Viisukuppila

Kyllähän tuolta arkistosta muutaman viestin livekommentointi Helsingin viisujen finaalille löytyy. En tiedä, oliko kuppila todella tuolloin jumissa, mutta kyllähän tuolle lyhyydelle muitakin selityksiä löytyy. Ensinkin huomattava osa tuon ajan aktiivikuppilalaisista taisi olla paikan päällä Hartwall Areenalla, josta käsin livekommentointi taisi tuon ajan kännyköiden nettiyhteyksillä olla hieman haasteellista, kuka sellaiseen tuhlaa aikaa kun on kerrankin kotikisojen finaalissa paikan päällä. Ja taidettiinpahan silloin muutenkin järjestää erilaisia viisukatsomoja, joista olisi ollut hieman epäsosiaalinen ele lähteä kesken kaiken nettiin livekommentoimaan.

Mutta jos joku jo tuolloin täällä ollut sanoo, että kuppila oli kaatunut, uskon häntä. Mietin vaan, että muutaman viestin livekommentointi kuitenkin löytyy ja keskustelu jatkuu täyttä päätä, kun Helsingin finaali päättyi. Samoin keskustelua oli myös ennen finaalia ihan kunnolla, joten olisiko kaatumien tosiaan kestänyt tarkalleen Helsingin viisujen finaalin ajan.

^Itse ainakaan en ollut paikan päällä. Ja kuvittelen, että olisin kyllä halunnut livekommentoida täälläkin. (Itse asiassa vuoden 2007 alueella on oma ketjukin siitä, missä viisuja aiotaan seurata.)

Vuoden 2009 finaalin livekommentointi näköjään löytyy vuoden finaaliketjusta, ts. ei ole erillistä liveketjua. Typerä kysymykseni onkin, miksen ole sanonut siinä juuri mitään. Olisiko sivusto ollut niin tahmainen? Semiketjussa sentään olen aukaissut sanaisen arkkuni.

^Nuo erilliset livekommentointiketjuthan kuppilassa oli ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuota ennen viisukarsintojen livekommentointi tapahtui maaketjuissa, minkä vuoksi monien vanhojen maaketjujen arkistoista lukeminen häiriintyy siitä, että ketjussa on sivukaupalla chat-tyyppistä livekommentointia.

Vai olikohan se sittenkin niin, että 2006 finaalin aikaan Kuppila kaatui? Jotain vanhoja ketjuja joskus lueskelin, ja tällaista muistan bonganneeni.

^On se ainakin lagannut pahemman kerran joskus tuon jälkeenkin,sillä niin on käynyt myös ns. minun aikanani, ja vuonna 2006 en vielä ollut kuppilassa.

Nyt onkin minun vuoro kysyä yhtä asiaa, joka on askarruttanut minua jo pidemmän aikaa.

Pienin viisuihin osallistunut maa Monacohan tuli tunnetuksi artistien lainaamisella, siis maalla oli tapana hankkia edustajansa muualta, yleensä Ranskasta. Kuitenkin viisuhistorioitsija John Kennedy O'Connor väittää kirjassaan "Euroviisut, virallinen historia" (Ajatus kirjat, 2006), että Monaco olisi kahdesti lähettänyt viisuihin oikeasti monacolaisen artistin. Suora lainaus kirjan sivulta 14:

Vaikka Monaco on ollut kisassa mukana jo yli 20 kertaa, maa on vain kahdesti lähettänyt viisuihin monacolaisedustajan...

Ja minä kun olen useampaan otteeseen käynyt läpi Monacon viisuedustajat alusta loppuun, enkä löytänyt toistakaan. Kysymys siis kuuluu: Koska Monacoa on viisuissa edustanut oikeasti monacolainen artisti?

^ Yksikään Monacon edustaja ei kai ollut monacolainen (kansalainen tai vakituinen asukas) maata edustaessaan. Colette Deréal (Wikipedia, Viisula) ja Minouche Barelli (Wikipedia, Viisula) monacolaistuivat myöhemmin ja myös kuolivat ruhtinaskunnassa. Tämän vankempaa totuuspohjaa en väitteelle löydä.

Todennäköisesti O'Connor on toistanut kuulemansa faktoidin vaivautumatta tarkistamaan sitä.

(Varoitus: Linkkien takana accain huutoa!)

Rupesin miettimään näitä viisujen korkeita nuotteja. Itävaltalaisten kokoama Euroviisujen ennätysten kirja väittää, että korkeimmalle ylettäisi Maja Blagdan nuotillaan, josta he käyttävät (kai anglosaksista) nimeä Bb5. Mutta eihän se ole mitään! Eikös se ole meikäläisittäin vain kaksiviivainen b? Sitä korkeampia ääniä viisuissa on kyllä kuultu, joten eikö tuossa pitäisi olla Bb6, eli kolmiviivainen b?

Itse en osaa tarkkaan kuulla Majan nuotin korkeutta, kun eihän sillä tunnu sellaista edes olevan, vaan jää epämääräisesti väpättämään kahden nuotin väliä kuin mikäkin trilli. Studioversiossa nuotti kuulostaa hivenen matalammalta eli kolmiviivaiselta g:ltä. Kaliopin Donassa on selkeä joskaan ei kaunis kolmiviivainen g, ja se olisi suunnilleen Majan studionuotin kohdalla. Ja samanhan kiekaisee myös Monica Aspelund Lapponiassa. Ovatko nuo mielestänne samat nuotit, kun ottaa huomioon että mikään ei ole ihan täydellisen onnistunut suoritus eli hienoista epäpuhtautta löytyy?

Entä sitten se Kaliopin aiempi kiekaisu? Tajusin tänään, että sillähän on sävelkorkeus, eli b. Se ei olekaan pelkkää hälyä, kuten tähän asti olen kuullut. Mutta kummempi juttu onkin, etten pysty sanomaan, minkä asteikon b se on! Siinä on niin paljon hälyä päällä. Voiko sanoa että olisi kolmiviivainen, jolloin peittoaisi Majan ja Monican? Oli mikä oli niin makea on kuitenkin, mutta askarruttaa

Pohdintojeni myötä päätin ryhtyä keräilemään korkeita viisunuotteja. Kappaleistani kokoelmaani ova kartuttaneet em. (osin hieman kyseenalaisten) tapausten lisäksi myös Jamala, Rona ja Selingin Paula kummallakin esiintymisellään. Tulisiko teille mieleen muita hyviä ehdokkaita? Ajattelin rajata kokoelmani kolmiviivaiseen asteikkoon. Miehiä tuskin kannattaa ehdottaa kun Cezarkin pysyttelee turvallisesti kaksiviivaisen puolella. Voin kyllä itse koettaa suorittaa korkeuden määrityksen. Siinä olen käyttänyt apuna tällaisia Youtubesta löytyviä viritysääniä. Jos olen kuullut ihan väärin niin kertokaa ihmeessä!

Rousku kirjoitti:Itävaltalaisten kokoama

Tanskalaisten. Pilkunviilaus on kivaa.

Olen miettinyt tätä korkeusasteikkoa myös, että voiko se pitää paikkaansa. Toivottavasti tähän nyt saadaan mielenkiintoista keskustelua.

klaus-12 kirjoitti:

Rousku kirjoitti:Itävaltalaisten kokoama

Tanskalaisten. Pilkunviilaus on kivaa.

Ai juu, niinpä olikin! Kiitos korjauksesta. Itävalta on tuottanut niin suuria säveltäjiä, että jo ihmettelinkin, miten he tuollaisessa erehtyisivät, mutta tanskalaisista sen voi jo uskoa.

Miksi tää sivusto jumittaa niin usein kuten nytkin taas?

^Aiheesta saattaisi syntyä keskustelua täällä

Ovatko nämä häkit jostakin MF-esityksestä, ja jos niin mistä?

^ Outrigger-yhtyeen Echo-kappaleen esityksestä ovat.

UMK-huhuista mieleen tullut typerä kysymys: Minkä kaikkien maiden viisukarsinnoissa on käytetty kansainvälisiä/ulkkariraateja?

Ruotsin Melodifestivaleneilla nyt tietysti, ja viime vuonna Belgiassa, Espanjassa ja Maltalla. Suomessakin löytyy (huonoja) kokemuksia Pohjola-raadista 1964 ja 1965. Olen varma, että kansainvälisiä raateja on ollut useammissa kansallisissa viisukarsinnoissa ihan viime vuosina, mutta en vain saa päähäni missä ja milloin

Edit. Niin nythän vuoden 2017 karsinnoissa kansainvälisiä raateja aikovat käyttää Ruotsin lisäksi ainakin Norja, vahvistamattomien tietojen mukaan myös Tanska ja Suomi.

^Eikös Virossa ollut viime vuonna jotain ulkkareita jossain raadissa? Olisivat tainneet valita toisin kuin virolaiset itse. (En löytänyt tietoa tästä Viro 2016 -ketjun ykkösviestistä.) Edit: Siis oli sekä semeissä että finaalin ykköskierroksella raati, jossa myös ullkariedustusta, mutta kaiketi ei mitään yksinomaan ulkkareista koostettua raatia. En tiedä, lasketaanko tämä sellaiseksi raadiksi jota haet.

^ Sovitaan, että kaikki kelpaa. Maaketjuista löysin vielä, että myös Liettuan karsinnoissa ja Georgian kappaleen valinnassa käytettiin kansainvälistä apua.

Tuli vain mieleeni, että voisi tarkastella, onko kansainvälisten raatien käytöllä jotain korrelaatiota viisumenestyksen kanssa. (Tuskin on.)

UMK:hon kai kopioidaan nyky-MF:n (tai kansainvälisen kisan) raatikonsepti. Useampihenkiset raadit istuvat omissa maissaan ja pisteet ilmoitetaan näiden maiden nimien ja lippujen alla. Tällainen konsepti muistuu mieleen vain Tanskasta 2012, Belgiasta 2014 ja 2016, Makedoniasta 2015 sekä Espanjasta 2016.

Sellaisia kansainvälisiä raateja, joissa tuomarit antavat pisteensä nimellään ja naamallaan eivätkä "maataan edustaen", on ollut iät ajat. Esimerkiksi Virossa kv. raati yksin valitsi edustuskappaleen vuosina 1997–2003 ja 2006. Takavuosina tätä pidettiin Suomellekin hyvänä esimerkkinä, koska Virolla meni niin hyvin. Huomaamatta jäi, että menestysvuosina virolaiset puhelinäänestäjät olisivat tehneet täsmälleen samat valinnat (puhelinäänestys siis järjestettiin, vaikkei se vaikuttanut valintaan). Parina floppivuonna virolaiset olisivat itse valinneet jotakin muuta. Kiitti tyhjästä, raati.

Ja jos tosiaan yksikin vieraileva ulkkari riittää tekemään raadista kansainvälisen, niin kaikkien tapausten listaaminen on mahdoton urakka. Vaikka nyt pelkästään viime kaudella Viron lisäksi ainakin Itävallassa oli ulkkari mukana (yhdysvaltalainen Julie Frost). Niinkin omaleimaisessa karsinnassa kuin Albanian FiK:ssä on ollut välillä joku ulkkari raadissa. Vuosi ei ole jäänyt mieleen, mutta ainakin kerran oli vaivaannuttavaa katsella, kun ulkkarituomari ei uskaltanut ääntää yhdenkään biisin nimeä, vaan jokaisen kohdalla pyysi vieruskaveria ääntämään sen.

^ Suurkiitokset näistä tiedoista!

Timoteus kirjoitti:UMK:hon kai kopioidaan nyky-MF:n (tai kansainvälisen kisan) raatikonsepti. Useampihenkiset raadit istuvat omissa maissaan ja pisteet ilmoitetaan näiden maiden nimien ja lippujen alla. Tällainen konsepti muistuu mieleen vain Tanskasta 2012, Belgiasta 2014 ja 2016, Makedoniasta 2015 sekä Espanjasta 2016.

Juuri siksi, että tämä viisuraatiformaatti kopioitaneen tulevalle UMK-kaudelle, oli kiinnostavaa nähdä, miten kyseisellä valintatavalla on ennen pärjätty. Tanskalla 2012, Belgialla 2014, Makedonialla 2015 ja Espanjalla 2016 ei mennyt vahvasti, Belgialla 2016 ja Liettualla 2016 sen sijaan loistavasti. Ruotsin menestys tiedetään, mutta pelkillä ulkkariraatien käytöllä ei siis ole suoraa korrelaatiota viisumenestykseen (en olettanutkaan).

^ Joskushan vika voi myös olla ehdokaskappaleissa. Valitaan vaan se, mikä vaikuttaa kaikista erottuvimmalta tai parhaimmalta, vaikkei silläkään olisi mahdollisuuksia kansainvälisissä kisoissa. Joku pitää valita.

^ Jos Lisja esenski / Autumn leaves oli Makedonian karsinnan paras ja erottuvin kappale, minä olen Huitzilopochtli. Makedonia teki sandhjat vuotta ennen Sandhjaa. Valittiin turvallisin ja huomaamattomin kappale, joka ei ainakaan ärsytä ketään. Kellään ei ollut näkemystä siitä, miten viisu paketoitaisiin myyvästi, joten tulos oli vielä huonompi kuin mitä sävellys ehkä ansaitsi. Erotuksena Suomesta Makedoniassa ei voi edes syyttää raateja. Raadit olisivat valinneet Brod što tonen, joka olisi karsintakuosissaankin sijoittunut ainakin paremmin kuin semin toiseksi viimeiseksi.

Mielenkiintoisin keissi kansainvälisten raatien osalta on minusta Belgia 2014. Axel Hirsoux voitti kv. raatien pisteet karsinnassa varsin selvästi. Mikä meni pieleen, kun Kööpenhaminan semin raatiäänissä tulikin kolmanneksi viimeinen sija? Jopa Latvian kakkumaakarit nauttivat suurempaa raatisuosiota. En kelpuuta selitystä, etteikö finaalissa olisi ollut mitään parempaa.

Oma mutuni on, että raadit olivat kiusallisen tietoisia Belgiassa vallitsevasta hypestä tai tuotannon toiveista eivätkä kehdanneet äänestää Axelia vastaan. Raadit eivät siis olleetkaan puolueeton laadun varmistaja vaan belgialaisten typerehtimistä vahvistava kaikukammio.

Nyt kun Alankomaita tulee edustamaan O'G3NE, joka on aika nimihirviö niin tulin miettineeksi, onko euroviisuissa ollut aiemmin mitään nimihirviöitä?

Riippuu, kuinka paha pitää olla, että lasketaan nimihirviöksi, mutta kyllähän jo lähihistoriasta löytyy ainakin Trijntje Oosterhuis. Jos vanhempaa viisuhistoriaa miettii, niin löytyyhän sitä vaikka Beş Yıl Önce, On Yıl Sonra (Turkki 1984).

Jos muuten haluat löytää monimutkaisia nimiä, niin tutustupa Albanian viisukarsintakisaajiin.

Alankomaita kahdesti edustanut Maggie MacNeal (1974 Mouthin kanssa & 1980) on oikealta nimeltään Sjoukje van't Spijker.

No joo, jos taiteilijanimi vaihdetaan oikeaan nimeen, niin löytyyhän tältäkin vuodelta San Marinon Serhat Hacıpaşalıoğlu.

Nimihirviöys on hyvin subjektiivinen käsite. Pertti Kurikan Nimipäivät on nimihirviö sellaiselle, joka ei osaa suomea. Hacıpaşalıoğlu on turkkilaisille todennäköisesti ongelmaton kirjoittaa ja ääntää.

O'G3NEstä nimihirviön tekee typografinen leikittely, jonka ei ole tarkoitus vaikuttaa ääntämiseen, eli kirjaimen korvaaminen numerolla. Kavennetaan kysymystä. Onko tällaisia typografisia ratkaisuja ollut viisuissa taiteilijanimissä tai yhtyeiden nimissä aikaisemmin? En saa sellaisia päähäni. En laske sellaisia homonymialla leikitteviä yhtyeen nimiä kuin Just 4 Fun (Norja 1991), koska numero luetaan normaalisti.

Timoteus kirjoitti:Onko tällaisia typografisia ratkaisuja ollut viisuissa taiteilijanimissä tai yhtyeiden nimissä aikaisemmin

Six4One?

^ Tuokin luetaan kuin kirjoitetaan, vaikka homonymialla leikitteleekin. Samaa sarjaa siis kuin Just 4 Fun. O'G3NEsta nämä erottaa se, että numero luetaan samoin kuin vastaava lukusana. O'G3NEa sen sijaan ei lueta O'Gdriene.

Keksin yhden ehkä määritelmääni sopivan. TWiiNS (Slovakia 2011). En tiedä, miten se oli tarkoitus ääntää. Jos samoin kuin englannin sana twins, toinen i ja isojen kirjainten käyttö on typografista koristelua ilman äänteellistä vastinetta. Voihan sen tietenkin ääntää [twiːɪns] (ii samoin kuin sanassa skiing) tai [twiːaɪns] (ii samoin kuin sanassa Shiite).

Minulle tuli mieleen Lighthouse X, jonka ainakin ruotsin- ja suomenkieliset selostajat lausuivat Lighthouse Teninä. Ei nyt ihan Timoteuun esimerkin mukainen, mutta kummiskii.