Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Anneli Saaristo”:

Kahden eurovisioedustussävelmämme säveltäjä Matti Puurtinen (s. 1949) on kuollut. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Puurtinen muutti Savonlinnan seudulta Jyväskylään opiskelemaan musiikkitiedettä. Vuosina 1975-1979 Puurtinen työskenteli Turun kaupunginteatterin kapellimestarina, jonka jälkeen hän rohkaistui jäämään freelanceriksi. Siitä eteenpäin Puurtinen työllisti itsensä studiotöillä säveltäjänä ja levytuottajana sekä televisio- ja teatterimusiikin parissa. Puurtisen sävelmiä on levytetty yli 500 kappaletta, mm. Lea Lavenin, Anita Hirvosen, Reijo Kallion, Kake Randelinin ja Marion Rungin toimesta. 1990-luvulla Matti Puurtisesta tuli myös tv:stä tuttu hänen johtaessaan orkestereita TV2:n viihdeohjelmissa, kuten Tuttu juttu show, Thilia thalia ja Tammerkosken sillalla. Lisäksi hän on säveltänyt musiikin yli neljäänkymmeneen näytelmään.

Matti Puurtinen kutsuttiin ensimmäisen kerran säveltämään Suomelle euroviisua vuonna 1987, jolloin syntyi Leena Nilssonin esitettäväksi kappale ”Ei yhtään laivaa”. Seuraava euroviisusävellys vuonna 1989 toikin karsintavoiton ja Anneli Saariston laulama ”La dolce vita” menestyi kansainvälisestikin mukavasti sijoittuen Lausannessa seitsemänneksi. Se on edelleen Suomen paras suomenkielellä laulettu euroviisusijoitus suhteutettuna osallistujamaiden määrään. Vuonna 1991 Puurtisen sävellyksen Suomen karsinnoissa lauloi tuore tangokuningatar Arja Koriseva. Vaikka ”Enkelin silmin” ei karsintakilvassa menestynytkään, syntyi siitä ikivihreä hitti. Sonja Lumpeen esittämä ”Rakkauden bulevardi” sijoittui vuoden 1992 hienosti kolmanneksi ja vuotta myöhemmin Puurtisen sävellys voitti jälleen Suomen karsinnan. Katri Helena pääsi silloin toistamiseen edustustehtäviin ja ”Tule luo” pelasti Suomen täpärästi pudotusuhan alta. Vuonna 2002 Puurtinen tiettävästi lähetti Pentti Hietasen esittämän kappaleen ”Sempre di più di te” Suomen euroviisukarsintaan, mutta se ei läpäissyt esiraadin seulaa.

Lue lisää »

gaala 4

30 vuoden ikään päässyttä, maailman ensimmäistä Euroviisuklubia juhlittiin viime viikonloppuna Ravintola Bottan juhlasalissa, Helsingissä. Loppuunmyytyyn tilaisuuteen oli saapunut viisufaneja ympäri maata, muutamia jopa ulkomailta saakka. Gaalan tähtiesiintyjinä nähtiin Suomen entiset euroviisuedustajat Fredi eli Matti Siitonen (1967 ja 1976), Anneli Saaristo (1989) ja Johanna Hytin ja Susan Ahon muodostama Kuunkuiskaajat (2010).  Illan kruunasi Jukka Kurosen ja Miss Divetin viisuisa draqshow, jonka myötä lavalla nähtiin lukuisia muitakin suomalaisia viisuhahmoja.

Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi kertoo, että pitkään suunniteltu gaalailta oli menestys.

– Aloitimme ejuhlaa jo viime talvena aktiivisen työryhmän voimin. Kevään ja kesän aikana käytiin läpi ohjelmaa ja kartoitettiin eri tilavaihtoehtoja. Paikaksi valikoitui Bottan juhlasali ja artistitkin alkoivat varmistua.

Lue lisää »

YLE Teema kanavan ansiokkaat euroviisukarsintauusinnat saavat näin kansainvälisen loppukilpailun kynnyksellä jälleen jatkoa. Kahtena aikaisempana keväänä olemme saaneet nauttia vuosien 1973, 1974, 1975 ja 1976 karsinnoista, jotka ovatkin tiettävästi varhaisimmat kuvanauha-arkistoissa säilyneet suomalaiset karsintavuodet. Vuoden 1977 karsinnasta ei ikävä kyllä ole tallennetta säilynyt, joten harppaamme tänä keväänä vuoteen 1978. 11.2.1978 järjestettiin upouudessa Tohlopin tv-talossa, Tampereella suuri viisuilta. Samassa lähetyksessä valittiin edustajat sekä Eurovision laulukilpailuihin Pariisiin että Intervision laulukilpailuihin Sopotiin.

Lue lisää »

Suomen euroviisut oli saatu Ami Aspelundin ja ”Fantasiaa”-kappaleen johdolla uuteen nousujohteeseen, joten Yleisradio ei uskaltanut muuttaa valintamenettelyä paljoakaan. Kuten vuosi sittenkin, myös tänä vuonna järjestettiin avoin sävellyskilpailu, johon laulujen esittäjät valittiin etukäteen ja lopullisen valinnan suoritti Suomen kansa postikorttiäänestyksellä.

Edellisvuotisista solisteista uuden kutsun sai ainoastaan Kirka, ja kilpakumppaneiksi hänelle pyydettiin Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo ja Leena Nilsson. Ainoana kokonaan uutena elementtinä oli pelkästään radiossa kuultava alkukarsinta, jossa asiantuntijaraati pudotti 21 sävelmästä kymmenen pois pelistä. Näin ollen finaalissa kuultiin yhteensä yksitoista kilpailukappaletta.

Lue lisää »

Kolmannen peräkkäisen välivuoden jälkeen suomalaiset alkoivat jo tottua rytmiin, että Suomi osallistuu Eurovision laulukilpailuun vain joka toinen vuosi. Ikävä kyllä tämä rytmi myös latisti ennestään kansan kiinnostusta laulukisaa kohtaan. Vielä vuonna 1998 YLE satsasi mukavasti Suomen edustussävelmän valintaan, mutta tällä kertaa puitteet olivat varsin vaatimattomat, vaikka euroviisut olivatkin mukana monissa Yleisradion ohjelmissa.
Lue lisää »

Ensimmäistä kertaa Suomen karsintahistorian aikana Yleisradio yhdisti kutsukilpailun ja avoimen sävellyskilpailun sopivia viisuehdokkaita etsiessään. Kutsu lähetettiin kymmenelle säveltäjälle, joista seitsemän vastasi myöntävästi. Loput kolme kymmenestä ehdokkaasta seuloutui avoimen sävellyskilpailun kautta. Melkein kaikki ehdokkaat olivatkin tuttujen pitkän linjan ammattilaisten tekemiä. Kilpailupaikka oli Kulttuuritalo, kuten vuotta aikaisemminkin, mutta voittajan valitsi tällä kertaa paikalle koottu 12-jäseninen asiantuntijaraati alueraatien sijaan.

Lue lisää »

Suomi osallistui vuonna 1977 ensi kertaa myös itäblokin interviisuihin ja tällä kertaa karsinnat päätettiin yhdistää. Helmikuisena lauantai-iltana 1978 kuultiin yhteensä 14 ehdokasta, joista alueraadit valitsivat yhden Eurovision laulukilpailuun Pariisiin ja kaksi Intervision laulukilpailuun Sopotiin, Puolaan. Mammuttikarsinnat lähetettiin ensimmäistä kertaa Tampereelta ja kapellimestarin tahtipuikonkin varressa nähtiin Ossi Runnen sijaan poikkeuksellisesti tamperelainen Risto Hiltunen.

Lue lisää »

Eurovision laulukilpailu 1989 muistetaan niin sangen nuorista esiintyjistä kuin todellisista konkareista. Esimerkiksi Suomen kapellimestari Ossi Runne kruunasi pitkän viisu-uransa suomalaisittan hienosti päättyneessä illassa. Voittoon nousi kuitenkin todellinen musta hevonen, viimeisiä hengenvetojaan valtiona vetelevä Jugoslavia.

Vuosikymmenten tauon jälkeen viisut palasivat synnyinsijoilleen, Sveitsin Lausanneen. Kanadalaistähden avittamana tosin. Kisojen avausnumerona nähtiinkin edellisvuoden voittaja Celine Dion esittämässä tiukkoihin nahkahousuihin puettuna ensimmäisen englanninkielisen kappaleensa. Dionin ura kohosi pian korkeuksiin, joihin viisuhistoriassa yltää vain vuoden 1974 voittaja ABBA. Hänestä on tullut yksi kaikkien aikojen parhaimmin myytyjä naisartisteja. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei tähti ole kovasti meteliä viisuvoitostaan pitänyt kansainvälistä ura luodessaan.

Lue lisää »

Espoon Länsiauto-areenalla kuultiin torstai-iltana 8.2.2007 lukuisia legendaarisia euroviisuja, lukuisien legendaaristen suomalaisartistien esittämänä. Mistä lie moinen idea tällaisen konsertin järjestämiseen tullut – silkasta rakkaudesta euroviisuja kohtaanko? Ilmeisesti ei.

Konsertin järjestäjät olivat jostain saaneet päähänsä lennokkaan ajatuksen, että juuri nyt euroviisut ovat Suomessa IN tai HOT tai edes jotain sinne päin, ja että kaikki mikä liittyy euroviisuihin myy juuri nyt helkutin hyvin. Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila