Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Jukka Kuoppamäki”:
Kahden näyttävän stadion-luokan Suomen karsinnan jälkeen Yleisradio kamppaili laman kuorissa. Tuottaja Erkki Pohjanheimo kertoi rahapulasta suorasanaisesti medialle jo alueraadeille jaetussa kilpailutiedotteessaan, ja siksi Suomen edustussävelmä valittiin äärimmäisen pienimuotoisesti. Yleisradio pyysi sävelmät kahdeksalta tuotteliaalta ja nimekkäältä säveltäjältä. Luettelo oli lähes 100-prosenttisesti miesvaltainen, sillä ainoa naissäveltäjä Chris Owen leikkautti hänkin itsensä myöhemmin mieheksi. Lisää suolaa laman kourissa kärsivien kansalaisten haavoihin ripotteli juontaja Ari Korvola lama-aiheisine puujalkavitseineen.
Vastapainoksi kisaan kutsutut solistit olivatkin kaikki naisia. Heistä Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustivat vankkaa kokemusta, Arja Koriseva ja Marjorie puolestaan hieman nuorempaa polvea. Kaikilla oli kokemusta euroviisukarsinnoista ja Katri Helenalla jopa edustustehtävistä vuodelta 1979. Kaikki neljä solistia lauloivat kukin kaksi laulua. Tämän kertaisen kohuotsikon aiheutti Yleisradion orkesterin kapellimestari Olli Ahvenlahti, joka oli itsekin kutsuttujen säveltäjien joukossa. Kummastusta herätti kuinka valintakomissioon kuuluva henkilö voi kutsua itsensä euroviisun tekijäksi.
Lue lisää »
Edellisvuotisesta mainiosta viisumenestyksestä innostuneena YLE järjesti tänä vuonna laajemman euroviisukarsintakilpailun kuin koskaan aikaisemmin. Mukaan kutsuttiin 16 eturivin säveltäjää, joiden kirjo oli todella laaja. Joukossa olivat tietenkin maamme nimekkäimmät iskelmänikkarit, mutta myös nuoremman polven lauluntekijöitä sekä taiteellisesti kunnianhimoisempien genrejen edustajia, kuten aikakaudelle vahvasti ominaisten poliittisten laulujen tekijöitä. Tarjolla oli siis jokaiselle jotakin.
Osa lauluntekijöistä onnistui annetussa tehtävässään erinomaisesti, mutta toisille työ oli hieman pakkopullan makuista. Suurelle yleisölle iloinen uutinen oli, että muun muassa Syksyn Sävel –kilpailussa ja levylistoilla menestynyt Irwin Goodman oli viimeinkin kutsuttu mukaan euroviisukilpaan. Muutenkin kutsusäveltäjien valitsijat olivat ilmeisesti katsoneet edellisvuotista Syksyn Sävel –kisaa tarkkaavaisesti, koska mukana oli monia muitakin samoja nimiä, mukaan lukien voittaja Jukka Kuoppamäki.
Lue lisää »
Vuoden 1975 Suomen karsinta loisti ensimmäistä kertaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kuudentoista kutsutun säveltäjän lista oli jälleen nimekäs, kuten myös solistikaarti. Neljästä alkukarsinnasta finaaliin selvitti yhdeksän laulua, joista kaksi oli ylitse muiden. Dannyn isoisälleen Algot Niskalle omistama rock-iskelmä “Seikkailija” taisteli Pihasoittajien country-iskelmän kanssa edustuspaikasta viimeiseen hengenvetoon eli Lapin alueraadin antamiin pisteisiin saakka.
Lue lisää »
Välivuoden jälkeen Suomen Yleisradio lähti jälleen täysin palkein mukaan euroviisuleikkiin, ikään kuin mitään protesteja ei vuotta aiemmin olisi tapahtunutkaan. Järjestyksessään jo kymmenes Suomen karsinta järjestettiin kutsukilpailuna ja kirjeet lähtivätkin hyvissä ajoin matkaan yhdeksälle nimekkäälle suomalaiselle kevyen musiikin säveltäjälle.
