Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Kirka”:

Edellisvuotisesta mainiosta viisumenestyksestä innostuneena YLE järjesti tänä vuonna laajemman euroviisukarsintakilpailun kuin koskaan aikaisemmin. Mukaan kutsuttiin 16 eturivin säveltäjää, joiden kirjo oli todella laaja. Joukossa olivat tietenkin maamme nimekkäimmät iskelmänikkarit, mutta myös nuoremman polven lauluntekijöitä sekä taiteellisesti kunnianhimoisempien genrejen edustajia, kuten aikakaudelle vahvasti ominaisten poliittisten laulujen tekijöitä. Tarjolla oli siis jokaiselle jotakin.

Osa lauluntekijöistä onnistui annetussa tehtävässään erinomaisesti, mutta toisille työ oli hieman pakkopullan makuista. Suurelle yleisölle iloinen uutinen oli, että muun muassa Syksyn Sävel –kilpailussa ja levylistoilla menestynyt Irwin Goodman oli viimeinkin kutsuttu mukaan euroviisukilpaan. Muutenkin kutsusäveltäjien valitsijat olivat ilmeisesti katsoneet edellisvuotista Syksyn Sävel –kisaa tarkkaavaisesti, koska mukana oli monia muitakin samoja nimiä, mukaan lukien voittaja Jukka Kuoppamäki.
Lue lisää »

Suomi ja Yleisradio oli joutunut CatCatin heikon menestyksen johdosta jättämään vuoden 1995 väliin Eurovision laulukilpailuista. YLE piti tuolloin kuitenkin euroviisuintoa yllä lähettämällä loppukilpailun suorana lähetyksenä ja järjestämällä samalla puhelinäänestyksen Suomen kansan suosikista. Osanottajamaiden lisääntyessä vuonna 1996 putoamisen pelko vain kasvoi ja tänä vuonna järjestettiin vielä ylimääräinen äänestys Oslon loppukilpailuun selviävien maiden kesken. Toinenkin välivuosi olisi siis ollut mahdollinen. Ennen sitä piti kuitenkin valita Suomen ehdokas esikarsintaan.

Tällä kertaa YLE kokeili uutta menetelmää ja sen kummemmin avointa sävellyskilpailua kuin säveltäjien kutsukilpailuakaan ei järjestetty ehdokkaiden löytymiseksi. Kymmenen Suomen karsinnan finalistia valittiin yhteistyössä levy-yhtiöiden kanssa. Noin 70 idean joukosta löytyi varsin keskinkertainen kymmenikkö. Etuna oli, että kappaleet olisi muutenkin julkaistu kaupallisessa tarkoituksessa, mutta vääjäämättä lauluja kuunnellessa tulee tunne, että kukaan ei halunnut parasta ykköshittiään euroviisuihin. Useimmat kappaleista päätyivät artistiensa albumiraidoiksi ja tulokkaiden osalta vähälle huomiolle jääneiksi singleiksi.
Lue lisää »

Vuoden 1982 viisukatastrofista oli suunta vain ylöspäin ja Yleisradio tekikin kaikkensa, jotta vastaavaa ei pääsisi tapahtumaan. Ehdokkaiden joukkoon valittiin tyylipuhtaita iskelmiä ja edustussävelmän valinnasta vastasi Suomen kansa postikortteineen. Artistien joukossa nähtiin Ami Aspelund, Meiju Suvas, Kirka, Tapani Kansa ja Opus 5.

Säännöissä oli hauska lisäpykälä, joka esti muiden kuin syntyperäisten suomalaisten säveltäjien osallistumisen karsintaan. Sääntöä voisi pitää melkein suorana kuittina kaksi edellistä viisufloppiamme säveltäneelle brittiläiselle Jim Pembrokelle, koska hänen lisäkseen vain kaksi ei-suomalaista säveltäjää oli tähän mennessä ottanut osaa Suomen karsintoihin.

Lue lisää »

1970-luvun viimeisessä viisukarsinnassamme karsittiin edellisvuotiseen tapaan sekä euro- että interviisuedustajat. Kahdentoista ehdokkaan joukkoon ei ikivihreitä mahtunut nimekkäästä artistikaartista huolimatta, mutta euroviisukarsintojen voittaja on jäänyt elämään muidenkin edestä. Ikuiseksi kakkoseksi nimetty Katri Helena oli ollut karsintojen toinen vasta kaksi kertaa, mutta sai lopulta hyvitystä vuonna 1965 kärsimästään vääryydestä. Suomen kansa oli ylpeä sinivalkoisesta Katri Helenastaan!

Lue lisää »

Vuoden 1975 Suomen karsinta loisti ensimmäistä kertaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kuudentoista kutsutun säveltäjän lista oli jälleen nimekäs, kuten myös solistikaarti. Neljästä alkukarsinnasta finaaliin selvitti yhdeksän laulua, joista kaksi oli ylitse muiden. Dannyn isoisälleen Algot Niskalle omistama rock-iskelmä ”Seikkailija” taisteli Pihasoittajien country-iskelmän kanssa edustuspaikasta viimeiseen hengenvetoon eli Lapin alueraadin antamiin pisteisiin saakka.
Lue lisää »

Jouluaattoon on vajaa viikko aikaa, joten Joulupukin on syytä lähteä matkaan. Luukussa numero 18 Kirka laulaakin asiasta. Kirka edusti Suomea euroviisuissa vuonna 1984 kappaleella ”Hengaillaan”.

Suomen euroviisut oli saatu Ami Aspelundin ja ”Fantasiaa”-kappaleen johdolla uuteen nousujohteeseen, joten Yleisradio ei uskaltanut muuttaa valintamenettelyä paljoakaan. Kuten vuosi sittenkin, myös tänä vuonna järjestettiin avoin sävellyskilpailu, johon laulujen esittäjät valittiin etukäteen ja lopullisen valinnan suoritti Suomen kansa postikorttiäänestyksellä.

Edellisvuotisista solisteista uuden kutsun sai ainoastaan Kirka, ja kilpakumppaneiksi hänelle pyydettiin Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo ja Leena Nilsson. Ainoana kokonaan uutena elementtinä oli pelkästään radiossa kuultava alkukarsinta, jossa asiantuntijaraati pudotti 21 sävelmästä kymmenen pois pelistä. Näin ollen finaalissa kuultiin yhteensä yksitoista kilpailukappaletta.

Lue lisää »

Vuosi 1991 oli Suomelle juhlavuosi, sillä olimme mukana Eurovision laulukilpailuissa jo 30. kerran. Vuoden 1961 jälkeen Suomi oli jäänyt pois leikistä vain kerran, vuonna 1970, jolloin muun muassa kaikki Pohjoismaat sekä Itävalta ja Portugali boikotoivat euroviisuja. Ilmeisesti Yleisradio halusi juhlistaa tätä merkkipaalua ja järjesti karsinnat suuremmissa puitteissa kuin koskaan aikaisemmin.

Uutuuttaan hohtava jäähalli Typhoon Turussa tarjosikin tuolloin katon lähes 8000 katsojan pään päälle. Pelkästään euroviisut ja sellaiset kotimaiset tähtinimet kuten Anna Hanski, Arja Koriseva, Riki Sorsa ja Kirka eivät kuitenkaan kiinnostaneet kansalaisia niin suuressa määrin, sillä viisujen jälkeen saman yleisön oli määrä nähdä estradilla legendaarinen Jerry Lee Lewis yhtyeineen.

Lue lisää »

Vaikka 1970-luvun alun punertavan itämyöteisen lehdistön mielestä Euroviisut olivat länsimaista hapatusta ja Suomen osallistumista kyseiseen laulukilpailuun kritisoitiinkiin, piti Yleisradio sinnikkäästi kiinni Eurovisio-perinteistään ja jatkoi kisaan osallistumista. Yhtä varmasti, kuin vuosi vaihtui, saattoi tv-vastaanottimesta tarkastella seuraavan viisuedustajamme valintaa.

Vuonna 1972 edustaja päätettiin valita vaihteeksi avoimen sävellyskisan kautta ja Yleisradio vastaanottikin kaiken kaikkiaan 186 kilpailuehdotusta, vaikka säännöissä olikin  ”kaksi sävellysehdotusta per säveltäjä” -rajoitus tällä kertaa. Näistä Yleisradion kokoama ammattilaisraati valitsi kahdeksan esitystä television karsintakilpailuun, joista Suomen kansa sai kolmannen kerran paikallisessa viisuhistoriassamme valita edustajan kansainväliseen finaaliin postikorttiäänestyksellä. Yleisradio vastaanotti lähes seitsemänkymmentätuhatta äänestyspostikorttia vastaan.

Lue lisää »

Kahden edellisen vuoden ajan kokeillut esikarsinnat saivat toistaiseksi jäädä historiaan ja Suomen edustussävelmää päätettiin lähteä valitsemaan yksivaiheisella karsinnalla. Yleisradio järjesti vaihteeksi avoimen sävellyskilpailun ja 245 vastaanotetun sävelmän joukosta valittiin yhdeksän ehdokasta televisioituun euroviisukarsintaan, joka järjestettiin Pasilan tv-studioilla tammikuun viimeisenä päivänä.

Avoimessa kilpailukutsussa Yleisradio korosti kansallisten ominaispiirteiden huomioimista sävelmissä. Vaikka muutamat kappaleista niitä sisälsivätkin, puri kaupallinen iskelmä parhaiten valinnan suorittaneisiin, seitsemällä paikkakunnalla kokoontuneisiin tavallisista musiikinkuuntelijoista koottuihin raateihin.

.

Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila