Viisukuppila

Pariisin esitys jostain gaalasta (https://youtu.be/iRlty1XE6_w) näyttää kieltämättä huolestuttavalta, mutta onneksi siitä on jo pari kuukautta. En ole varma, olenko ikinä nähnyt noin häiritseviä taustatanssijoita. Täysi katastrofi. Toivottavasti on kerrasta poikki. Laulukaan ei kuulosta täydelliseltä, mutta osasyy lienee miksauksessa, joka jättää Amirin äänen "kuiville", erikseen taustamusiikista. Lisäksi Amir ei mielestäni tulkitse kovin hyvin ja hymyilee liikaa, tai jotenkin häiritsevästi. Hetkinen, sitä taitaa jännittää.

Eurovision in concertin taltiointi vaikuttaa varmemmalta (https://youtu.be/qUk6EYleN_Y), vaikkakin random hoippumista havaittavissa. Hymyä on vissiin luvassa. No, ehkä pieni hurmaus on menestykselle hyväksi. Itse korostaisin ennemmin tunteellisuutta.

Jos Ranska voittaisi, olisikohan ensi vuoden pistetaulukin ranskankielinen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1989?

Toi Pariisin konsertti oli ihan hirveä! Minusta Amir on kyllä sen jälkeen todistanut livelaulu-taitonsa. Joten arpapeli kääntyy nyt shown puoleen.

Jälleen yksi live. Olen aina tyyliin vuoropäivin vakuuttunut Amirin livelaulusta ja vuoropäivin en. Tänään olen vähän jossain välissä.

^En huomaa tuossa livelaulannassa mitään erityisen huonoa.

Biisi on kyllä mahdollisimman helppo laulettava. Minäkin melkein osaan, ja minulla oli koulussa laulusta viitonen. Sehän jymähtää melkeinpä yhteen ainoaan säveleen pitkiksi ajoiksi. Itse asiassa niin jymähtää sinne, että alkaa jo ärsyttää. (Olen nyt kuunnellut useita kertoja, eikä biisi vain rupea lähtemään kasvuun, ei vaikka kuvittelen laulajaksi jotain viehkoja kontra-alttoja. Millainen olisi NuAngels-versio )

Edit: Tai siis minulle tulee jotenkin kireä olo tätä kuunnellessani. Jo nuo yuu-uu-uuut, mutta sitten tuo, että itse melodia ei hetkeksikään pääse levähtämään perussäveleen, vaan sitä roikutetaan siellä jossakin kvintissä koko ajan. Ja kun tahtikin on vähän hengästynyt. Useimmilla muilla vaikutelma on kai sitten ihan päinvastainen?

pmama kirjoitti:aika yksinkertainenhan tuo melodia on, mutta rytmisesti mukaansatempaava ja innostava.

Minä kuulen vain yhtä ja samaa tasapaksua pauketta. Tai no joo ehkä ei pauketta, mutta naputusta sitten. Kuin olisi metronomi taustalla. Tietysti se on toteutettu vähän eri soittimin aina biisin mittaan, mutta perusbiitti on kuitenkin koko ajan sama ja läpitunkevan voimakas. Onko se sitä mukaansatempaavuutta, joka ei minua kuitenkaan jaksa viedä? Siis kaikki yllätykselliset potkut puuttuvat, on kuin paukutettaisiin naulaa seinään, ja sinne uppoaa.

No, katsos kun yksinkertaiset ihmiset haluavat aina välillä taputtaa, joka iskulla. Se on helppoa ja se on mukaansatempaavaa.

Tarkemmin kuunneltuna siinä kertsissä on takapotku, ja se ON mukaansatempaava.

Minusta tuntuu, että täällä Kuppilassa jokainen live julistetaan heti ensimmäiseksi pascaksi
Itse en ole kuullut Amirilta vielä yhtäkään huonoa live-vetoa laulun kannalta, muuten esityksissä on kyllä ollut parantamisen varaa. Jännityksellä odotan, mitä Tukholman lavalle on keksitty!


off-topiccina: en ole oikeastaan kuullut keneltäkään artistilta tänä vuonna huonoa laulua promo-konserteissa paitsi että Sandhja oli järkyttävää kuunneltavaa Israelissa! (Huom. En ole nähnyt kaikkia live-esityksiä)

Ei taas noita tylliakkoja, en kestä. Navatkin jo esillä. Ei kai nuo vaan tule Tukholmaan?

Oikeesti mieluummin vaikka potkunyrkkeilyä ja balettia.

Rousku kirjoitti:Minä kuulen vain yhtä ja samaa tasapaksua pauketta. Tai no joo ehkä ei pauketta, mutta naputusta sitten. Kuin olisi metronomi taustalla. Tietysti se on toteutettu vähän eri soittimin aina biisin mittaan, mutta perusbiitti on kuitenkin koko ajan sama ja läpitunkevan voimakas. Onko se sitä mukaansatempaavuutta.

On. Silloin kun se toetutetaan Steady like a train, sharp like a razor. Siihen luoteiskulmaisuuden näennäiseen idioottihelppouteen poprockin monien huikeiden tenho perustuu, Cashista AC/DC:n . Vaan toteutapa perässä sitä yksinkertaisen pinnan alla sykkivää hienostunutta neroutta!

No ei Ranskan kipale ihan noilla leveleillä liiku, mutta se on silti eräs pirullisimmin mukaansa tempaavia koko kisassa.

^Myönnän, että joskus luoteiskulman musa miellyttää minuakin, ja nimenomaan silloin, kun toteutustyylilaji on rock. Mutta ehkä olen itse sillä tapaa yksinkertainen, että "yksinkertaisen pinnan alla sykkivää hienostunutta neroutta" pitää minulle oikein alleviivata, jotta huomaan sen. Eli poistaa se yksinkertainen pinta, jotta allaoleva paljastuu .

Minä kyllä luulen, että musamieltymyksissä voi olla ihan yksilölliseen neurofysiologiaan asti palautuvaa eroa. Kun katselen, miten aikuiset heijaavat parkuvia vauvojaan tai keinuttavat lastenrattaita, tiedän, että en olisi rauhoittunut, koska tempo on liian nopea. Tarvitsen muuta. Ja tässä ja monessa muussa biisissä toistuu se liian nopea tasatahti, joka vain ei ole minun juttuni. Ja se yksinkertainen pinta (joka pitää poistaa) on sama kuin etten pysty kuulemaan puhetta, jos taustalla on jokin toistuva hälyääni.

Absoluuttisen objektiivisen huonoksi en biisiä väitä. Mutta ehkä lopetan omalta osaltani kuunteluyritykset nyt. Tai harkkavedon ja viisuliven toki katson.

JuliaS kirjoitti:Ei taas noita tylliakkoja, en kestä. Navatkin jo esillä. Ei kai nuo vaan tule Tukholmaan?

Tyllitamburiiniakat eivät kuulemma ole tulossa mukaan Tukholman esitykseen, vaan vain mukana Ranskan promokeikoilla.

^Kiitos tästä! Phew.

*vahinkotupla poistettu*

Voin tässä samalla päivitellä, mitä ne ovat oikein ajatelleet. Amir on tuollainen vähän rouhea, tosielämän oloinen mies, jonka kanssa tylliprinsessat eivät sovi samalle lavalle millään.

Yritin taas kuunnella tämän ilman aikaisempia ennakkoluulojani, mutta ei. Tämä on minun korville ihan kauhea. En tiedä miksi tulee mieleen kellon tikitys tai jokin metronomin ping pong, minun korvia tämä ärsyttää todella paljon, en halua kuunnella. Samanlainen tikitys tulee Espanjan kappaleesta mieleen ..

Ranskalla on ollut paljon hyviä viisuja, jotka on tyrmätty milloin milläkin tekosyyllä. Viimeksi oli kai liian vanha esittäjä, kun nyt täytyi oikein yläikäraja asettaa, ja liian vakava ja tekstipainotteinen biisi. Vuonna 2014 oltiin hauskoja ja ironisia, äänestävissä maissa täysiä tosikkoja, jne.

Tämä renkutusko yhtäkkiä kelpaa? Tyypillä on karismaa, ja alku vaikuttaa lupaavalta, mutta loppu on rasittavaa jankutusta. Kyllästyin jo. Venäjä kuulostaa edelleen melko hyvältä, joten mieluummin se.

Ranskan kaikki yritykset vuodesta 2008 ovat olleet hyviä (kyllä, jopa Jessy Matador). Tänä vuonna kappale on tosin ns. yleispätevämpi kuin yleensä - iskee kerrasta ja jää päähän soimaan, eikä radioystävällisyys yleensä ainaakan syö pisteitä. Amir jopa ilmeisesti osaa laulaa, mistä myös plussaa.

Juu, täytyy sanoa kun itse olen kuullut kaikki kappaleet niin, tämä vakuutti kyllä ehdottomasti eniten Mukavat sanat käännettynä suomeksi, sävelmä ja laulu kaikinpuolin. Toivottavasti Ranska voittaa. Viisi tähteä lähti tälle.

Tykkään tästä ihan hulluna. Joka kerta kun kuuntelen tän, niin tulee ihan äärettömän hyvä fiilis.

Miksi ihmeessä vaatimaton "J'ai cherché" valittiin Ranskan viisuksi? Amir julkaisi tänään uuden albuminsa, ja "Il est temps qu'on m'aime" on huikea hitti. Ostin sen samantien.

Oon edelleen rahtusen huolissani tämän livestä. Kun katsoo Amirin vetoja, niissä näkyy sellainen "Voi jehna, mä oon artisti, noi rakastaa mua" -fiilistely. Entiseltä hammaslääkäriltämme se on tietty luonnollista, mutta en haluaisi nähdä viisulavalla sellaista kiiltoa. Pidän siitä, kun esittäjä keskittyy täysin kappaleen tulkintaan. No, eiköhän se onnistu Amirilta.

Joku tuumasi tässä ketjussa, että kappale olisi helppo laulaa. Mielestäni se ei ole kovin helppo. Siinä täytyy pidellä tarkkaan vireessä melodiaa, joka liikkuu paljon samoissa nuoteissa tavalla, jota ei saa niin helposti kuulostamaan hyvältä.

Kuuntelin kappaleen akustista versiota ja siinä herra ainakin lauloi ihan hyvin. Muista vedoista en tiedä. Vaikeaa jotenkin uskoa, että Amir laulelisi miten sattuu joka toisessa esityksessä.

En oikeastaan tarkoittanut, että Amir olisi kertaakaan varsinaisesti laulanut huonosti. Tulkintaa tässä mietin.

Pete kirjoitti:Miksi ihmeessä vaatimaton "J'ai cherché" valittiin Ranskan viisuksi? Amir julkaisi tänään uuden albuminsa, ja "Il est temps qu'on m'aime" on huikea hitti. Ostin sen samantien.

On muuten hyvä albumi Oma suosikkini oli "Ma vie, ma ville, mon monde". Mielestäni tuolta levyltä "J'ai cherché" soveltuu Euroviisuihin parhaiten, joten ihan hyvä valinta

Tää on sellainen hyvänmielen kappale, happy.
Toivottavasti voittaa koko kisat!

Mä oon vähän hämmentynyt tämän suosiosta. Musta tämä on tylsä biisi, joka ei vaan jää ainakaan mun mieleen, vaikka oon yrittänyt. Plussaa kuitenkin ranskan kielestä!

Tämä on musta just ihana.

Tämä vuosi taitaa olla Ranskan

Eihän tämäkään mikään täydellinen poppis ole, mutta jos Venäjän ja Ranskan välillä pitää valita, niin tämä mennen tullen!

Jokin kokonaisuudessa häiritsee kuitenkin. Vähän sinne päin, melkein maaliin, mutta ei ihan. Kertsissä on kuitenkin se yksi koukuttava kohta ja viisusta jää positiivinen fiilis. On helppo tykätä laulusta, jossa laulajalla on hauskaa.

(Tässä tyylilajissa Sandjha on kyllä minusta kaikista parhain.)

pmama kirjoitti:Toi Pariisin konsertti oli ihan hirveä! Minusta Amir on kyllä sen jälkeen todistanut livelaulu-taitonsa. Joten arpapeli kääntyy nyt shown puoleen.

Olin niin väärässä.