaa viihdearvoa esitykseen. Biisi ja esitys ovat ihan liikaa laivadiscoa. Sen keskellä Rolfin pitäisi todella loistaa ja heittäytyä, että homma lähtisi lentoon, mutta... niin... niin ei tapahdu. 2/5
Frankie Animal – (Can't keep calling) Misty: No nyt. Kuvakulmien myötä esityksestä välittyy intiimi tunnelma, joka sopii kappaleeseen. Kitarasoolon alkaessa voisi tapahtu merkittävämpi visuaalinen muutos. Loppukuva lavasta on onnistunut, siinä oltaisi voitu viipyä kauemminkin. Vetävä ja kutkuttava kokonaisuus. 4.5/5
Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky: Tykkään kyllä tähtitaustoista. Välipeilikään ei tunnu niin kornilta miltä pahimmillaan voisi. Tai ehkä tuntuu, mutta sillein hyvällä. Onhan biisikin varsin imelä. Jotain tässä on mistä pidän. Mieleen tulevat upean Sinikka Sokan esittämät Grimmin sadut lapsuuteni Pikku Kakkosessa. Paljon jännittävämpiä ne kyllä olivat kuin tämä kappale, mutta joku sama imu molemmissa. 3/5
Indrek Ventmann – Tempel: Tää on hyvä biisi. Iski heti kun kuulin ensimmäisen kerran ja vieläkin tykkään. Esityksessä oltiin rohkeasti kokeiltu jotain uutta, josta pidin, mutta homma oli jäänyt harjoitusasteelle. Välillä tuntui, että Indrek ei voinut kunnolla keskittyä olemiseensa ja se näyttäytyi turhana jäykkyytenä. Ajatuksesta kuitenkin pidin. Esitys olisi voinut toimia paremmin, jos Indrekiin ei oltaisi koskettu ollenkaan fyysisesti. Myös hänen vaatetus oli minusta turhan arkinen. Summarum, hyvä biisi ja kehityskelpoinen esillepanoajatus, harmi kun karsiutui. 3.5/5
Evestus – Welcome to my world: Oliko tää nyt liian sirkusta? Kappale on ihan mukava pikkurokki ilman popvirettä. Voisi olla vielä asteen räjähtävämpikin. Mutta dragit, vieteripianot, pyrot... jotenkin turhaa lavastamista ja semmosta liisaihmemaa-meininkiä. Jossain toisessa kontekstissa olisi voinut toimia, mutta tähän biisiin ne eivät vain sopineet. 2.5/5
Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) – Young; Biisi on ihan jees, mutta esitys hirveä. Laulu ei kulkenut, esiintyminen haparoivaa ja sarjakuvaestetiikka totaalisen mielikuvituksetonta. 1.5/5
Metsakutsu – Koplifornia: Paras viisutyrkky tänä vuonna toistaiseksi. Enkä usko, että kovin helpolla tullaan näkemään tätä parempaa kokonaisuutta. En odottanut, että lavalla olisi naisfeattaaja mukana, mutta hän istui esitykseen luontevasti. Muutenkin ysärimäinen bombfunkmc:n mieleen tuova visuaalinen rakentaminen miellytti kovasti. Harmi kun jätettiin jo nyt kisasta rannalle, mutta tälleen nää karsinnat tuppaavat monesti menemään. 5/5
Girls In Pearls – Spellbound: Ilmavuutta ja mukavan soivaa laulua. Tietyllä tavalla hyvin samanlainen maailma kuin Eliisillä ja Gerlillä, mutta tässä ollaan edetty Pikku Kakkosesta ikkunoilla vuorattuun hipsterklubille. Kappaleesta kuitenkin puuttuu lopullinen koukku, että siihen ihastuisin. 3/5
Nika – Knock knock: Näissä Viron karsinnoissa on ollut liikaa sinistä värimaailmaa. Tähän kappaleeseen olisin valinnut ehdottomasti lämpimämpiä sävyjä. Esityksestä tuli vähän mieleen Game of Thrones. Huomio kiinnittyi turhan paljon karmiviin suuttomiin taustatanssijoihin, joiden keskellä velhotar Nika joutui taistelemaan huomiosta. 2.5/5
---
FINAALIPUNTARI:
1. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty 4.5
2. Elina Netšajeva – La forza 3.5
3. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky 3.0
4. Stig Rästa – Home 3.0
5. Iiris & Agoh – Drop that boogie 3.0
6. Sibyl Vane – Thousand words 2.5
7. Evestus - Welcome To My World 2.5
8. Nika - Knock Knock 2.5
9. Vajé – Laura (Walk with me) 2.5
10. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young 1.5
Rolf Roosalu – Show a little love: Oli kyllä harvinaisen nolot taustalaulajat, mutta tietysti se tuo omaa viihdearvoa esitykseen. Biisi ja esitys ovat ihan liikaa laivadiscoa. Sen keskellä Rolfin pitäisi todella loistaa ja heittäytyä, että homma lähtisi lentoon, mutta... niin... niin ei tapahdu. 2/5
Frankie Animal – (Can't keep calling) Misty: No nyt. Kuvakulmien myötä esityksestä välittyy intiimi tunnelma, joka sopii kappaleeseen. Kitarasoolon alkaessa voisi tapahtu merkittävämpi visuaalinen muutos. Loppukuva lavasta on onnistunut, siinä oltaisi voitu viipyä kauemminkin. Vetävä ja kutkuttava kokonaisuus. 4.5/5
Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky: Tykkään kyllä tähtitaustoista. Välipeilikään ei tunnu niin kornilta miltä pahimmillaan voisi. Tai ehkä tuntuu, mutta sillein hyvällä. Onhan biisikin varsin imelä. Jotain tässä on mistä pidän. Mieleen tulevat upean Sinikka Sokan esittämät Grimmin sadut lapsuuteni Pikku Kakkosessa. Paljon jännittävämpiä ne kyllä olivat kuin tämä kappale, mutta joku sama imu molemmissa. 3/5
Indrek Ventmann – Tempel: Tää on hyvä biisi. Iski heti kun kuulin ensimmäisen kerran ja vieläkin tykkään. Esityksessä oltiin rohkeasti kokeiltu jotain uutta, josta pidin, mutta homma oli jäänyt harjoitusasteelle. Välillä tuntui, että Indrek ei voinut kunnolla keskittyä olemiseensa ja se näyttäytyi turhana jäykkyytenä. Ajatuksesta kuitenkin pidin. Esitys olisi voinut toimia paremmin, jos Indrekiin ei oltaisi koskettu ollenkaan fyysisesti. Myös hänen vaatetus oli minusta turhan arkinen. Summarum, hyvä biisi ja kehityskelpoinen esillepanoajatus, harmi kun karsiutui. 3.5/5
Evestus – Welcome to my world: Oliko tää nyt liian sirkusta? Kappale on ihan mukava pikkurokki ilman popvirettä. Voisi olla vielä asteen räjähtävämpikin. Mutta dragit, vieteripianot, pyrot... jotenkin turhaa lavastamista ja semmosta liisaihmemaa-meininkiä. Jossain toisessa kontekstissa olisi voinut toimia, mutta tähän biisiin ne eivät vain sopineet. 2.5/5
Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) – Young; Biisi on ihan jees, mutta esitys hirveä. Laulu ei kulkenut, esiintyminen haparoivaa ja sarjakuvaestetiikka totaalisen mielikuvituksetonta. 1.5/5
Metsakutsu – Koplifornia: Paras viisutyrkky tänä vuonna toistaiseksi. Enkä usko, että kovin helpolla tullaan näkemään tätä parempaa kokonaisuutta. En odottanut, että lavalla olisi naisfeattaaja mukana, mutta hän istui esitykseen luontevasti. Muutenkin ysärimäinen bombfunkmc:n mieleen tuova visuaalinen rakentaminen miellytti kovasti. Harmi kun jätettiin jo nyt kisasta rannalle, mutta tälleen nää karsinnat tuppaavat monesti menemään. 5/5
Girls In Pearls – Spellbound: Ilmavuutta ja mukavan soivaa laulua. Tietyllä tavalla hyvin samanlainen maailma kuin Eliisillä ja Gerlillä, mutta tässä ollaan edetty Pikku Kakkosesta ikkunoilla vuorattuun hipsterklubille. Kappaleesta kuitenkin puuttuu lopullinen koukku, että siihen ihastuisin. 3/5
Nika – Knock knock: Näissä Viron karsinnoissa on ollut liikaa sinistä värimaailmaa. Tähän kappaleeseen olisin valinnut ehdottomasti lämpimämpiä sävyjä. Esityksestä tuli vähän mieleen Game of Thrones. Huomio kiinnittyi turhan paljon karmiviin suuttomiin taustatanssijoihin, joiden keskellä velhotar Nika joutui taistelemaan huomiosta. 2.5/5
---
FINAALIPUNTARI:
1. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty 4.5
2. Elina Netšajeva – La forza 3.5
3. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky 3.0
4. Stig Rästa – Home 3.0
5. Iiris & Agoh – Drop that boogie 3.0
6. Sibyl Vane – Thousand words 2.5
7. Evestus - Welcome To My World 2.5
8. Nika - Knock Knock 2.5
9. Vajé – Laura (Walk with me) 2.5
10. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young 1.5
- Universal Love
- Kanta-asiakas
- Viestit: 1840
- Liittynyt: 26 Marras 2016, 12:47
Re: Viro 2018
Harmittaa, että Nikan laulaminen ei ollut livenä kovin loistavaa, toki sitä hieman pelkäsinkin jo alunperinkin. Performanssi sinänsä oli ihan kelvollinen ja voimakas, mutta laulaminen ei päässyt samalle tasolle, jotenkin tasapaksua töpöttelyä. Toivottavasti oli vain flunssaa, mutta en usko. Kappaleella on mahdollisuus olla kaunis, että iskevä, mutta ei tälläisellä laulamisella.
Toinen mikä harmittaa on, että pidin Kopliforniasta livenä vieläkin enemmän (tallaa jalkaa maahan kop kop koplifornia). Ehkäpä illan parhaiten toteutettu live, hyvin käytetty efektejä. Lisäksi nyt tajusin, että alkuperäisesti siellä ei ollut edes naista laulamassa, vaan vasta livevedossa, mikä varmasti teki sen itselleni, että kappale kuulosti vieläkin paremmalta. Alkuperäisesti kappale oli ihan tarttuva, mutta naisääni toi kappaleeseen tarvittavaa monipuolisuutta.
Indrekin esitys oli hieman shokeeraava. Odotin kappaleelle jotain rauhallista esitystä, koska kappale itsessään rauhoitti mieltäni mukavasti. Nyt se oli häiritsevä, sekä Indrekin livelaulu ei ollut niin vaikuttava, vaikkakin performanssi oli toki mielenkiintoinen, jopa nauratti positiivisesti, yritetty hieman tavallisesta poikkeavaa.
Livejen jälkeen laitan finalistit jokseenkin tälläiseen järjestykseen:
Elina Netšajeva – La forza (Odotusarvoisesti voittaa, eikä tämä missään nimessä huono ole, vaikka en täysin pidäkään)
Vajé – Laura (Walk with me) (odotan, että saavat liven paremmaksi, viimekertainen oli huono, vaikka kappale ja musiikkivideo olivat loistavia)
Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
Stig Rästa – Home
Sibyl Vane – Thousand words
Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
Iiris & Agoh – Drop that boogie
Nika - Knock Knock
Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young
Evestus - Welcome To My World
Se Veronan väliaika-keskiaika-oopperaversio oli mielenkiintoinen, pidin siitä
Toinen mikä harmittaa on, että pidin Kopliforniasta livenä vieläkin enemmän (tallaa jalkaa maahan kop kop koplifornia). Ehkäpä illan parhaiten toteutettu live, hyvin käytetty efektejä. Lisäksi nyt tajusin, että alkuperäisesti siellä ei ollut edes naista laulamassa, vaan vasta livevedossa, mikä varmasti teki sen itselleni, että kappale kuulosti vieläkin paremmalta. Alkuperäisesti kappale oli ihan tarttuva, mutta naisääni toi kappaleeseen tarvittavaa monipuolisuutta.
Indrekin esitys oli hieman shokeeraava. Odotin kappaleelle jotain rauhallista esitystä, koska kappale itsessään rauhoitti mieltäni mukavasti. Nyt se oli häiritsevä, sekä Indrekin livelaulu ei ollut niin vaikuttava, vaikkakin performanssi oli toki mielenkiintoinen, jopa nauratti positiivisesti, yritetty hieman tavallisesta poikkeavaa.
Livejen jälkeen laitan finalistit jokseenkin tälläiseen järjestykseen:
Elina Netšajeva – La forza (Odotusarvoisesti voittaa, eikä tämä missään nimessä huono ole, vaikka en täysin pidäkään)
Vajé – Laura (Walk with me) (odotan, että saavat liven paremmaksi, viimekertainen oli huono, vaikka kappale ja musiikkivideo olivat loistavia)
Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
Stig Rästa – Home
Sibyl Vane – Thousand words
Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
Iiris & Agoh – Drop that boogie
Nika - Knock Knock
Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) - Young
Evestus - Welcome To My World
Se Veronan väliaika-keskiaika-oopperaversio oli mielenkiintoinen, pidin siitä
Viimeksi muokannut Universal Love, 18 Helmi 2018, 11:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
2017-2021: 1. Moldova 2. Liettua 3. Serbia 4. Latvia (Soittolista22)
Re: Viro 2018
Finalistipuntari
01. Iiris & Agoh - Drop That Boogie
02. Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) - Young
03. Nika - Knock Knock
04. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
05. Stig Rästa - Home
06. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
07. Elina Nechayeva - La forza
08. Sibyl Vane - Thousand Words
09. Evestus - Welcome to My World
10. Vajé - Laura (Walk with Me)
Kaikki viiden tähden tyrkyt ovat menneet sitten tiputtamaan . Iiris, Karl&Karl tai Nika voittoon!
Kalevassa oli tänään muuten juttu Elina Nechayevasta ja Viron voittomahdollisuuksista. Siinä tuotiin myös esille Viron 100-vuotisjuhla, ja se kuinka Elina on syntynyt samana vuonna, kun Viro itsenäistyi uudelleen 1991. Lisäksi jutussa oli myös vironvenäläisiin yhä kohdistuvista ennakkoluuloista.
01. Iiris & Agoh - Drop That Boogie
02. Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) - Young
03. Nika - Knock Knock
04. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
05. Stig Rästa - Home
06. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
07. Elina Nechayeva - La forza
08. Sibyl Vane - Thousand Words
09. Evestus - Welcome to My World
10. Vajé - Laura (Walk with Me)
Kaikki viiden tähden tyrkyt ovat menneet sitten tiputtamaan . Iiris, Karl&Karl tai Nika voittoon!
Kalevassa oli tänään muuten juttu Elina Nechayevasta ja Viron voittomahdollisuuksista. Siinä tuotiin myös esille Viron 100-vuotisjuhla, ja se kuinka Elina on syntynyt samana vuonna, kun Viro itsenäistyi uudelleen 1991. Lisäksi jutussa oli myös vironvenäläisiin yhä kohdistuvista ennakkoluuloista.
Mu!
Re: Viro 2018
Vaikka Viro voittaisi viisut, niin minulle Everybody olisi kuitenkin ehdottomasti se parempi voittaja.
Re: Viro 2018
Onko Eesti Laul 2018 -kilpailun finaalin virallinen esiintymisjärjestys jo julkistettu?
Finaali-puntari, Eesti Laul 2018:
10 pistettä
1. Elina Netsajeva - La Forza
9 pistettä
2. Sibyl Vane - Thousand Words
8 pistettä
3. Nika - Knock Knock
4. Vajé - Laura (Walk With Me)
5. Stig Rästa - Home
5 pistettä
6. Iiris, Agoh - Drop That Boogie
7. Frankie Animal - Misty
8. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
3 pistettä
9. Karl-Kristjan & Karl Killing - Young
1 piste
10. Evestus - Welcome My World
Finaali-puntari, Eesti Laul 2018:
10 pistettä
1. Elina Netsajeva - La Forza
9 pistettä
2. Sibyl Vane - Thousand Words
8 pistettä
3. Nika - Knock Knock
4. Vajé - Laura (Walk With Me)
5. Stig Rästa - Home
5 pistettä
6. Iiris, Agoh - Drop That Boogie
7. Frankie Animal - Misty
8. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
3 pistettä
9. Karl-Kristjan & Karl Killing - Young
1 piste
10. Evestus - Welcome My World
Viimeksi muokannut Viisufani, 23 Helmi 2018, 10:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Paremman maailman puolesta.
Re: Viro 2018
Tuo Evestus pääsi finaaliin? Miten? Harmillista, jos Nikalla tosiaan oli heikko live. Tämän vuoden Kerli?
"Huonon maun taakse ei tässä syrjivässä räkälässä voi piiloutua." (nimierkki Requel)
Re: Viro 2018
Eesti Laul 2018, Viisufanin ehdotus finaalin esiintymisjärjestyksestä:
1. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) – Young
2. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
3. Stig Rästa – Home
4. Evestus - Welcome To My World
5. Vajé – Laura (Walk with me)
6. Iiris & Agoh – Drop that boogie
7. Elina Netšajeva – La forza
8. Nika - Knock Knock
9. Sibyl Vane – Thousand words
10. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky
1. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) – Young
2. Frankie Animal - (Can't Keep Calling) Misty
3. Stig Rästa – Home
4. Evestus - Welcome To My World
5. Vajé – Laura (Walk with me)
6. Iiris & Agoh – Drop that boogie
7. Elina Netšajeva – La forza
8. Nika - Knock Knock
9. Sibyl Vane – Thousand words
10. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky
Paremman maailman puolesta.
Re: Viro 2018
En ole haaskannut Viron tyrkkyihin aikaa, joten lähes kaikki näistä ovat päässeet jo unohtumaan. Kuuntelin nyt finalistit uudestaan ja tein niiden pohjalta puntarin:
1. Elina Nechayeva - La Forza
2. Stig Rästa - Home
3. Nika - Knock Knock
4. Sibyl Vane - Thousand Words
5. Iiris & Agoh - Drop That Boogie
6. Frankie Animal - (Can’t Keep Calling) Misty
7. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
8. Vajé - Laura (Walk with Me)
9. Karl Kristjan & Karl Killing feat. Wateva - Young
10. Evestus - Welcome to My World
Eivät nämä nyt niin huonoja olleet kuin muistelin, vaikka vähän yläkanttiin arvostelinkin!
1. Elina Nechayeva - La Forza
2. Stig Rästa - Home
3. Nika - Knock Knock
4. Sibyl Vane - Thousand Words
5. Iiris & Agoh - Drop That Boogie
6. Frankie Animal - (Can’t Keep Calling) Misty
7. Eliis Pärna & Gerli Padar - Sky
8. Vajé - Laura (Walk with Me)
9. Karl Kristjan & Karl Killing feat. Wateva - Young
10. Evestus - Welcome to My World
Eivät nämä nyt niin huonoja olleet kuin muistelin, vaikka vähän yläkanttiin arvostelinkin!
