En ehtinyt osallistua tuohon, vaikka aihe on periaatteessa kiinnostava. Väärin voi siis kuulla sekä laulun todellisella kielellä (jos sitä osaa) että "väärällä" kielellä (yleensä oma äidinkieli). Sanat voi todella kuulla väärin (vaikka kukaan tuskin todella
uskoi Makedonian viisun olevan osittain suomea), tai ne voi olla kuulevinaan väärin vain vitsin vuoksi (Niilin hanhet -tyyppi). Jos väärin kuulemisen tahallisuus on liian ilmeistä, vitsi lakkaa pian naurattamasta.
Villejä rubiineja ja
Minä suojelen sinua taiteelta olivat kyllä hauskoja kirjoja.
Väärin kuulemisen vastapari on väärin laulaminen tai väärin sanominen. Edustava esimerkki on Mervi Marttilan kokoama teos
Parantunut hoidosta huolimatta, johon on koottu lääkärien saneluvirheitä. Sen jatko-osa on nimeltään
Sydänäänet kuuluneet lapsesta saakka.
Viime vuonna muistan todella kuulleeni väärin kaksi laulua. Molemmat olivat mukana OGAE Song Contestissa. Tanskaa edusti Sanne Salomonsen kappaleella
Taxa, jossa hän varoittaa selvällä suomella: "Älä kompastu!" Toisen, minulle oudon biisin kuulin kerran ohimennen radiosta, ja mieleen jäi vain yksi fraasi, jolla myös löysin sen netistä: "Roman Catholic choirs are singing". Virallisestihan Coldplayn
Viva la vida menee: "Roman cavalry choirs are singing".
Näköjään en ollut ensimmäinen huonokuuloinen.