Hieno kiteytys Timoteukselta.
Toivottavasti jokainen asiasta kiinnostunut lukee sen ajatuksella.
Timoteus kirjoitti:Melkein jokaisella on nykyään älypuhelin, joten herää kysymys, miksi yleisön ainoa tapa vaikuttaa tuloksiin on ilmaisuvoimaltaan niin heikko kuin on. Miksi yleisöäänet halutaan "kerro suosikkisi ja tuki sen jälkeen turpasi" -mallilla? Mobiilisovellus, jossa jokaiselle kappaleelle voisi antaa arvosanan 1–10, voisi korvata raadit. Diasporaongelma pysyisi kurissa, koska jos diasporaääniä keräävä kappale on karmea, se saa heikon pistekeskiarvon. "Asiantuntijoista" päästäisiin kokonaan eroon. Voimakkaasti polarisoivat kappaleet olisivat jatkossakin vaikeuksissa, mutta niinhän ne ovat useimmilla äänestystavoilla.
Nyt ollaan asian ytimessä. Aikoinaan täällä foorumissa diasporakeskusteluissa väläyteltiin ideaa tavisraadeista. Ajatus oli tietysti helppo lytätä: miksi pitäisi olla jokin tavallisista katsojista koottu raati, kun suuren yleisön mielipiteen voi ilmaista myös puhelinäänestyksellä. No, pointtinahan ei ollut se, että ehdottajilla olisi ollut jokin fiksaatio
raateihin, vaan tavisraadin uskottiin olevan olemassaolevista keinoista paras, helpoin ja kätevin mahdollinen etsimään ns. "suuren yleisön" mielipidettä. Euroviisujen uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että sen tuloslista vastaisi mahdollisimman paljon "suuren yleisön" mielipidettä. Jos kilpailussa pärjää ihan kummalliset esitykset, yleisö lakkaa pitämästä ohjelmaa kovinkaan järkevänä.
Miksi tavisraati olisi ollut eri asia kuin puhelinäänestys? Siksi, että puhelinäänestys mittaa lähinnä sitä
kuinka monen ykkössuosikiksi esitys voi nousta. Suurin osa äänestäjistä äänestää vain yhtä kappaletta. Esim. viime vuoden finaalissa suurin osa äänestäjistä antoi ääniä yhdelle esitykselle ja loput 26 jäi pisteittä. Tiedän, että kohta saapuu saivartelijoiden lauma mainitsemaan, että "minä kyllä äänestän useampaa esitystä". Mutta sillä ei ole mitään väliä. Jos viisuista kiinnostunut henkilö äänestääkin viittä esitystä, edelleen 22 jää pisteittä. Siellä 22 ehdokkaan joukossa on varmasti esityksiä, jotka ovat äänestäjän mielestä "ihan kivoja" ja esityksiä, jotka ovat aivan kammottavan hirveitä. Mutta puhelinäänestyksessä tavallinen katsoja ei pääse kertomaan, mikä on hänen mielestään "ihan kiva" ja mikä on kamala, koska niiden kohtalo on täysin samanlainen. Molemmat jäävät ilman ääniä.
Tavisraati olisi voinut myös palkita "ihan kivoja" biisejä (toki siis huomattavasti vähemmän kuin suosikkeja), ja sitä kautta olisi voitu korjata muitakin vääristymiä, kuten esim. diasporaäänestyksen vaikutusta. Jos raatilaisen olisi annettava arvosana heti esityksen päätyttyä, ei esiintymisjärjestyksenkään vaikutus pääsisi välttämättä häiritsemään. Samalla tavisraati olisi ollut huomattavasti armeliaampi myös esiintyjille. Puhelinäänestykseen voi osallistua kuka tahansa: esimerkiksi sellainen, joka näkee vain finaalin viisi viimeistä esitystä ja rakastuu johonkin esitykseen niin paljon, että äänestää sitä. Näin 22 ensimmäiselle esitykselle ei anneta edes mahdollisuutta tulla äänestetyiksi. Tavisraadin jäsenet olisi voinut kuitenkin velvoittaa ilmaisemaan mielipiteensä kaikista esityksistä, jolloin kaikki esitykset saisivat edes jonkinlaisen "palautteen". Minusta jo näistä syistä on äärimmäisen lyhytnäköistä, että viisufanit niin usein esittävät nykyisen puhelinäänestysmallin jotenkin mittaavan absoluuttista kansan tahtoa.
Mikä olisi parempi idea kuin tavisraati? Tietenkin olisi hienoa, jos voitaisiin järjestää sellainen Danny-show'mainen tutkimus. Tietääkseni vuonna 1969 Danny-show'ta analysoitiin sillä tavalla, että show'n katsojien piti painaa nappia aina kun heidän mielestään show "tuntui hyvältä". Mitä parempi ohjelmanumero oli, sitä voimakkaammin nappia piti painaa. Ehkä jollain tällaisella järjestelmällä voitaisiin saada selville mahdollisimman "suuren yleisön" mieltymykset luotettavasti. Ehkä kaikkein luotettavinta olisi, jos jokaisen televisiokatsojan sykettä ja pulssia voitaisiin mitata lähetyksen aikana, ja sen perusteella voitaisiin jakaa pisteet viisuissa.
jee euroviisut kirjoitti:Mutta hei, ehkä yksi nykyisen äänten yhdistämistavan tavoitteista on myös, että raatien lahjomisesta ei ole hyötyä, jos ei saa taakseen minkäänlaista puhelinäänestyskannatusta.
No, nimenomaan! Esim. mainitsemasi Maltan
Coming home taisi olla Armenian raatiäänestyksessä kolmas (ei tietenkään ollut lahjottu, ihan vilpittömästi armenialaiset muusikot pitivät Maltan folkrallista), mutta kun puhelinäänestyksessä se jäi ihan hännille, ei tuomarilahjonta realisoitunut pisteiksi asti. Ja vaikka kyseessä ei olisi ollutkaan lahjonta, niin ainakaan raatiperversio ei hyötynyt millään tavalla.
Nykyäänhän myös usein esitetään, että sanonta "Every vote counts" on ihan bullshittiä, koska raati voi nollata täysin puhelinäänestäjien tahdon. Mutta nykyään on myös tilanteita, jossa jokainen ääni todella ratkaisee. Itse äänestin viime vuoden finaalissa Sloveniaa. Se sijoittui Suomen puhelinäänestyksessä sijalle 11 ja raatiäänestyksessä sijalle 12. Vanhalla pisteiden yhdistämistavalla Slovenia ei olisi saanut Suomelta pisteen pistettä. Nyt Slovenia oli kuitenkin saavuttanut kohtalaista menestystä molemmissa äänestyskomponenteissa, minkä myötä se sai Suomelta yhden pisteen. Jos en olisi äänestänyt Sloveniaa, se olisi saattanut tippua puhelinäänestyksessä sijan alas, minkä myötä tuota yhtä pistettä ei välttämättä olisi tullut.
Wadde kirjoitti:Ja ovatko raadit todella vähentäneet naapuriäänestystä? Minusta ei.
Diasporaäänestys on vähentynyt jo melko olemattomiin. Nykyään ei enää olisi mahdollista, että Britannia antaisi korkeimmat pisteet Kyproksen Evdokia Kadille tai Liettuan Jeronimas Miliukselle, kuten kävi vuoden 2008 semifinaalissa.
Naapuriäänestys on sen sijaan tullut takaisin. Naapuriäänestystä alkoi olla havaittavissa jo 80-luvulla, kun oli raadit.
jee euroviisut kirjoitti:
Wadde kirjoitti:Ja onhan raatien äänestyksessä muitakin älyttömyyksiä, esimerkiksi Armenian ja Azerbaidzhanin raadit jättävät joka vuosi yksissä tuumin toisensa viimeiseksi. Se siitä "puoluettomuudesta" tosiaan.
Niin tekevät kyllä myös puhelinäänestäjät kyseisissä maissa.
Tää on mun mielestäni myös aina hieman koomista. Ensin valitetaan, että raatien takia kansan tahto ei toteudu, ja sitten kun raadit äänestää täsmälleen samalla tavalla kuin kansa, niin sekään ei kelpaa.
hra47 kirjoitti:Kreikan ja Kyproksen jokavuotinen 12 pisteen vaihtajaiset ovat tästä hyvä esimerkki. Olen niin lyhytmuistinen, etten aikaisemmin kiinnittänyt koko diasporakysymykseen huomiota, mutta kun tutkin pisteiden antamista muutamalta vuodelta ja miten joidenkin maiden kärkipisteet menivät aina yhdelle ja samalle kohdemaalle, oli se hyvin silmiä avaavaa...
Se, että pari naapurimaata jakaa keskenään korkeimmat pisteet ei ole iso ongelma. Mutta 100 % puhelinäänestyksen viimeisinä vuosina äänestys alkoi saada farssimaisia piirteitä. Vuoden 2008 finaalin äänestys on jokseenkin karmaisevaa katsottavaa, minkä vuoksi ainakin minun on vaikea uskoa puheita puhelinäänestyksen autuudesta ja kansan tahdon toteutumisesta.
Kyse ei ole siitä, että en voisi uskoa, että viisukatsojilla olisi ihan erilainen maku kuin minulla. Jos järjellä ajattelee, niin ei kai kukaan ihan oikeasti oleta, että Irlannissa on
massoittain täysin tavallisia keskivertokansalaisia, joiden mielestä Puolan Isis Gee tai Latvian piraatit olivat tosiaan parasta, mitä vuoden 2008 viisufinaali tarjosi. Ja espanjalaisilla vain sattui olemaan toisenlainen maku, koska he pitivät balladista ja äänestivät Romanian Nicon & Vladin ykköseksi. Koska tietenkään keskivertoespanjalainen ei löytänyt mielestään parempaa balladia finaalikavalkadista. Hei c'mon.
Huom! Pääpaino on sanalla
massoittain. Aivan varmasti on olemassa keskivertoirkkuja, jotka oikeasti pitivät Isis Geestä ja piraateista, mutta että ne olisivat olleet suuren äänestäjäjoukon mielestä parhaita?
ta1ja kirjoitti:Eikö raateja perusteltu kahdella asialla: itä-euroopan poliittisen kaveriäänestyksen vähentämisellä - - Kääntöpuoli on, että Skandinavien musiikkiteollisuus pyörittää nyt mafianoloisesti kisoja niin menestyksen kuin maunkin suhteen. Tylsemmäksi on mennyt.
Minä toivoisin, että Itä-Eurooppa -aspektia ei korostettaisi tässä liikaa. Me, jotka aikoinaan jo Helsingin-kisojen jälkeen aloimme äänekkäästi kritisoida äänestysjärjestelmää, saimme kuulla olevamme Itä-Eurooppa-rasisteja. Meille väitettiin, että olemme kiinnostuneita äänestyksen epäkohdista vain sen vuoksi, että "väärät maat" pärjäävät nykyään Euroviisuissa. Tämä oli tietenkin täysin väärä väite, jolla yritettiin vaientaa asiallinen keskustelu. Diasporaäänestyksestä hyötyivät myös muutkin kuin "Itä-Euroopan" maat. Esimerkiksi Portugalilla on aktiivinen diaspora, joka sai vuoden 2005 semifinaalissa nostettua käsittämättömän korkealle järisyttävän huonon esityksen. 2B ja
Amar sai viideltä maalta pisteitä (12 + 12 + 12 + 10 + 5) ja näissä kaikissa maissa asuu paljon portugalilaisia siirtolaisia. Kaikilta muilta äänestäjämailta tuli pyöreä nolla. Myös Espanjalla ja Saksalla on orastavaa diasporaa, mutta ne aktivoituvat viisuäänestyksessä vain, jos viisuedustaja kiinnostaa myös kotimaassa. Ei
Europe's living a celebration ollut kuitenkaan keskivertosveitsiläisen tai -ranskalaisen mielestä parasta, mitä vuoden 2002 finaalilla oli tarjota. Espanjan viisuedustajaa seurattiin vain kotimaassa melkoisella aktiivisuudella, koska hän oli voittanut kotimaassaan todella suositun ja seuratun kykykilpailun.
Diasporaäänestyksen asiallisella kritiikillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että olisi ollut jotain Itä-Eurooppaa vastaan. ta1jan mainitsema pohjoismainen hegemonia on ainakin minun mielestäni todellinen ongelma, joka ei tee hyvää kilpailun uskottavuudelle. Itä-Euroopan "dominointi" koettiin aikoinaan suurenakin ongelmana, mutta se kesti vain muutaman vuoden. Nyt Pohjoismaat ovat jyllänneet vuodesta 2009 lähtien. Jos vielä tulevanakin keväänä voitto osuu taas Pohjolaan, voisin kuvitella, että eteläisemmässä ja itäisessä Euroopassa kiinnostus kilpailua kohtaan alkaa romahtaa, ja sitä aletaan pitää pohjoismaiden omana hiekkalaatikkona, jossa pitää pelata niiden säännöillä. Tämä kehityskulku olisi todella syytä katkaista!
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.