Viisukuppila

Kreikan viisun kisassa 8 kisaajaa äänesti toisiaan ja sen lopputuloksena minulla on ilo julkaista tekosensa lopputulokset.

1. Timoteus ~~ Vapahtaja yön ~ 55 pst
2. nkorppi ~~ Alkuräjähdys ~ 53 pst
3. UFOPOLI ~~ Nyt ~ 47 pst
4. sziget ~~ Kunnostaudun ~ 46 pst
5. akuankka13 ~~ Jumala oon ~ 36 pst
6. Halima ~~ Miehinen mies ~ 34 pst
7. TOMItu ~~ Kuolematon ~ 19 pst
8. ta1ja ~~ Tää on se mies ~ 16 pst


Tässä kisanneet tekstit kokonaisuudessaan ja tässä tulostaulukko.
Haluan ojentaa erityisvirtuaalihalauksen käännöskisailuun pariin uskaltautuneelle ta1jalle sekä käännöskisailuun palanneelle nkorpille.

Tulos on väärä positiivinen. Itse asiassa tämän kauden tuloksistani kauimpana oikeasta oleva. Olisin itse jättänyt sanoitukseni viidenneksi. Kiitoksia kuitenkin. Ja onnittelut nkorpille mitalikantaan paluusta ja UFOPOLIlle pronssista.

Halima kirjoitti: 4. Vapahtaja yön
- Huudahduskohdissa toistuva sana "yön" kuulostaa ja tuntuu laulettaessa oksennukselta

Menisiköhän läpi vähäisenä muutoksena, jos muuttaisin nimikohdan gaalaa varten muotoon Vapahtaja yök?

Timoteuksellahan menee tosi hyvin. Taitaa voittaa käännöskauden.

Onnea voitajalle ja kaikille muillekin

- ja kiitos nimikääntäjä Kollega. Tämä on hyvin kiehtovaa, mutta ah niin vaikeaa

Kiitos myös Halimalle vielä neuvoista. Ja szigetille tästä kannustuksesta:

sziget kirjoitti:Tekniikan pyhä kolminaisuus (tavumäärä, sanapaino, tavunpituus) on onneksi hyvin helppo oppia!

- niinhän sitä osaava voisi luulla

Sopisiko vielä kysyä seuraavaa: montako tavua on pilkun jälkeisessä osiossa (itse laskin ensin 6 (gou-ld ), sitten 5)
give it all, and turn it to gold
- onko perusperiaate se, että yksi tavu nuottia kohden? Päteekö tämä aina? Ja tavun pituus nuotin pituuden mukaan?

Kääntäjän itsensä näkemyksen uhallakin totean, että erinomainen voittaja Onnea myös nkorpille jälleenmenestyksestä Niin, ja tervetuloa ta1jalle

ta1ja kirjoitti:Sopisiko vielä kysyä seuraavaa: montako tavua on pilkun jälkeisessä osiossa (itse laskin ensin 6 (gou-ld ), sitten 5)
give it all, and turn it to gold

Viisi, joista paino toisella.

ta1ja kirjoitti:- onko perusperiaate se, että yksi tavu nuottia kohden?

On.

ta1ja kirjoitti:Päteekö tämä aina?

Ei välttämättä. Joissain kielissä on mahdollista/tapana ääntää kaksi tavua melkein yhtenä, jolloin suomessa voi olla luontevampaa panna yksi pitkä kahden lyhyen sijaan. Toisaalta joissain kappaleissa yhtä tavua venytetään usean nuotin yli, jolloin, mikäli rajat ovat tarpeeksi selkeät, tavumäärän voi valita joko nuottien tai alkuperäistavujen määrän mukaan.

ta1ja kirjoitti:Ja tavun pituus nuotin pituuden mukaan?

Kyllä. Paino myös vaikuttaa tähän jossain määrin, mutta pituus on olennaisempi.

Hyvä oppimismetodi varmaankin olisi tarkkailla vanhoja kisoja ja niiden menestyjiä, jotka yleensä ovat teknistä parhaimmistoa. Vierailu kommenttiketjussa paljastaa tyypillisesti viimeistään, mitkä tekstit ovat tässä suhteessa onnistuneita.

Kiitos vinkeistä!

Vielä kysyisin mitä tarkoittaa paino? Mistä huomaa millä tavulla on painoa, millä ei?

Viihdyttävä kilpailu. Onnittelut mitalikolmikolle.

ta1ja kirjoitti:Sopisiko vielä kysyä seuraavaa: montako tavua on pilkun jälkeisessä osiossa (itse laskin ensin 6 (gou-ld ), sitten 5) give it all, and turn it to gold

Viisi. Gold-sanan diftongi ääntyy pitkänä mutta kuitenkin diftongina (goould eikä goo-uld). Suomen kielessä taas diftongeista ei voi juurikaan erehtyä. Vaihtelevia ovat vain ensi tavua kauempana sijaitsevat vokaali + u/y -jonot. Ne voivat olla joko diftongeja (rak-kaus, tär-keyt-tä) tai vokaaliyhtymiä (rak-ka-us, tär-ke-yt-tä).

Heikki Salon sanoitusopas Kahlekuningaslaji (2006) uskottelee, että minkä tahansa diftongin voi halkaista kahdeksi tavuksi (s. 160), mutta se on täyttä humpuukia. Tavuoppi on muutenkin kotitekoista: Salon mielestä tuomio on kaksitavuinen sana (tuo-mio), todellisuudessa tietenkin kolmitavuinen (tuo-mi-o), koska io ei ole diftongi.

ta1ja kirjoitti:- onko perusperiaate se, että yksi tavu nuottia kohden? Päteekö tämä aina? Ja tavun pituus nuotin pituuden mukaan?

Tavu vastaa yhtä nuottia, kyllä. Ei aina: jos tavu venytetään kahdelle tavulle alkuteoksessa, se pitää mielestäni hyväksyä käännöksessäkin; joissakin kielissä taas usein "nielaistaan" tavuja, jolloin niitä on laulettuna vähemmän kuin kirjoitettuna ja kääntäjän pitää vain luottaa korviinsa. Tavun pituus ei voi aina vastata nuotin pituutta (Salon mukaan "on helpompiakin tapoja hoitaa itsensä suljetulle osastolle"), vaikka se on ihanne. Eniten häiritsee, jos lyhyen tavun joutuu laulaessa venyttämään pitkäksi.

UFOPOLI ja Timoteus hallitsevat tekniikan paremmin kuin minä. Muistan ensimmäisten tekstieni olleen työläitä, kun en esim. tiennyt, millaiset sanat ja taivutusmuodot yleensä muodostavat riimejä keskenään. Täytyi vain kokeilla. Tuon Salon kirjankin lainasin vasta äskettäin. Siitä ei ole haittaa jos ei paljon hyötyäkään. - Edit: UFOPOLI ehti jo vastata, mutta hänen oppinsa kestävät kyllä toistonkin.

ta1ja kirjoitti:Vielä kysyisin mitä tarkoittaa paino? Mistä huomaa millä tavulla on painoa, millä ei?

Alkukielen painotussääntöjä ei tarvitse osata. Jos teksti on outoa kieltä tai muuten erityisen vaikea, teen yleensä nonsense-apukäännöksen, jonka "päälle" kirjoitan todellisen käännöksen.

Painon huomaa kuuntelemalla. Sanoitustyön aikana voi välillä tarkistaa, kuulostavatko oikeat tavut painollisilta. Suomessa sanan pääpaino on aina ensimmäisellä, ei toisella tavulla. Sivupaino on yleensä kolmannella tavulla, jos sana on neli- tai useampitavuinen, ja sen jälkeen joka toisella. (Sivupaino voi joskus olla neljännellä tavulla, etenkin jos kolmas tavu on lyhyt ja neljäs pitkä, joskus jopa vasta viidennellä tavulla.) Sanoituksessa ei yleensä haittaa, jos kolmitavuisen sanan viimeinen tavukin (ensimmäisen lisäksi) lauletaan painollisena.

sziget kirjoitti:- Edit: UFOPOLI ehti jo vastata, mutta hänen oppinsa kestävät kyllä toistonkin.

Ja täydentämisen

Tulinpa ajatelleeksi: mitä olette mieltä, arvon arvostelijat, olisiko ollut parempi, jos himmentämisen sijaan olisin käskenyt sytyttää kaupungin valot ja täyttää tanssilattiat? Tämä nimittäin oli alkuperäinen ajatukseni, josta luovuin kahdesta syystä: pidin aihetta liian ilmeisenä ja keksin siihen vähemmän pitkätavuisia sanoja.

(En siis tarkoita, että minun olisi pitänyt voittaa tämä kisa, ihan vain mielenkiinnosta ja tulevia käännöksiä ajatellen mietiskelen... )

Kiitos myös szigetille perusteellisesta selventämisestä.
- en mä kyllä noita sanoissa oikeasti hahmota, mutta ehkä joskus sitten

UFOPOLI kirjoitti: Tulinpa ajatelleeksi: mitä olette mieltä, arvon arvostelijat, olisiko ollut parempi, jos himmentämisen sijaan olisin käskenyt sytyttää kaupungin valot ja täyttää tanssilattiat?

Minusta ei ja vähän joo - itselleni syntyi vahva mielikuva siitä, kuinka hektinen meno pysäytetään, tanssilattiat tyhjennetään että tämä tyyppi pääsee vetämään elämää suuremman soolon siihen, vähän niinkuin Saturday Night Fevereissä. Siis että siinä alussa jännitetään jousta raivaamalla elämään tilaa ja sitten on ilta ja tanssilattia tyhjennetään ja sitten räjähtää. Ehkä sitä Nyt! fiilistä oisi voinut pyöritellä vielä mukaankin sytyttämällä ne valot, mutta Tyhjentäkää tanssilattiat rivi oli hyvä. Näin siis jos minun mielikuvani oli sinnpäinkään kuin se mihin itse pyrit.

UFOPOLI kirjoitti:Tulinpa ajatelleeksi: mitä olette mieltä, arvon arvostelijat, olisiko ollut parempi, jos himmentämisen sijaan olisin käskenyt sytyttää kaupungin valot ja täyttää tanssilattiat?

Ehdottomasti arvostan enemmän himmentämistä, koska se teki sanoituksesta kiinnostavan. Jos tulosta ajattelee, ehkä sytyttäminen ja täyttäminen olisivat tuottaneet enemmän pisteitä. Ei siis pidä ajatella tulosta. - Sillä ei ollut väliä, että oma Espanja-käännöksenikin oli nimeltään Nyt, mutta se sai minut ensin luulemaan, että tekijä olisi joku Espanjasta poissaollut, esim. Metsis.

sziget kirjoitti:UFOPOLI ja Timoteus hallitsevat tekniikan paremmin kuin minä. Muistan ensimmäisten tekstieni olleen työläitä, kun en esim. tiennyt, millaiset sanat ja taivutusmuodot yleensä muodostavat riimejä keskenään. Täytyi vain kokeilla.

Tyhjästä täälläkin piti ponnistaa ja Salon kirja ilmestyi sopivasti juuri sitten, kun sanoitustekniset seikat oli käännöskisoissa kantapään kautta opittu. Oli helpompi olla mukana käännöskisoissa heti ensimmäiseltä kaudelta alkaen. Kisojen yleistaso oli vielä silloin matalampi ja heikommillakin tekeleillä saattoi menestyä ihan mukavasti. Nyt yleistaso on noussut sellaiseksi, että aloittelijan on vaikeampi liittyä mukaan.

Onneksi sanoittamista kuitenkin oppii sanoittamalla. Kunhan jaksaa yrittää ja ottaa vinkeistä vaarin, on vaikea olla kehittymättä.

UFOPOLI kirjoitti:Tulinpa ajatelleeksi: mitä olette mieltä, arvon arvostelijat, olisiko ollut parempi, jos himmentämisen sijaan olisin käskenyt sytyttää kaupungin valot ja täyttää tanssilattiat? Tämä nimittäin oli alkuperäinen ajatukseni, josta luovuin kahdesta syystä: pidin aihetta liian ilmeisenä ja keksin siihen vähemmän pitkätavuisia sanoja.

Mahdoton sanoa tietämättä, millä sanoilla noin olisi käsketty tehdä ja millaisen yleisvaikutelman säkeistöt olisivat luoneet. "Tanssitaan koko yö" -teema on kieltämättä nähty mutta mikään teema ei ole niin nähty, etteikö siitä voisi luoda jotakin hienoa.

Arvelisin kuitenkin, ettei sisällön vaihtaminen vastakohtaansa olisi juuri mitään muuttanut. Sanoitus olisi ollut silloin enemmän biisin mukainen mutta toisaalta tämä vastakohtaisuuskin oli vetoavaa.

ta1ja kirjoitti:- en mä kyllä noita sanoissa oikeasti hahmota, mutta ehkä joskus sitten

Kuuletko musiikin kanssa eron siinä, miltä suomen kielen painollinen tai painoton tavu siinä kuulostaa?

Musiikissa yleensä tahdin ensimmäinen isku on painollinen ja jos muutaman painollisen iskun ja rytmin löytää, loput on helppo paikallistaa vaikka laskemalla. Tosin tämä biisi on iskujen laskemisen kannalta huono, koska ramppi A-osan ja kertosäkeistön välillä pilaa koko jutun.

Kreikan biisin alun pääpainolliset iskut osuvat mielestäni alla lihavoiduille tavuille. Lisäksi alleviivasin muutaman sanoittamisen kannalta olennaisen lievemmän painon. Muitakin on mutta niihin osuu puoliväkisin pää- tai sivupainollinen tavu joka tapauksessa, jos lihavoiduilla iskuilla on painollinen tavu.

Take a chance, and take a hold
Give it all and turn it to gold
Time has come, so make a stand
On your own and take command

Beat the odds, you will survive
Stronger now, you feel alive
Rising up, get into place
Feel it in your heart when you are winning this race

When I look into your eyes
It comes as no surprise

Kiitos jälleen avusta ja vaivannäöstä .

Minun täytyy miettiä ja kokeilla kaikkia saamiani vinkkejä itsekseni ja löytää aikaa seuraavalle yritykselle. Mutta kyllä, kuulen kyllä mielestäni painon musiikissa, mutta jokin vaikeuttaa yhdistämästä sitä sanoihin, kadotan asian jo siinä vaiheessa kun siirryn tekstin tarkasteluun - saatika siinä vaiheessa kun yritän itse sitä tuottaa.

Sanallinen kieli ei itselleni ole ollut itseilmaisun väline, tai siis se on ollut vain väline asiasanottavalle, mutta ei itsenäinen ilmaisuväline, enkä ole siihen itsessään tottunut kiinnittämään huomiota samaan tapaan kuin moniin muihin "kieliin".Harjaannuksen puutetta siis kaikilla tasiolla, mutta ei tämä tähän jää

ta1ja kirjoitti:Minun täytyy miettiä ja kokeilla kaikkia saamiani vinkkejä itsekseni ja löytää aikaa seuraavalle yritykselle.

Jos toden teolla haluat harjoitella, mikään ei estä kääntämästä jotain jo mennyttä kappaletta ja pullauttamasta tuotosta analysoitavaksi esimerkiksi ylijäämäkäännösten ketjuun.