Definitely not an angel
but I'm not that evil, ya know?
but I'm not that evil, ya know?
Re: Viro 2018
Finaalin esiintymisjärjestys on julkaistu:
1. Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) – Young
2. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky
3. Nika – Knock knock
4. Sibyl Vane – Thousand words
5. Stig Rästa – Home
6. Vajé – Laura (Walk with me)
7. Elina Netšajeva – La forza
8. Frankie Animal – (Can't keep calling) Misty
9. Iiris & Agoh – Drop that boogie
10. Evestus – Welcome to my world
Myös ketjuäänestys on avattu.
1. Karl Kristjan & Karl Killing (ft. Wateva) – Young
2. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky
3. Nika – Knock knock
4. Sibyl Vane – Thousand words
5. Stig Rästa – Home
6. Vajé – Laura (Walk with me)
7. Elina Netšajeva – La forza
8. Frankie Animal – (Can't keep calling) Misty
9. Iiris & Agoh – Drop that boogie
10. Evestus – Welcome to my world
Myös ketjuäänestys on avattu.
Jos et pärjää tietokoneellesi shakissa, kokeile potkunyrkkeilyä.
Re: Viro 2018
Finalistien livepuntari:
1. Stig Rästa – Home ****
2. Vajé – Laura (Walk with Me) ***
3. Frankie Animal – (Can't Keep Calling) Misty ***
4. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) – Young ***
5. Nika - Knock Knock ***
6. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky ***
7. Sibyl Vane – Thousand Words ***
8. Elina Netšajeva – La Forza **
9. Iiris & Agoh – Drop That Boogie **
10. Evestus – Welcome to My World *
Ja sanalliset arviot toisen semifinaalin kappaleista:
"Show a Little Love" oli aiemmin jo kappaleena huono, mutta Rolfin jotenkin epämiellyttävä esiintyminen ja olemus laskee arvosanaa vielä enemmän. Marju Länikin kappale voisi varmasti toimia jossain muussa ympäristössä, mutta ei viisukarsinnoissa.
Upea tunnelma Frankie Animalin biisissä ja esityksessä viimeiseen minuuttiin asti. Rakastan kuitenkin tämän rumpuja erityisesti. "Sky" sen sijaan on nätti kappale, mutta ei tarpeeksi persoonallinen. Hyvin kuitenkin lauloivat molemmat ja esitys oli kaunis.
Indrek Ventmannin esitys oli hämmentävä, mutta kaiken huomion vei Indrek itse. Kyllä minäkin haluaisin päästä häntä koskettelemaan ja riisumaan. Evestus on kokonaisuudessaan jotenkin todella pelottava. Biisi on ihmeellistä kolistelua ja heikkoa livelaulua. Jotain masokistisia nautintoja tästä saan kuitenkin. Ihan hirveä.
"Young" on ihan sympaattinen kappale, mutta kuinka nuori tuo toinen oikein on? Eivät ihan onnistuneet täyttämään lavaa kahdestaan, mutta nuo lyriikat ruudulla olivat ihan hauska idea. "Koplifornia":n esitys oli aika hieno, mutta kappale on surkea. En ole kyllä koskaan pitänyt virolaisesta rap-musiikista.
"Spellbound" on aika harmiton kappale, mutta juurikin siksi todella unohdettava. Esitys lähinnä pelottava, koska toi mieleen Hohto-elokuvan kaksoset. Nikan kappale on ihan mielenkiintoinen, vaikkakin vähän ärsyttävä. Hän kyllä lauloi erittäin hyvin, mutta esitykseen en ihan päässyt sisälle.
Ensimmäisen semifinaalin live-esitysten sanalliset arviot löytyvät täältä.
1. Stig Rästa – Home ****
2. Vajé – Laura (Walk with Me) ***
3. Frankie Animal – (Can't Keep Calling) Misty ***
4. Karl Kristjan & Karl Killing (feat. Wateva) – Young ***
5. Nika - Knock Knock ***
6. Eliis Pärna & Gerli Padar – Sky ***
7. Sibyl Vane – Thousand Words ***
8. Elina Netšajeva – La Forza **
9. Iiris & Agoh – Drop That Boogie **
10. Evestus – Welcome to My World *
Ja sanalliset arviot toisen semifinaalin kappaleista:
"Show a Little Love" oli aiemmin jo kappaleena huono, mutta Rolfin jotenkin epämiellyttävä esiintyminen ja olemus laskee arvosanaa vielä enemmän. Marju Länikin kappale voisi varmasti toimia jossain muussa ympäristössä, mutta ei viisukarsinnoissa.
Upea tunnelma Frankie Animalin biisissä ja esityksessä viimeiseen minuuttiin asti. Rakastan kuitenkin tämän rumpuja erityisesti. "Sky" sen sijaan on nätti kappale, mutta ei tarpeeksi persoonallinen. Hyvin kuitenkin lauloivat molemmat ja esitys oli kaunis.
Indrek Ventmannin esitys oli hämmentävä, mutta kaiken huomion vei Indrek itse. Kyllä minäkin haluaisin päästä häntä koskettelemaan ja riisumaan. Evestus on kokonaisuudessaan jotenkin todella pelottava. Biisi on ihmeellistä kolistelua ja heikkoa livelaulua. Jotain masokistisia nautintoja tästä saan kuitenkin. Ihan hirveä.
"Young" on ihan sympaattinen kappale, mutta kuinka nuori tuo toinen oikein on? Eivät ihan onnistuneet täyttämään lavaa kahdestaan, mutta nuo lyriikat ruudulla olivat ihan hauska idea. "Koplifornia":n esitys oli aika hieno, mutta kappale on surkea. En ole kyllä koskaan pitänyt virolaisesta rap-musiikista.
"Spellbound" on aika harmiton kappale, mutta juurikin siksi todella unohdettava. Esitys lähinnä pelottava, koska toi mieleen Hohto-elokuvan kaksoset. Nikan kappale on ihan mielenkiintoinen, vaikkakin vähän ärsyttävä. Hän kyllä lauloi erittäin hyvin, mutta esitykseen en ihan päässyt sisälle.
Ensimmäisen semifinaalin live-esitysten sanalliset arviot löytyvät täältä.
I will take the fight, I will stay up all night
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
- ESC93
- Siivooja
- Viestit: 16170
- Liittynyt: 26 Maalis 2010, 15:35
- Paikkakunta: Järvenpää / ex-Nastola
- Viesti:
Re: Viro 2018
16 taitaa olla.Samiasd kirjoitti:mutta kuinka nuori tuo toinen oikein on?
Kur protestojmë e nga dremitja kolektive zgjohemi
Ne përsërisim, përsërisim, përsërisim
Ne përsërisim, përsërisim, përsërisim
Re: Viro 2018
Mahtavaa että Elina on nyt itse mukana. Oli ihastuttava juontaja ja avausnumeron esittäjä 2017. Oopperan lumoa päästiin kokemaan jo nerokkaassa Addio a ieri (Goodbye to yesterday) -teoksessa 2016. Elinan biisi on kevyesti vakuuttavin tämänvuotisista. Ääni saa soida koko uljaudessaan. Slovenia 2007 ja Ruotsi 2009 nyöritettiin kireään popformaattiin, jota en jaksa. Ranskasta 2011 pidin ja Kroatiasta 2017 huvituin.
Oli harmillista vaikkei yllätys.klaus-12 kirjoitti:Näita oma energiat tipahti.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
Re: Viro 2018
Mihin aikaan Eesti Laul -finaali on? Haluan ehdottomasti nähdä Eesti Laul -finaalin kokonaan. Toivon, että Eesti Laul -finaali alkaa kello 21:00, koska silloin olisi varmaa, että näen Eesti Laul -finaalin kokonaan.
Paremman maailman puolesta.