Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Leena Nilsson”:

Kahden eurovisioedustussävelmämme säveltäjä Matti Puurtinen (s. 1949) on kuollut. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Puurtinen muutti Savonlinnan seudulta Jyväskylään opiskelemaan musiikkitiedettä. Vuosina 1975-1979 Puurtinen työskenteli Turun kaupunginteatterin kapellimestarina, jonka jälkeen hän rohkaistui jäämään freelanceriksi. Siitä eteenpäin Puurtinen työllisti itsensä studiotöillä säveltäjänä ja levytuottajana sekä televisio- ja teatterimusiikin parissa. Puurtisen sävelmiä on levytetty yli 500 kappaletta, mm. Lea Lavenin, Anita Hirvosen, Reijo Kallion, Kake Randelinin ja Marion Rungin toimesta. 1990-luvulla Matti Puurtisesta tuli myös tv:stä tuttu hänen johtaessaan orkestereita TV2:n viihdeohjelmissa, kuten Tuttu juttu show, Thilia thalia ja Tammerkosken sillalla. Lisäksi hän on säveltänyt musiikin yli neljäänkymmeneen näytelmään.

Matti Puurtinen kutsuttiin ensimmäisen kerran säveltämään Suomelle euroviisua vuonna 1987, jolloin syntyi Leena Nilssonin esitettäväksi kappale ”Ei yhtään laivaa”. Seuraava euroviisusävellys vuonna 1989 toikin karsintavoiton ja Anneli Saariston laulama ”La dolce vita” menestyi kansainvälisestikin mukavasti sijoittuen Lausannessa seitsemänneksi. Se on edelleen Suomen paras suomenkielellä laulettu euroviisusijoitus suhteutettuna osallistujamaiden määrään. Vuonna 1991 Puurtisen sävellyksen Suomen karsinnoissa lauloi tuore tangokuningatar Arja Koriseva. Vaikka ”Enkelin silmin” ei karsintakilvassa menestynytkään, syntyi siitä ikivihreä hitti. Sonja Lumpeen esittämä ”Rakkauden bulevardi” sijoittui vuoden 1992 hienosti kolmanneksi ja vuotta myöhemmin Puurtisen sävellys voitti jälleen Suomen karsinnan. Katri Helena pääsi silloin toistamiseen edustustehtäviin ja ”Tule luo” pelasti Suomen täpärästi pudotusuhan alta. Vuonna 2002 Puurtinen tiettävästi lähetti Pentti Hietasen esittämän kappaleen ”Sempre di più di te” Suomen euroviisukarsintaan, mutta se ei läpäissyt esiraadin seulaa.

Lue lisää »

Vuoden 1987 Suomen karsinnasta ei kärkikolmikon lisäksi jäänyt paljoa lapsille kerrottavaa, mutta yksi uraa uurtava elementti mahtui mukaan. Kappaleiden taustat oli nimittäin nauhoitettu valmiiksi jo pari päivää aikaisemmin ja suorassa lähetyksessä livenä kaikui vain laulu ja muutamat erikoisemmat soittimet. Kisan voittajaksi selviytyi yksi Suomen rakastetuimmista euroviisuklassikoista, joka tänäkin päivänä saa Menneisyyden vankien keikoilla yleisön kannat kohti kattoa.

Voittajan valinnassa Yleisradio päätti kokeilla yhdistelmää, jota ei aikaisemmin ollut kokeiltu vielä kertaakaan. Tällä kertaa Suomen kansa postikortteineen pääsi valitsemaan euroviisuedustajan kutsuttujen säveltäjien tekemistä ehdokkaista. Aiemmin postikorttiäänestystä oli käytetty ainoastaan avoimen sävellyskilpailun yhteydessä. Kymmenen kutsun saanutta säveltäjää olivat kaikki jossain määrin kokeneita tekijöitä, mutta kansan keskuudessa eniten huomiota sai juuri hajonneen superyhtyeen Dingon nokkamiehen Neumannin saama kutsu.
Lue lisää »

Suomen euroviisut oli saatu Ami Aspelundin ja ”Fantasiaa”-kappaleen johdolla uuteen nousujohteeseen, joten Yleisradio ei uskaltanut muuttaa valintamenettelyä paljoakaan. Kuten vuosi sittenkin, myös tänä vuonna järjestettiin avoin sävellyskilpailu, johon laulujen esittäjät valittiin etukäteen ja lopullisen valinnan suoritti Suomen kansa postikorttiäänestyksellä.

Edellisvuotisista solisteista uuden kutsun sai ainoastaan Kirka, ja kilpakumppaneiksi hänelle pyydettiin Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo ja Leena Nilsson. Ainoana kokonaan uutena elementtinä oli pelkästään radiossa kuultava alkukarsinta, jossa asiantuntijaraati pudotti 21 sävelmästä kymmenen pois pelistä. Näin ollen finaalissa kuultiin yhteensä yksitoista kilpailukappaletta.

Lue lisää »

Vuoden 1992 karkauspäivän viisukarsinta muistutti suurelta osin edellisvuotista. Kappaleita kisaan oli etsitty samoin menetelmin. Juontaja ja jopa kisapaikka olivat täsmälleen samat. Lopullisen valinnan kymmenen Suomen loppukilpailukappaleen joukosta suoritti jälleen kerran asiantuntijaraati. Ikävä kyllä myös edustussävelmäksi valitun laulun kohtalo kansainvälisessä finaalissa oli sekin samaa luokkaa, kuin vuosi sitten. Uutena elementtinä kisassa oli kaksivaiheisuus. Ruotsista kopioidun mallin mukaan ensin kuultiin kaikki kymmenen laulua, joista raati valitsi salaisen äänestyksen pohjalta neljä ns. ”superfinaaliin”. Nämä neljä kappaletta kuultiin toiseen kertaan, jonka jälkeen sama asiantuntijaraati pisteytti ne uudelleen.

Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila