Kielikysymyksiä

skidi · Kirjoittaja **skidi** » 03 Joulu 2011, 22:43

Korkea-aho :joojoo:

Jos kyseessä olisi yhdysnimi, se olisi Korkea-Aho.

Mr Kite · Kirjoittaja **Mr Kite** » 04 Joulu 2011, 13:11

'
Sunnuntaipäivän ratoksi:

Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta :mitvit:

'

Valkealalainen · Kirjoittaja **Valkealalainen** » 04 Joulu 2011, 16:33

Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta

No ainahan noita yhdyssanoja voi itse keksiä. Tässäpä yksi kiva sana: maastoesteratsastuskilpailuviikonloppu. Näin hevosurheilun puolelta. :mrgreen:

Jónsì · Kirjoittaja **Jónsì** » 04 Joulu 2011, 17:30

Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta '

Tuohan on ihan pieni vielä. Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas on ollut ihan oikeasti käytössäkin.

Mr Kite · Kirjoittaja **Mr Kite** » 05 Joulu 2011, 13:37

Jónsì kirjoitti:
Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta '

Tuohan on ihan pieni vielä. Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas on ollut ihan oikeasti käytössäkin.

No niinpä onkin.

Yhdyssanat, jotka koostuvat kolmesta eri sanasta käytetään suht'koht paljon ns. normaalissa käytössä / yleisessä käytössä.

Esimerkiksi:
lentokonemekaanikko
maakuntalaulu
kevytmaitopurkki
......jne.

Mutta neljästä sanasta koostuvat yhdyssanat - kuten esim. sana joukkovelkakirjalaina - ovat jo paljon harvinaisempia yleisessä käytössä / oikeasti käytössä..

Voihan näitä yhdyssanoja toki keksiä vaikka miten pitkiä, mutta eri asia ovatko ne oikeasti käytössä / yleisessä käytössä.

'

-Statler- · Kirjoittaja **-Statler-** » 05 Joulu 2011, 19:10

Jos kokonainen kuorma-autollinen olisi täynnä tietynlaisia pikkuleipiä, kyseessä voisi olla

sokeripikkuleipäpakettikuorma-auto.

Kuusiosaiset yhdyssanat ovat melko harvinaisia.

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 13 Joulu 2011, 22:16

Päästä pälkähästä vai päästä pälkäästä? :draamaa:

Äidinkielenkirjamme sekoitti pääni ehdottomalla jälkimmäistä.

Jónsì · Kirjoittaja **Jónsì** » 13 Joulu 2011, 22:39

Kai jossain murrealueella voidaan sanoa jälkimmäinenkin, mutta minä en ole koskaan sitä kuullut enkä siihen törmännyt. :sorivaan:

Magnum · Kirjoittaja **Magnum** » 13 Joulu 2011, 22:41

TomppaJr kirjoitti:Päästä pälkähästä vai päästä pälkäästä? Äidinkielenkirjamme sekoitti pääni ehdottomalla jälkimmäistä.

Kirja on väärässä. Ainoa oikea ratkaisu on eurooppalaishenkinen kirjarovio:

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 13 Joulu 2011, 22:50

Sinne siis!

Jónsì · Kirjoittaja **Jónsì** » 13 Joulu 2011, 23:44

Magnum kirjoitti:Kirja on väärässä. Ainoa oikea ratkaisu on eurooppalaishenkinen kirjarovio:

Tarkoititko:

romualdo · Kirjoittaja **romualdo** » 14 Joulu 2011, 05:56

Roviokin on sukunimi... terkut sille yhdelle Kokkolalaiselle hiipparille. ....

Tämän aamuisessa Jukka Relanderin (suosikkikolumnistini, ah mikä mies, eduskuntaankin pyrkinyt älykkö, häiritsee ainoastaan hänen hätäinen nopea puhetapansa...) pakinassa hän käsitteli kulttuuriemme eroja, suomenruotsalaisuutta. Sitä miten ruotsalaiset menevät merelle, siinä missä kantasuomalainen taas metsään... kaskea savuttamaan... ihanan osuva näkökanta, vrt. Muumiperhe menee saariin, merenrantaan ... ns. pakkoruotsista ym. käykääpä kuuntelemassa. Löytyy Yle Puhe - kanavan etusivulta.

jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 14 Joulu 2011, 09:44

romualdo kirjoitti:jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

Tämä on niin harvinaisen totta vielä nykyäänkin. :rofl:

Koulumme on kaksikielinen, eli on myös kielikylpyluokkia, joissa puhutaan ruotsia. Noh, yleensä lapsukaiset puhuvat keskenään ihan selvää suomea, mutta auta armias kun yksikin täyssuomalainen oppilas ilmestyy: nu de pratar svenska! :hihi:

Ihme ilmiö. :shock:

UFOPOLI · Kirjoittaja **UFOPOLI** » 14 Joulu 2011, 13:19

Jónsì kirjoitti:Tarkoititko:

Ko. pulju on tuossa tien toisella puolella, mikä tarkoittaa, että bussipysäkillä seisoo aina tyyppejä Angry Birds -takeissa Angry Birds -kasseineen ja puhuu Angry Birds -asioista.

Huilumies · Kirjoittaja **Huilumies** » 14 Joulu 2011, 15:04

TomppaJr kirjoitti:
romualdo kirjoitti:jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

Tämä on niin harvinaisen totta vielä nykyäänkin. Koulumme on kaksikielinen, eli on myös kielikylpyluokkia, joissa puhutaan ruotsia. Noh, yleensä lapsukaiset puhuvat keskenään ihan selvää suomea, mutta auta armias kun yksikin täyssuomalainen oppilas ilmestyy: nu de pratar svenska! Ihme ilmiö.

Oho! Minulla on kautta aikojen ollut se (muistaakseni Relanderinkin) kokemus, että suomenruotsalainen ryhmä (jollaisessa itsekin saatan olla jäsen) puhuu alun perin ruotsia, mutta vaihtaa kohteliaasti kielensä suomeksi heti kun täyssuomenkielinen saapuu paikalle. Selvittämättä että haluaisiko tämä täyssuomenkielinen ehkä "kielikylpyä"?

Jónsì · Kirjoittaja **Jónsì** » 14 Joulu 2011, 15:10

^ TomppaJr puhuu kielikylpyopiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, jotka opiskelevat kielikylpyluokalla ruotsiksi eikä tämä kyllä oikeastaan liity suomenruotsalaisten tapaan vaihtaa tai olla vaihtamatta kieltään suomenkielisten seassa. Minulla on kyllä samanlainen kokemus siitä, että ruotsinkieliset vaihtavat suomeen hyvin helposti.

Nehaka · Kirjoittaja **Nehaka** » 14 Joulu 2011, 15:19

Eikös päläs taivu "pälkäästä"? Silloinhan se olisi ns. virallinen versio pälkähästä, mutta en ole kyllä kenenkään koskaan kuullut sitä niin sanovan. Oman kokemukseni mukaan "pälkähästä" on vakiintunut muoto kyseisen sanonnan kohdalla eikä kukaan tule edes ajatelleeksi sanaa missään muussa tilanteessa kuin tuossa sanonnassa. Ehkä kirjan kirjoittajilla on joku oikeakielisyyspakkomielle?

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 14 Joulu 2011, 19:11

Jónsì kirjoitti:^ TomppaJr puhuu kielikylpyopiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, jotka opiskelevat kielikylpyluokalla ruotsiksi eikä tämä kyllä oikeastaan liity suomenruotsalaisten tapaan vaihtaa tai olla vaihtamatta kieltään suomenkielisten seassa. Minulla on kyllä samanlainen kokemus siitä, että ruotsinkieliset vaihtavat suomeen hyvin helposti.

(Ehkä) en vain ole sitten ollut tarpeeksi suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä.

Ansarin · Kirjoittaja **Ansarin** » 14 Tammi 2012, 14:38

Enemmänkin kirjoituskysymys, mutta saako tavallisella näppäimistöllä jotenkin kirjainten päälle niitä viivoja joita joissain kielissä on... siis esim. "ū"?

Toni · Kirjoittaja **Toni** » 14 Tammi 2012, 16:40

Varmasti saa, jos vaihtaa tietokoneen kielipalkista näppäimistön kieleksi vaikkapa latvian.

Margot · Kirjoittaja **Margot** » 14 Tammi 2012, 16:41

^ Toki saa, ohjeita esim. täällä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nappis.html

Ei tarvitse mitään kielipakettia ryhtyä vaihtamaan. Yleisimmät saa helpoilla näppäinyhdistelmillä. Vaikeammat voi sitten hakea tietokoneen merkistöstä, joka on jossain paikassa X, jota en ikinä muista, mutta googlaamalla löytyy ohjeet siihenkin.

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 09 Helmi 2012, 12:05

-- on sijalla 23. --
-- on sijalla 23 --

Kumpi on oikein? Tuleeko siis järjestyslukua jos on jo kerrottu jonkin asian olevan sijalla x(.)? Jos tuon kirjoittaa auki, niin se ei ole järjestysluku (sijalla kaksikymmentäkolme), mutta mietin vaan. :heh:

Toni · Kirjoittaja **Toni** » 09 Helmi 2012, 12:06

Ei pistettä perään. Esim. "hän on 23." tai "hän on 23. sijalla" - mutta "hän on sijalla 23"

TomppaJr · Kirjoittaja **TomppaJr** » 09 Helmi 2012, 12:10

Kiitos, olen miettinyt tätä pidemmän aikaakin. :heh:

Ja sitten vielä toinen: onko kellonaikojen kirjoittamiseen mitään yleispätevää sääntöä. Useiten olen nähnyt muodon 11:11 ja pidän sitä itse oikeana, mutta joskus näkyy myös 11.11, mikä näyttää kömpelöltä.