Uusi vuosikymmen oli kuitenkin tuonut mukanaan myös runsaasti kritiikkiä koko Eurovision laulukilpailua kohtaan ja eräänlaisena protestina myös yksi kutsutuista säveltäjistä, Toivo Kärki, kieltäytyi kunniasta osallistua Suomen karsintaan. Niinpä helmikuisessa Pasilan tv-studiolta lähetetyssä “Kohti Dublinia” -tv-ohjelmassa kuultiin kahdeksan ehdokasta Suomen seuraavaksi euroviisusävelmäksi. Vaikka mukana oli myös nimekkäitä artisteja, ei vuoden 1971 karsinnat jättäneet historian kirjoihin montaakaan ikivihreää kappaletta.
Vaikka 1970-luvun alun punertavan itämyöteisen lehdistön mielestä Euroviisut olivat länsimaista hapatusta ja Suomen osallistumista kyseiseen laulukilpailuun kritisoitiinkiin, piti Yleisradio sinnikkäästi kiinni Eurovisio-perinteistään ja jatkoi kisaan osallistumista. Yhtä varmasti, kuin vuosi vaihtui, saattoi tv-vastaanottimesta tarkastella seuraavan viisuedustajamme valintaa.Vuonna 1972 edustaja päätettiin valita vaihteeksi avoimen sävellyskisan kautta ja Yleisradio vastaanottikin kaiken kaikkiaan 186 kilpailuehdotusta, vaikka säännöissä olikin ”kaksi sävellysehdotusta per säveltäjä” -rajoitus tällä kertaa. Näistä Yleisradion kokoama ammattilaisraati valitsi kahdeksan esitystä television karsintakilpailuun, joista Suomen kansa sai kolmannen kerran paikallisessa viisuhistoriassamme valita edustajan kansainväliseen finaaliin postikorttiäänestyksellä. Yleisradio vastaanotti lähes seitsemänkymmentätuhatta äänestyspostikorttia vastaan.
Isäntämaa Suomi etsi kotikisoihinsa edustajaansa täsmälleen samalla, hyväksi havaitulla menetelmällä. Niinpä YLE kutsui jälleen alkukarsintoihin 12 artistia ja yhtyettä esittämään kaksi laulua, joista toinen oli pääsevä finaaliin. Levy-yhtiöiden mieliksi siis kukaan artisteista ei pudonnut pois alkukarsintavaiheessa. Edes kisaisännyys ei houkutellut mukaan oikeita eturivin tähtiä, mutta mukavaa keskikastia ja joukon uusia tulokkaita sentään. Juontopuuhissa jatkoi parivaljakko Jaana Pelkonen-Heikki Paasonen.
Suomen euroviisukarsinta järjestettiin 12 vuoden tauon jälkeen yleisölle avoimena konserttitilaisuutena. Edellisen kerran karsintaan myytiin lippuja vuonna 1961. Paikaksi oli valittu upouusi Finlandia-talo ja liput menivät kuin kuumille kiville. Helmikuun ensimmäisenä lauantaina täpötäydelle salille kajahti 12 ehdokaslaulua, jotka olivat syntyneet Yleisradion mukaan kutsumien säveltäjien kynistä. Mukana oli tuttuja konkareita, mukaan lukien kolme aikaisempien vuosien karsinnat voittanutta säveltäjää, mutta myös uusia lupaavia kykyjä. Säveltäjät saivat itse valita kappaleidensa esittäjän. Uutena elementtinä oli myös kielisäännön vapautuminen ja tänä vuonna kansainvälisessä finaalissa sai jokainen maa laulaa edustuskappaleensa millä kielellä tahansa. Kieli oli mahdollista vaihtaa vielä karsintojen jälkeenkin, mutta jo karsinnoissa kuultiin kaksi kokonaan englanninkielistä esitystä.
Yleisradion vuosisadan kulttuuriteko Elävä arkisto jatkaa laajemistaan. Viime kuussa euroviisufanit ilahtuivat, kun Elävään arkistoon avattiin Euroviisuille oma osionsa. Nähtäville tuli silloin monien Suomen edustuskappaleiden karsintaesitykset. Nyt osiota on täydennetty ennen näkemättömillä herkuilla: Suomen euroviisukarsintojen parhailla ei-voittaneilla esityksillä. Lue lisää »
