Vuoden tasokkain kilpailu tähän mennessä. Pisteiden jakaminen oli täyttä tuskaa.
Tuuletus päälle
Kömpelöä homoihkutusta. Mietin etukäteen, että kuinkakohan monta muka-nokkelaa sateenkaarisanoitusta saamme mukaan, ja heti alusta näytti veikkaukseni osuneen oikeaan. Plääh. Tekniikkakin oli tavupituuksiltaan aika heikkoa: ihan kuin kyseistä asiaa ei edes olisi mietitty.
Liekeistä nousen
Oikein mainio alkuperäisuskollinen sanoitus, joka perinteisyydellään toi keskelle kana-armeijoita ja sukelluspukuisia hengenpelastajia mukavan tuulahduksen. Jos muiden sanoitusten aiheet menevät liiankin luoviksi, niin saattaa tämä hämmästyttävänkin hyvät sijat pisteissäni. Kuten saakin. Toisella kuuntelukerralla vain parani.
Sain olla feeniks
Toinen perinteinen sanoitus heti putkeen. Hieno teos tämäkin, mutta "Milloinkaan / muuttuisikaan / toiseksikaan" on auttamattoman kömpelö ilmaisu, joka pudottaa pisteitä armotta.
Säkeistöt olivat upeita, ehkä jopa kilpailun parhaat! Tämä olisi vain vaatinut pientä hiontaa ollakseen nappisuoritus.
Muovautuvainen
Jee agenttiteemaa.
Bond-biisiin melkein osasin jotain tällaista odottaakin. Hauska tekele, josta löytyi asiaakin. Kehittelin mielenkiintoisia salaliittoteorioita Conchita-agentista sanoitusta lukiessani. Ken tietää, ken tietää?
Minuuteni
Omani. Alkuperäissanoituksessa tuttavat eivät tunne Conchitaa, entäpä jos Tomkaan ei häntä tunne? Onko Conchita syvien aivosolukoiden sairas luomus jonka suunnitelmana on vallata koko ihmisparka? Kuka on se oikea Tom? Vaiko Conchita? Toisen säkeistön bridgessä tarina kääntyy päälaelleen, kumpi onkaan se, kuka toista vainoaa? Sanoitusta luodessani pääsin ihmeelliseen transsitilaan, ja lopputuloksen sekavaan outouteen olen hämmentävän tyytyväinen. En tiedä, tajuaako tästä kukaan mitään, mutta toivottavasti tajuaa.
Harmaan hehku
Oih.
Alkusanoituksessa luulin tämän olevan vain perus plääh-harmaus säälikää minua -sanoitus, mutta tämähän kuoriutui oikein mielenkiintoiseksi. Ainoastaan kertsin typerä misheard-elementti lässäytti tunnelman. Muuten oikein mallikelpoinen teos, tykkäsin! Toisella kuuntelulla misheardiuskaan ei enää sattunut silmään niin pahasti.
jKr.
Wau.
Ajattelipa tämän sitten vitsinä, tosissaan tai jotain siltä väliltä olevana, niin tämä oli aivan upea. Itse pidin eniten Conchita Jesus -tulkinnasta, joka on jo ajatuksena ilman sanoitusta niin absurdin upea. Hienoa sanailua ja vakuuttavia tehokeinoja. Entäpä jos Messias-Conchita onkin konservatiivinen? Nyt kun hän on saanut homojen ja muiden liberaalien huomion, niin hän johdattaakin meidät uuteen alkuun. Tietyin pikku muutoksin. Huu.