Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Marion Rung”:

Myöhään tiistai-iltana arvottiin 1. semifinaalista jatkoon menneille kappaleille esiintymisnumerot.

Suomelle arpa heitti esiintymisnumeron 1. Edustajamme Paradise Oskarin kannattaa kysyä viime hetken vinkkejä Marion Rungilta, sillä Marion esiintyi molemmilla viisukeikoillaan illan ensimmäisenä esityksenä.

Finaalin viimeiseksi maaksi arvottiin Georgia (esittäjä rock-bändi Eldrine kuvassa).

Katso muiden finalistien esiintymisnumerot Euroviisujen virallisilta sivuilta

Vuoden 1973 Eurovision laulukilpailu käytiin Luxemburgin pääkaupungissa Luxemburgissa. Kisan suurin uudistus oli kielisäännöstä luopuminen: kun jokaisen maan oli aiemmin täytynyt laulaa jollakin maansa virallisista kielistä, oli valinta nyt vapaa. Moni maa – Suomi mukaan luettuna – päätyikin esittämään kilpailukappaleensa englanniksi.

Vuoden 1973 kisa muistetaan myös suuresta plagiaattiskandaalista: Espanjan edustuskappale ”Eres tú” kun kuulosta joidenkin korvaan liikaa Jugoslaviaa vuonna 1966 edustaneelta ”Bres besediltä”. Espanjan kilpailukappaletta ei kuitenkaan diskattu, mikä joidenkin mielestä johtui poliittisista syistä. Francon johtava Espanja kun oli eurooppalaisittain merkittävämpi valtio kuin itäblokkiin kuuluva Titon Jugoslavia. Kilpailun kakkoseksi sijoittunut ”Eres tú” menestyi mainiosti myös viisujen ulkopuolella: sen englanninkielinen versio ”Touch the wind” nousi jopa Yhdysvaltain listoille, kärkikymmenikköön asti.

Lue lisää »

Edellisvuotisesta mainiosta viisumenestyksestä innostuneena YLE järjesti tänä vuonna laajemman euroviisukarsintakilpailun kuin koskaan aikaisemmin. Mukaan kutsuttiin 16 eturivin säveltäjää, joiden kirjo oli todella laaja. Joukossa olivat tietenkin maamme nimekkäimmät iskelmänikkarit, mutta myös nuoremman polven lauluntekijöitä sekä taiteellisesti kunnianhimoisempien genrejen edustajia, kuten aikakaudelle vahvasti ominaisten poliittisten laulujen tekijöitä. Tarjolla oli siis jokaiselle jotakin.

Osa lauluntekijöistä onnistui annetussa tehtävässään erinomaisesti, mutta toisille työ oli hieman pakkopullan makuista. Suurelle yleisölle iloinen uutinen oli, että muun muassa Syksyn Sävel –kilpailussa ja levylistoilla menestynyt Irwin Goodman oli viimeinkin kutsuttu mukaan euroviisukilpaan. Muutenkin kutsusäveltäjien valitsijat olivat ilmeisesti katsoneet edellisvuotista Syksyn Sävel –kisaa tarkkaavaisesti, koska mukana oli monia muitakin samoja nimiä, mukaan lukien voittaja Jukka Kuoppamäki.
Lue lisää »

Euroviisut siirtyivät uudelle vuosikymmenelle ilman mainittavia mullistuksia. Kolmannen kerran peräkkäin Yleisradio yhdisti Eurovisio- ja Intervisio-edustussävelmien valinnan, tosin tällä kertaa epätavallisen monimutkaisin menetelmin. TV2 vastasi tuttuun tapaan interviisuista ja TV1 piti kynsin hampain kiinni euroviisuistaan. Euroviisukarsintaan kutsuttiin kaksitoista säveltäjää, mutta Sami Hurmerinta kieltäytyi kunniasta, joten Suomen karsinnan semifinaalissa kuultiin yksitoista ehdokasta. Interviisujen Suomen karsintaan kutsuttiin puolestaan solisti ja Marion Rung sai kunnian laulaa kaikki kuusi ehdokassävelmää, jotka valittiin avoimen sävellyskisan sadosta.
Lue lisää »

Seitsemännen eurovisio-edustussävelmämme valinta noudatteli pitkälti tutuksi tulleita kaavoja. Niinpä tälläkin kertaa YLE järjesti avoimen sävellyskilpailun, johon saapui peräti 240 sävelmää – suurin määrä sitten kaikkien aikojen ensimmäisen karsintamme. Esikarsintaraadilla oli tavallista vastuullisempi tehtävä, sillä he valitsivat kahdeksalle Suomen loppukilpailukappaleelle myös esittäjät etukäteen päätetyistä vaihtoehdoista.

YLE yritti päästä eroon kilpailun solistikeskeisyydestä ja siksi mukaan oli valittu neljä eturivin taiteilijaa. Naispuoliset solistit Laila Kinnunen ja Marion Rung olivat jo kokeneet kansainvälisen finaaliin, mutta karsintamme miehet olivat vielä hieman kokemattomampia. Danny sentään oli osallistunut Suomen karsintaan jo vuotta aikaisemmin, mutta Fredi vasta aloitteli uraansa iskelmien parissa. Fredi oli toki Suomen kansalle jo tuttu, mutta tähän asti hän oli laulanut folk-musiikkia Folk-Fredi -nimellä sekä esiintynyt huumoriryhmä Kivikasvojen riveissä.

Muilta osin tämä karsinta oli identtinen edelliseen verrattuna. Lopullisen valinnan suoritti jälleen studioon istutettu 12-jäseninen tuomaristo ja samoin pisteytys oli kaksivaiheinen. Jos mikään lauluista ei saisi tarpeeksi suurta pisteylivoimaa, suoritettiin uusi äänestys kärkikolmikon kesken. Niinikään edellisvuotiseen tapaan kilpailu oli nauhoitettu etukäteen jo iltapäivällä, mutta lopputulos onnistuttiin pitämään salassa illan tv-lähetyksen päättymiseen asti. Esiraati oli saanut ohjeistuksekseen valita aikaisempia euroviisuehdokkaitamme mannermaisempia kappaleita, ja onnistuikin tehtävässään varsin hyvin. Vuotta aikaisemmin kuultujen hitaiden valssien sijaan tällä kertaa kuultiin painokkaita rytmejä, voimakkaita melodioita ja paatosta tihkuvia esityksiä.

Vuoden 1962 Eurovisio-edustajaamme lähdettiin etsimään pitkälti edellisvuodelta tutuin menetelmin. Loppuvuodesta 1961 avattuun sävellyskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 170 sävelmää, joista Yleisradio valitsi semifinaaliin jälleen kahdeksan. Ehdokkaiden määrä oli hieman edellisvuotista alhaisempi, koska säännöt olivat tiukentuneet. Nyt kappaleissa piti olla myös sanoitus ja pianosovitus valmiina, jonka seurauksena amatöörimäisimmät tekeleet jäivät ulos.

Suomen karsinnan finaalissa uutena elementtinä kokeiltiin naapurimailta lainattua käytäntöä, jossa jokaisen Suomen karsinnan finaaliin valituista sävelmistä esitti kaksi eri solistia. Tämän tarkoitus oli sulkea pois eri solistien suosion vaikutus ja keskittyä valitsemaan nimenomaan paras sävelmä.
Myös semifinaali poikkesi edellisvuotisesta siten, että myös se televisioitiin. 20. tammikuuta televisiossa ja 24.1. radiossa esitettyjen esikarsintalähetyksien jälkeen radionkuuntelijoilla ja television katsojilla oli tilaisuus äänestää suosikkinsa Suomen karsinnan finaaliin. Jokainen kansalainen sai valita kolme suosikkiaan ja sijoitettuaan ne paremmuusjärjestykseen tarvitsi vain sujauttaa postikortti matkaan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää »

Tämän päivän luukusta löytyy tietenkin syntymäpäiväsankarimme, Suomea kaksi kertaa euroviisuissa edustanut Marion Rung. ”Kulkuset” on amerikkalaisen J.S. Pierpontin 1950-luvulla säveltämä legendaarinen joululaulu. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Tapio Kullervo Lahtinen.

Kaksinkertainen Suomen euroviisuedustaja Marion Rung juhlii tänään syntymäpäiväänsä. Vuonna 1945 syntyneen suosikkilaulajan kakkuun syttyy 65 kynttilää.

Rung edusti Suomea Luxemburgin Euroviisuissa vain 16-vuotiaana vuonna 1962. Ikivihreäksi sittemmin muodostunut ”Tipi-tii” toi Rungille ja Suomelle upean seitsemännen sijan.

Vielä paremmin meni 11 vuotta myöhemmin, kun ”Tom tom tom” sijoittui kuudenneksi. Se oli yli 40 vuoden ajan Suomen paras sijoitus Eurovision laulukilpailussa.

Marion Rung on tunnettu myös muun muassa juutalaislaulujen tulkitsijana, musikaalien tähtenä sekä Interviisujen ja Syksyn sävelen voittajana. Viisukuppila onnittelee syntymäpäiväsankari Marion Rungia!

Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1962

Muistathan: Suomen karsinnat 1973

Lue lisää »

Kesän loppumisen myötä suomalaisten tv-kanavien tarjonta on täyttynyt sekä vanhoista tutuista suosikkiohjelmista että useista syksyn uutuuksistakin. Viisujen ystäville televisiosyksytä on tulossa mielenkiintoinen, sillä monet ohjelmat tuovat ruutuihimme euroviisuista tuttuja henkilöitä. Luvassa on esimerkiksi tanssia, laulua, ruoanlaittoa, draamaa ja jopa hieman seikkailua.

Esimerkiksi Suomen euroviisuedustaja vuodelta 2002, Laura Voutilainen nähdään ensi sunnuntaina alkavassa MTV3:n ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelmassa kisaamassa Marko Keräsen kanssa. Ohjelman kotisivuilla Laura kertoo, että aikaisemmin hänen tanssinsa on perustunut enemmän puhtaaseen fiilikseen ja toivookin ohjelman myötä saavansa hommaan ”jotain rotia”. Lisää viisuväriä ohjelmaan tuo juontajana toimiva Mikko Leppilampi (kuvassa), joka juonsi Jaana Pelkosen kanssa Helsingin viisut vuonna 2007.
Lue lisää »

Suomen euroviisukarsinta järjestettiin 12 vuoden tauon jälkeen yleisölle avoimena konserttitilaisuutena. Edellisen kerran karsintaan myytiin lippuja vuonna 1961. Paikaksi oli valittu upouusi Finlandia-talo ja liput menivät kuin kuumille kiville. Helmikuun ensimmäisenä lauantaina täpötäydelle salille kajahti 12 ehdokaslaulua, jotka olivat syntyneet Yleisradion mukaan kutsumien säveltäjien kynistä. Mukana oli tuttuja konkareita, mukaan lukien kolme aikaisempien vuosien karsinnat voittanutta säveltäjää, mutta myös uusia lupaavia kykyjä. Säveltäjät saivat itse valita kappaleidensa esittäjän. Uutena elementtinä oli myös kielisäännön vapautuminen ja tänä vuonna kansainvälisessä finaalissa sai jokainen maa laulaa edustuskappaleensa millä kielellä tahansa. Kieli oli mahdollista vaihtaa vielä karsintojen jälkeenkin, mutta jo karsinnoissa kuultiin kaksi kokonaan englanninkielistä esitystä.

Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila