Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Loistava ohjelmanumero johonkin kuppilatapaamiseen!
Lotossa saa toiset ja toiset taas ei, heissan heissan heissulivei!
Re: Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Päivän hyödyllisinkwak kirjoitti:
Pivo, molim = Olut, kiitos
Baš kao ja lienee kaikilla mielessä, mitäs se nyt tarkoittikaan... ja painotus on toki eri kuin paskaojassa.
Hello Hi!
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Piti tulla oikein katsomaan viestiketjua tarkemmin, kun itse olen
kuunnellut ahkerasti Arto Sotavallan "Tule kanssani kylpyyn" -laulua.
kuunnellut ahkerasti Arto Sotavallan "Tule kanssani kylpyyn" -laulua.
"Because I... I´m just a dreamer,
with no intention to change, UNTIL I FIND YOU.
Don´t ask me why, I´m just a singer,
singing my worries away, UNTIL I FIND YOU."
with no intention to change, UNTIL I FIND YOU.
Don´t ask me why, I´m just a singer,
singing my worries away, UNTIL I FIND YOU."
Re: Tule kanssani kylpyyn!
Tuosta JuhaUK:n viestistä tulikin mieleen...
Tuolla Belgrad 2008 -ketjussa mainitsemallani Serbian matkalla kun lausuin paikalliselle kavereilleni yliopiston tsekin kurssilta mieleen jääneen lauseen, joka meni jotenkin että "Gde ze pivo pije, to ze dobre zije", niin ymmärsivät hyvinkin mitä tarkoitti
(Eli sen suuntaista että "siellä missä juodaan olutta, eletään hyvin", tsekkiläinen sanonta Siitä nyt puuttuvat ne hatut ym, mutta kuitenkin...)
Tuolla Belgrad 2008 -ketjussa mainitsemallani Serbian matkalla kun lausuin paikalliselle kavereilleni yliopiston tsekin kurssilta mieleen jääneen lauseen, joka meni jotenkin että "Gde ze pivo pije, to ze dobre zije", niin ymmärsivät hyvinkin mitä tarkoitti
(Eli sen suuntaista että "siellä missä juodaan olutta, eletään hyvin", tsekkiläinen sanonta Siitä nyt puuttuvat ne hatut ym, mutta kuitenkin...)
Todo en la vida es como una canción
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Que cantan cuando naces y también en el adios
(Massiel: La la la)
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Kiitos kwakille vallan havainnollistavista selityksistä!
Laat het gaan, laat het vallen, laat het los
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
En voinut vastustaa kiusausta.Jónsì kirjoitti: Tää jotenkin arvasi että kwak tulisi tänne opettamaan. :heh:
Teitittelevät etenkin vieraampia ja vanhempia ihmisiä.JukkaV kirjoitti: Sinuttelevatko vai teitittelevätkö serbialaiset? Veikkaan jälkimmäistä, sinuttelu on vain pohjoismainen tapa.
No toki! Tähän ketjuun voin silloin tällöin joitain fraaseja sun muuta kirjoitella.Marjukka kirjoitti: Mun mielestä kwakki voisi vetää meille sellaisen pienen peruskurssin, kun sillä on kuitenkin tuoreimmassa muistissa nämä tarvittavat fraasit, ääntäminen jne.
Keep your head high above the water
Re: Tule kanssani kylpyyn!
No pöh, ja sieltä Hesasta sitten löytyy tällasia:
SERBIAN KIELEN ALKEISKURSSI JA JATKOKURSSI
Tosin juuri loppumaisillaan tuo 20 tunnin rupeama. Mahtaisivatko järjsetää kuppilalaisille uudelleen? Serbialais-suomalainen seura ry on ollut järjestäjänä.
SERBIAN KIELEN ALKEISKURSSI JA JATKOKURSSI
Tosin juuri loppumaisillaan tuo 20 tunnin rupeama. Mahtaisivatko järjsetää kuppilalaisille uudelleen? Serbialais-suomalainen seura ry on ollut järjestäjänä.
Viimeksi muokannut Timoteus, 19 Touko 2007, 21:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hello Hi!
- JukkaV
- Kanta-asiakas
- Viestit: 15682
- Liittynyt: 23 Marras 2003, 15:59
- Paikkakunta: Turku - Suomen viisukeskus
- Viesti:
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Voitaisiin ottaa yhdessä yhteyttä.
Rohkeutta on käytettävä voimavarana, jotta voi pyrkiä inhimillisen elämän järjestämiseen tulevaisuudessakin.
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Mitä mitä? Kuppilastahan löytyy asiantuntijoita, hienoa!
Aloitin tämän ketjun kimmokkeena pieneen kieliopintoihin - nytpä taidankin siirtää vastuun viisaammille. Kohta voidaan pitää serbian kielen pistareita. Dobro!
Muoks: en voi uskoa todeksi, että hymiöihin on lisätty Verka! Pakkolisäys:
Aloitin tämän ketjun kimmokkeena pieneen kieliopintoihin - nytpä taidankin siirtää vastuun viisaammille. Kohta voidaan pitää serbian kielen pistareita. Dobro!
Muoks: en voi uskoa todeksi, että hymiöihin on lisätty Verka! Pakkolisäys:
Viimeksi muokannut June, 19 Touko 2007, 21:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
More, ludo mlado, konche yazdi, Mitre le, iy, Mitre le
More, konche yazdi, moma lyubi, Mitre le, iy, Mitre le
More, konche yazdi, moma lyubi, Mitre le, iy, Mitre le
- tonywerner
- Kanta-asiakas
- Viestit: 28218
- Liittynyt: 29 Loka 2004, 07:36
- Paikkakunta: Riihimäki
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Joku lukuisista faniorganisaatioistamme voisi järjestää serbialaisen illan, samaan tapaan kuin Viisufanit järkkäsivät aikoinaan kreikkalaisen illanZetZet kirjoitti: Loistava ohjelmanumero johonkin kuppilatapaamiseen!
If you love someone, follow your heart
Cause love comes once, if you're lucky enough
Cause love comes once, if you're lucky enough
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Erittäin hyvä idea, tonywerner, jos saadaan tarpeeksi järjestäjiä kokoon niin mikä ettei! Mä ainakin järkkäilen aina ihan innoissani kaikkea!
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Mulla on Kapusta-niminen kielikurssiromppu, joka on tarkoitettu venäjän opiskeluun. Joka tapauksessa rompun avulla on helppo opetella kyrilliset aakkoset. Riittää vain että pelailee vähän aikaa siltä löytyvää peliä. Eli jos tuollainen ilta on tulossa, voin rahdata sinne läppärin ja ko. pelin.
Lotossa saa toiset ja toiset taas ei, heissan heissan heissulivei!
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Eikös se mene niin, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Voi olla vähän hiljaista sen Serbian laivaston suhteen tosin, maahan on ollut viime kesästä alkaen sisämaavaltio. Ehkä serbia ei sitten olekaan kieli. Eihän esimerkiksi saksan kielen Sveitsissä ja Itävallassa puhuttuja muotojakaan kutsuta sveitsin ja itävallan kieliksi.Margot kirjoitti: Todellisuudessa luokitteluun vaikuttavat kaikenlaiset historialliset ja poliittiset syyt. Kielitieteilijät eivät yritä taistella norjasta, tanskasta ja ruotsista yhtä kieltä, vaikka niiden puhujat toisiaan ymmärtävätkin.
Jos et pärjää tietokoneellesi shakissa, kokeile potkunyrkkeilyä.
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Minä itse luen serbian ja kroaatin eri kieliksi, koska niiden puhujat laskevat ne eri kieliksi. Olkoonkin vain keskenään ymmärrettäviä. Entäs miten on suomen kielen ja meänkielen tilanne mielestänne? Kyllä minusta meänkielikin on ihan oma kielensä, vaikka suomalaisena ymmärränkin sitä aivan vaikeuksitta. Murteelta se vaikuttaa, mutta kun sillä on oma kirjakieli ja puhujat pitävät sitä eri kielenä kuin suomea, joten...
Meänkielen kotisivu asiasta kiinnostuneille: http://modersmal.skolutveckling.se/meankieli/
Meänkielen kotisivu asiasta kiinnostuneille: http://modersmal.skolutveckling.se/meankieli/
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Ai? Mulle taas yksi serbituttu selitti, että ainakaan hänen ja monien muiden mielestä ne ovat ihan yksi ja sama kieli, sen sijaan kaikenmaailman lingvistit sun muut kielitutkijat sekä kaikkien patrioottisimmat ajattelijat haluavat väen vängällä ajatella niitä eri kielinä ja yrittävät keksimällä keksiä eroja. Ainoa hyöty hänen mielestään nykyisessä käytännössä on se, että hän voi kehuskella muille, että hänellä on viisi äidinkieltä: suomi, serbia, bosnia, kroatia ja montenegro.Violette kirjoitti: Minä itse luen serbian ja kroaatin eri kieliksi, koska niiden puhujat laskevat ne eri kieliksi.
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Ihanat kais(t)a ja kwak! Tässähän voi kohta ihan turvallisin mielin varailla matkaa, kun on kieliperehdyttäjiä linjoilla!
Nimim. täysin slaavilaiskieliä hallitsematon (vaikka nimimerkkini tarkoittaakin kuulemma kroatialaista... :hiips:)
Nimim. täysin slaavilaiskieliä hallitsematon (vaikka nimimerkkini tarkoittaakin kuulemma kroatialaista... :hiips:)
Bir yarım akıllı, bir yarım deli
Dört yanım akıllı, bir yanım deli
Herkes akıllı, bir ben deli
Bir ben deli, bir ben deli
Dört yanım akıllı, bir yanım deli
Herkes akıllı, bir ben deli
Bir ben deli, bir ben deli
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Minä luen serbin ja kroaatin saman kielen eri varianteiksi. Kroaatin kirjakieli voisi erota "paljonkin" serbistä, jos se olisi luotu samalla tavalla kuin esim. suomen. Molemmat kirjakielet on luotu štokaavin pohjalta, vaikka Kroatiassa puhuttaisiin myös čakaavia ja kajkaavia.
Mistä tän saa poistettua? Apua!
Re: Tule kanssani kylpyyn!
No kyllähän nimenomaan serbit ovatkin tuota mieltä, että yksi kieli ja heidän omansa...
Joskus näkee käytettävän akronyymia BCS myöskin. Ja on tuolla Wikipediassa ihan artikkelikin noista kielien erosta:
en.wikipedia.org/
Joskus näkee käytettävän akronyymia BCS myöskin. Ja on tuolla Wikipediassa ihan artikkelikin noista kielien erosta:
en.wikipedia.org/
Hello Hi!
Vs: Re: Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Paskaojahan taisi tarkoittaa jotakuinkin "aivan kuin minä" tai "kuin minäkin".JuhaUK kirjoitti: Baš kao ja lienee kaikilla mielessä, mitäs se nyt tarkoittikaan... ja painotus on toki eri kuin paskaojassa.
Haluaisin mieluummin olla täällä euroviisuissa kuin kotona! -Kwak
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Ihanaa, minäkin osaan jo valmiiksi kyrilliset aakkoset! Nuo poikkeusäänteet pitää päntätä. Ollaan joo mekin päätetty lähteä Belgradiin! Isäni lupasi ottaa lapset luokseen silloin koska voitti rahaa ansiostani. Hän nimittäin kysyi minulta ennen kuin löi vetoa, kuka voittaa ja minähän arvasin oikein että Serbia.
Vaan miten lausutaan ? ? = Ð
Lisäys: ärh, copypaste kadotti serbiaakkosen!
Vaan miten lausutaan ? ? = Ð
Lisäys: ärh, copypaste kadotti serbiaakkosen!
Viimeksi muokannut Nata, 20 Touko 2007, 08:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Svet je naš
i nova deca s nama stvaraju bolji svet.
i nova deca s nama stvaraju bolji svet.
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Ð on iso kirjain đ:sta, eli pehmeä [dž], kuten sanoissa "jam" tai "George".
Tuosta kieli-murre -asiasta mulla ei oikein ole mitään yksioikoista mielipidettä, vaikka opiskelenkin juuri noita asioita. Virallisestihan sekä serbia, kroaatti että bosnia ovat omia kieliään, mutta käytännössä ne eivät eroa toisistaan kovinkaan paljon.
Helsingin yliopiston Slavistiikan laitoksen kaksi professoria on tehnyt lyhyen artikkelin "Ovatko bosnia, kroaatti ja serbia sama kieli vai eri kieliä?" Sen mukaan ne olisivat eri kieliä:
http://www.helsinki.fi/~jslindst/bo-hr-sr.html
Tuosta kieli-murre -asiasta mulla ei oikein ole mitään yksioikoista mielipidettä, vaikka opiskelenkin juuri noita asioita. Virallisestihan sekä serbia, kroaatti että bosnia ovat omia kieliään, mutta käytännössä ne eivät eroa toisistaan kovinkaan paljon.
Helsingin yliopiston Slavistiikan laitoksen kaksi professoria on tehnyt lyhyen artikkelin "Ovatko bosnia, kroaatti ja serbia sama kieli vai eri kieliä?" Sen mukaan ne olisivat eri kieliä:
http://www.helsinki.fi/~jslindst/bo-hr-sr.html
Keep your head high above the water
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Tuollaista kriteeriä en ollut ennen kuullutkaan. En siis tiedä tästä asiasta paljoakaan. Lähteeni oli Jaakko Anhavan Maailman kielet ja kielikunnat (ihana kirja muuten). Anhava on sitä mieltä, että ymmärtämiskriteerin perusteella ei kannata yrittää tehdä samankaltaisista kielistä yhtä kieltä, jos ne historiallisista/poliittisista syistä lasketaan eri kieliksi.Timoteus kirjoitti:Eikös se mene niin, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Voi olla vähän hiljaista sen Serbian laivaston suhteen tosin, maahan on ollut viime kesästä alkaen sisämaavaltio. Ehkä serbia ei sitten olekaan kieli. Eihän esimerkiksi saksan kielen Sveitsissä ja Itävallassa puhuttuja muotojakaan kutsuta sveitsin ja itävallan kieliksi.Margot kirjoitti: Todellisuudessa luokitteluun vaikuttavat kaikenlaiset historialliset ja poliittiset syyt. Kielitieteilijät eivät yritä taistella norjasta, tanskasta ja ruotsista yhtä kieltä, vaikka niiden puhujat toisiaan ymmärtävätkin.
Näistä serbioista sun muista en tiedä mitään, joten mulla ei ole omaa mielipidettä ketjun varsinaiseen aiheeseen. Meänkielestä mulle on väitetty, että meänkieliset eivät ymmärtäisi suomea kunnolla, vaikka me ymmärrämmekin meänkieltä.
What color is your life?
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Lemppariesimerkkini näissä "kieli vai murre" -kiistoissa on parivaljakko hindi ja urdu.
Olen vuosia opiskellut virallisesti urdua, mutta hyvin usein tulen vahingossa sanoneeksi, että opiskelen hindiä, koska käytän kielitaitoani lähinnä hindinkielisiksi kutsuttujen elokuvien tulkkaamiseen. Kielten suurin ero on se, että urdua kirjoitetaan arabialaisilla aakkosilla, kun taas hindiä sanskriitista periytyneillä aakkosilla. Muslimit tykkäävät kutsua kieltään urduksi ja hindut hindiksi, ja urduun otetaan lainasanoja ja välillä rakenteitakin persiasta ja arabiasta, kun taas hindi ammentaa sanskriitista.
Hindi-urdun pohjakielenä on sanskriitti, tai siis se kieli, mitä sanksriitista oli kehittynyt tuhansien vuosien kuluessa Delhin alueella. Kun Lähi-Idästä tulleet muslimit valloittivat suuren osan nykyistä Intiaa, sotilaitten keskuudessa syntyi uusi sekakieli, joka vallanpitäjien suosimana levisi laajemmalle Intiaan. Kieltä kutsuttiin hindustaniksi ("intialaiseksi") taikka urduksi ("leiriksi"). Kielessä on huomattavasti enemmän intialaista kuin Lähi-Idästä periytyvää pohjaa.
Käytännön elämässä (ja elokuvissa) hindi ja urdu ovat yksi ja sama kieli. Jos aletaan puhua monimutkaisesti uskonnosta, tai jos käytetään tahallisesti sivistyslainasanoja vilisevää puhetapaa, keskinäinen ymmärtäminen vaikeutuu.
Olen vuosia opiskellut virallisesti urdua, mutta hyvin usein tulen vahingossa sanoneeksi, että opiskelen hindiä, koska käytän kielitaitoani lähinnä hindinkielisiksi kutsuttujen elokuvien tulkkaamiseen. Kielten suurin ero on se, että urdua kirjoitetaan arabialaisilla aakkosilla, kun taas hindiä sanskriitista periytyneillä aakkosilla. Muslimit tykkäävät kutsua kieltään urduksi ja hindut hindiksi, ja urduun otetaan lainasanoja ja välillä rakenteitakin persiasta ja arabiasta, kun taas hindi ammentaa sanskriitista.
Hindi-urdun pohjakielenä on sanskriitti, tai siis se kieli, mitä sanksriitista oli kehittynyt tuhansien vuosien kuluessa Delhin alueella. Kun Lähi-Idästä tulleet muslimit valloittivat suuren osan nykyistä Intiaa, sotilaitten keskuudessa syntyi uusi sekakieli, joka vallanpitäjien suosimana levisi laajemmalle Intiaan. Kieltä kutsuttiin hindustaniksi ("intialaiseksi") taikka urduksi ("leiriksi"). Kielessä on huomattavasti enemmän intialaista kuin Lähi-Idästä periytyvää pohjaa.
Käytännön elämässä (ja elokuvissa) hindi ja urdu ovat yksi ja sama kieli. Jos aletaan puhua monimutkaisesti uskonnosta, tai jos käytetään tahallisesti sivistyslainasanoja vilisevää puhetapaa, keskinäinen ymmärtäminen vaikeutuu.
Svet je naš
i nova deca s nama stvaraju bolji svet.
i nova deca s nama stvaraju bolji svet.
Re: Tule kanssani kylpyyn!
Voisin tullakin jos oot tosissaan Audrey Hepburnin näköinen...
"Mä nousin tähtiin palata en sieltä voi..."
- Mä elän vieläkin
- Mä elän vieläkin
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Suomen kielen professori Harri Mantila Oulun yliopistosta kertoo, että kielen voi määritellä joko lingvistisellä tai poliittisella kriteerillä.
”Lingvistisen kriteerin mukaan meänkielen rakenne on niin lähellä suomea, että se on pelkkä murre. Tai voi sen sanoa toisinkin päin: että suomi on meänkielen murre. Ei meidän pidä olla mitään isoveljiä.”
Poliittinen kriteeri taas toimii niin, että jos kielten välissä on valtakunnanraja, ja erityisesti jos toinen puoli haluaa identifioitua eri ryhmäksi, niin murrettakin voidaan pitää kielenä.
”Jos näin ajatellaan, meänkieli on tottakai oma kielensä. Ja tämänhän Ruotsi jo tunnustikin.”
Mantilan mukaan poliittinen kriteeri on usein lingvististä tärkeämpi. Hän huomauttaa myös, että kielivähemmistöt ovat alkaneet nostaa päätään ja vaatia oikeuksiaan ympäri maailman.
Ylioppilaslehti: Meänkieli, heän kieli
”Lingvistisen kriteerin mukaan meänkielen rakenne on niin lähellä suomea, että se on pelkkä murre. Tai voi sen sanoa toisinkin päin: että suomi on meänkielen murre. Ei meidän pidä olla mitään isoveljiä.”
Poliittinen kriteeri taas toimii niin, että jos kielten välissä on valtakunnanraja, ja erityisesti jos toinen puoli haluaa identifioitua eri ryhmäksi, niin murrettakin voidaan pitää kielenä.
”Jos näin ajatellaan, meänkieli on tottakai oma kielensä. Ja tämänhän Ruotsi jo tunnustikin.”
Mantilan mukaan poliittinen kriteeri on usein lingvististä tärkeämpi. Hän huomauttaa myös, että kielivähemmistöt ovat alkaneet nostaa päätään ja vaatia oikeuksiaan ympäri maailman.
Ylioppilaslehti: Meänkieli, heän kieli
”We’re coming to let’s go!” –Pertti Kurikan Nimipäivät
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Lingvisteillähän on lähes jokaisella oma käsitys siitä, mikä on kielen ja murteen ero. Minun käsitykseni asiasta on aika lailla sama kuin Mantilankin (siis viittaan phalen viestissä olevaan lainaukseen). Serbia ja Kroatia ovat eri valtioita, joten pidän niitä eri kielinä. Mutta tähän asiaanhan ei ole ainoaa oikeaa vatsuasta. Siitä huolimatta näistä asioista on hyvin mielenkiintoista keskustella, vaikka ei "oikea" lingvisti olisikaan. Minäkin olen "vain" yhden kielitieteen alan eli käännöstieteen opiskelija, mutta aihe kuitenkin kiinnostaa.
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Vs: Re: Tule kanssani kylpyyn!
Voinette ottaa yhteyttä a) heihin b) työväenopistoon c) johonkin kansanvalistusseuraan, josko tuollaisia kursseja ilmestyisi a) yleiskurssina b) räätälöitynä pienryhmäopetuksena.JuhaUK kirjoitti: Hesasta sitten löytyy tällasia:
SERBIAN KIELEN ALKEISKURSSI JA JATKOKURSSI
Mahtaisivatko järjsetää kuppilalaisille uudelleen?
Esim Työväen sivistysliitto varmaan ottaisi tällaisenkin ohjelmistoonsa, jos saatte ryhmän kasaan ja löydätte opettajan.
Kun rakkaus kerran voittaa, pois ihmisten kateus silloin jää.
Kun päivä tuo kerran koittaa, se kaikki kansat yhdistää.
Voi rakkaus tuskan poistaa, ei ihmiset sotiaan silloin käy.
Vain aurinko lämmin loistaa ja pelkoa ei missään näy.
Kun päivä tuo kerran koittaa, se kaikki kansat yhdistää.
Voi rakkaus tuskan poistaa, ei ihmiset sotiaan silloin käy.
Vain aurinko lämmin loistaa ja pelkoa ei missään näy.
- JukkaV
- Kanta-asiakas
- Viestit: 15682
- Liittynyt: 23 Marras 2003, 15:59
- Paikkakunta: Turku - Suomen viisukeskus
- Viesti:
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Cyrano, näitä olenkin jo pohdiskellut. Mutta valitettavasti suurin osa tuntuu sanovan vain "ei kiinnosta, riittää, kun mä osaan englantia!".
Rohkeutta on käytettävä voimavarana, jotta voi pyrkiä inhimillisen elämän järjestämiseen tulevaisuudessakin.
Re: Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Onpa hienoja, varsinkin ensimmäinen ja viimeinen.Jónsì kirjoitti: Ђ ђ
Љ љ
Њ њ
Ћ ћ
Џ џ
Totta, etymologisesti ei. Episodisesti tosin alkoi välittömästi soida "Goodbye, o o o o o... zbogom ljubavi, goodbye"...kais(t)a kirjoitti: Toi Zbogom on ainoa mitä en olisi ihan heti yhdistänyt mihinkään...
Vs: Tule kanssani kylpyyn!
Tuo zbogom tarkoittaa kirjaimellisesti "Jumalan kanssa" (=s Bogom) ja onkin vähän vanhahtavan tapainen tervehdys. Varmaan aikoinaan lähtijälle toivotettiin Jumalaa matkalleen mukaan, ettei mitään pahaa sattuisi tms. Lähtiessä on kuitenkin helppo huikata Ćao!, joka yllätys yllätys on peräisin italiasta.
Keep your head high above the water