Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Lasse Mårtenson”:

Suomi-1964-320x233Vuoden 2016 euroviisuviikosta tuli suomalaisittain ainutlaatuisen synkeä. Tiistain semifinaalin aamuna jouduimme kertomaan Riki Sorsan poismenosta ja nyt finaalipäivänä ikävä velvollisuutemme on ilmoittaa Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimman euroviisusäveltäjän Lasse Mårtensonin (kuvassa vuonna 1964) kuolemasta. Vuosina 1963-1977 Mårtenson sävelsi Suomen euroviisukarsintoihin 14 sävelmää, joista kaksi pääsi edustamaan Suomea. Vuonna 1964 Mårtenson myös itse esitti sävelmänsä ”Laiskotellen” Kööpenhaminassa ja sijoittui mukavasti seitsemänneksi. Toisen kerran hänen sävelmänsä edusti Suomea vuonna 1967 ja silloin Fredin esittämänä ”Varjoon – Suojaan” oli kahdestoista. Mårtenson muistetaan myös vuoden 1965 euroviisuskandaalista, jossa hänen säveltämänsä kappale ”Iltaisin” voitti Suomen karsinnan, mutta myöhemmin pohjoismainen raati vaihtoi edustuskappaleen.

Lue lisää »

Edellisvuotisesta mainiosta viisumenestyksestä innostuneena YLE järjesti tänä vuonna laajemman euroviisukarsintakilpailun kuin koskaan aikaisemmin. Mukaan kutsuttiin 16 eturivin säveltäjää, joiden kirjo oli todella laaja. Joukossa olivat tietenkin maamme nimekkäimmät iskelmänikkarit, mutta myös nuoremman polven lauluntekijöitä sekä taiteellisesti kunnianhimoisempien genrejen edustajia, kuten aikakaudelle vahvasti ominaisten poliittisten laulujen tekijöitä. Tarjolla oli siis jokaiselle jotakin.

Osa lauluntekijöistä onnistui annetussa tehtävässään erinomaisesti, mutta toisille työ oli hieman pakkopullan makuista. Suurelle yleisölle iloinen uutinen oli, että muun muassa Syksyn Sävel –kilpailussa ja levylistoilla menestynyt Irwin Goodman oli viimeinkin kutsuttu mukaan euroviisukilpaan. Muutenkin kutsusäveltäjien valitsijat olivat ilmeisesti katsoneet edellisvuotista Syksyn Sävel –kisaa tarkkaavaisesti, koska mukana oli monia muitakin samoja nimiä, mukaan lukien voittaja Jukka Kuoppamäki.
Lue lisää »

Seitsemännen eurovisio-edustussävelmämme valinta noudatteli pitkälti tutuksi tulleita kaavoja. Niinpä tälläkin kertaa YLE järjesti avoimen sävellyskilpailun, johon saapui peräti 240 sävelmää – suurin määrä sitten kaikkien aikojen ensimmäisen karsintamme. Esikarsintaraadilla oli tavallista vastuullisempi tehtävä, sillä he valitsivat kahdeksalle Suomen loppukilpailukappaleelle myös esittäjät etukäteen päätetyistä vaihtoehdoista.

YLE yritti päästä eroon kilpailun solistikeskeisyydestä ja siksi mukaan oli valittu neljä eturivin taiteilijaa. Naispuoliset solistit Laila Kinnunen ja Marion Rung olivat jo kokeneet kansainvälisen finaaliin, mutta karsintamme miehet olivat vielä hieman kokemattomampia. Danny sentään oli osallistunut Suomen karsintaan jo vuotta aikaisemmin, mutta Fredi vasta aloitteli uraansa iskelmien parissa. Fredi oli toki Suomen kansalle jo tuttu, mutta tähän asti hän oli laulanut folk-musiikkia Folk-Fredi -nimellä sekä esiintynyt huumoriryhmä Kivikasvojen riveissä.

Muilta osin tämä karsinta oli identtinen edelliseen verrattuna. Lopullisen valinnan suoritti jälleen studioon istutettu 12-jäseninen tuomaristo ja samoin pisteytys oli kaksivaiheinen. Jos mikään lauluista ei saisi tarpeeksi suurta pisteylivoimaa, suoritettiin uusi äänestys kärkikolmikon kesken. Niinikään edellisvuotiseen tapaan kilpailu oli nauhoitettu etukäteen jo iltapäivällä, mutta lopputulos onnistuttiin pitämään salassa illan tv-lähetyksen päättymiseen asti. Esiraati oli saanut ohjeistuksekseen valita aikaisempia euroviisuehdokkaitamme mannermaisempia kappaleita, ja onnistuikin tehtävässään varsin hyvin. Vuotta aikaisemmin kuultujen hitaiden valssien sijaan tällä kertaa kuultiin painokkaita rytmejä, voimakkaita melodioita ja paatosta tihkuvia esityksiä.

Edellisvuotisen säveltäjien kutsukilpailukokeilun jälkeen Yleisradio järjesti jälleen avoimen sävellyskilpailun, johon saapui 111 sävelmää. Semifinaalivaiheeseen seuloutui kymmenen ehdokkaan kattaus ja mukana oli myös Suomen karsintahistorian ensimmäinen ruotsinkielinen kappale, Carolan ”Ge mig en grabb”. Sinänsä avoin kisa ei tuonut mitään uutta säveltäjien nimilistaan, sillä kymmenestä laulusta kolme oli Toivo Kärjen käsialaa. Lisäksi Åke Granholm ja Lasse Mårtenson saivat kumpikin kaksi lauluansa mukaan. Loput kolme olivat Ensio Kostan, Erik Lindströmin ja Rauno Lehtisen tuotoksia.
Lue lisää »

Vuoden 1987 Suomen karsinnasta ei kärkikolmikon lisäksi jäänyt paljoa lapsille kerrottavaa, mutta yksi uraa uurtava elementti mahtui mukaan. Kappaleiden taustat oli nimittäin nauhoitettu valmiiksi jo pari päivää aikaisemmin ja suorassa lähetyksessä livenä kaikui vain laulu ja muutamat erikoisemmat soittimet. Kisan voittajaksi selviytyi yksi Suomen rakastetuimmista euroviisuklassikoista, joka tänäkin päivänä saa Menneisyyden vankien keikoilla yleisön kannat kohti kattoa.

Voittajan valinnassa Yleisradio päätti kokeilla yhdistelmää, jota ei aikaisemmin ollut kokeiltu vielä kertaakaan. Tällä kertaa Suomen kansa postikortteineen pääsi valitsemaan euroviisuedustajan kutsuttujen säveltäjien tekemistä ehdokkaista. Aiemmin postikorttiäänestystä oli käytetty ainoastaan avoimen sävellyskilpailun yhteydessä. Kymmenen kutsun saanutta säveltäjää olivat kaikki jossain määrin kokeneita tekijöitä, mutta kansan keskuudessa eniten huomiota sai juuri hajonneen superyhtyeen Dingon nokkamiehen Neumannin saama kutsu.
Lue lisää »

Edellisvuotisesta Napolin nollasijasta viisastuneena Yleisradio päätti yksinkertaistaa Suomen viisukarsinnat ja kaiken sotkeva Pohjolaraati jätettiin historiaan. Yhdeksän laulua kuultiin ensimmäistä kertaa vasta televisiossa, eikä kansakaan siten päässyt etukäteen spekuloimaan omilla suosikeillaan. Kuudennen suomalaisedustajan valinnan suoritti 12-henkinen tuomaristo etukäteen nauhoitetussa ohjelmassa, jotta kaikilta mahdollisilta skandaaleilta olisi säästytty.

Lue lisää »

Välivuoden jälkeen Suomen Yleisradio lähti jälleen täysin palkein mukaan euroviisuleikkiin, ikään kuin mitään protesteja ei vuotta aiemmin olisi tapahtunutkaan. Järjestyksessään jo kymmenes Suomen karsinta järjestettiin kutsukilpailuna ja kirjeet lähtivätkin hyvissä ajoin matkaan yhdeksälle nimekkäälle suomalaiselle kevyen musiikin säveltäjälle.

Uusi vuosikymmen oli kuitenkin tuonut mukanaan myös runsaasti kritiikkiä koko Eurovision laulukilpailua kohtaan ja eräänlaisena protestina myös yksi kutsutuista säveltäjistä, Toivo Kärki, kieltäytyi kunniasta osallistua Suomen karsintaan.  Niinpä helmikuisessa Pasilan tv-studiolta lähetetyssä ”Kohti Dublinia” -tv-ohjelmassa kuultiin kahdeksan ehdokasta Suomen seuraavaksi euroviisusävelmäksi. Vaikka mukana oli myös nimekkäitä artisteja, ei vuoden 1971 karsinnat jättäneet historian kirjoihin montaakaan ikivihreää kappaletta.

Lue lisää »

Juuri kun euroviisut alkoivat popularisoitumaan, lyötiin kapuloita rattaisiin moneltakin taholta. Esimerkiksi neljä vuotta voimassa ollut vapaa esityskieli päätettiin ottaa pois vain muutamaa kuukautta ennen kansainvälistä finaalia. Näin ollen kaikkien maiden piti jälleen laulaa edustussävelmänsä omalla kielellään.

Samaten usealtakin taholta ympäri Eurooppaa peräänkuulutettiin niitä iänikuisia ”kansallisia piirteitä” eri maiden edustussävelmiin, joten Yleisradiokin avoimen sävellyskilpailun julistuksessaan toimi oletetulla tavalla. Myös maakuntaraadit arvostivat näitä kansallisia piirteitä, sillä ei ole epäilystäkään etteikö voittajalaulu olisi niitä sisältänyt.

Lue lisää »

Itävalta isännöi ensimmäistä viisufinaaliaan Wienin juhlavassa Hofburgin palatsissa kristallikruunujen alla ja Straussin valssien tahdissa. Suomi lähetti kisaan nuoren Fredin, joka ei kuitenkaan kerännyt kuin kolme pistettä. Ilta oli Britannian juhlaa – maa voitti ensimmäisen kerran ja aloitti samalla kymmenvuotisen menestysputkensa.

Itävallan toistaiseksi ainoa viisuisännyys sai upeat puitteet. Hofburgin palatsin iso sali on yleensä klassisen musiikin konserttipaikkana, joten oli sopivan ironista, että kisat voitti paljain jaloin laulanut Sandie Shaw. Juontaja Erica Vaalin tervetuliaispuhe kesti kymmenisen minuuttia ja sisälsi useita kieliä. Itse saliin ei tarvittu juuri mitään lavasteita, vaikka upeaa salia ja kristallikruunuja nähtiinkin enimmäkseen vain alussa ja väliaikanumeron aikana. Itse esiintymislava oli kuitenkin katettu ja täynnä peilipylväitä, jotka saivat aikaan ehkä hieman kampaamomaisen vaikutelman. Artistit näkyivät vähän joka kulmasta ja naisten hiuslaitteet olivat ajan tyylin mukaisesti hyvin tupeerattuja. Väliaikanumerona kuultiin satavuotisjuhlaansa tuolloin viettänyt ”Tonava kaunoinen” -valssi wieniläisen poikakuoron esityksenä.

Lue lisää »

Vuosi 1964 toi useita näkyviä uudistuksia viisufinaaliin. Ensi kertaa kamerat oli viety artistilämpiöön, eli greenroomiin, josta saatiin seurata suoraan artistien reaktioita äänestyksen edetessä. Lisäksi nyt salissa istui ensimmäistä kertaa EBUn virallinen valvoja, joka on sittemmin tullut tutuksi vuosien varrella. Äänestysmenettely muutettiin jälleen edellisvuoden sotkujen jälkeen, mutta edelleen neljä maata jäi kokonaan ilman pisteitä. Ensimmäiset pohjoismaissa pidetyt viisut voitti Italian 16-vuotias Gigliola Cinquetti, joka palasi kilpailemaan viisuissa vuonna 1974 ja juonsi vuoden 1991 viisut Roomassa Toto Cutugnon kanssa.

Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila