Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Matti Puurtinen”:

Kahden eurovisioedustussävelmämme säveltäjä Matti Puurtinen (s. 1949) on kuollut. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Puurtinen muutti Savonlinnan seudulta Jyväskylään opiskelemaan musiikkitiedettä. Vuosina 1975-1979 Puurtinen työskenteli Turun kaupunginteatterin kapellimestarina, jonka jälkeen hän rohkaistui jäämään freelanceriksi. Siitä eteenpäin Puurtinen työllisti itsensä studiotöillä säveltäjänä ja levytuottajana sekä televisio- ja teatterimusiikin parissa. Puurtisen sävelmiä on levytetty yli 500 kappaletta, mm. Lea Lavenin, Anita Hirvosen, Reijo Kallion, Kake Randelinin ja Marion Rungin toimesta. 1990-luvulla Matti Puurtisesta tuli myös tv:stä tuttu hänen johtaessaan orkestereita TV2:n viihdeohjelmissa, kuten Tuttu juttu show, Thilia thalia ja Tammerkosken sillalla. Lisäksi hän on säveltänyt musiikin yli neljäänkymmeneen näytelmään.

Matti Puurtinen kutsuttiin ensimmäisen kerran säveltämään Suomelle euroviisua vuonna 1987, jolloin syntyi Leena Nilssonin esitettäväksi kappale ”Ei yhtään laivaa”. Seuraava euroviisusävellys vuonna 1989 toikin karsintavoiton ja Anneli Saariston laulama ”La dolce vita” menestyi kansainvälisestikin mukavasti sijoittuen Lausannessa seitsemänneksi. Se on edelleen Suomen paras suomenkielellä laulettu euroviisusijoitus suhteutettuna osallistujamaiden määrään. Vuonna 1991 Puurtisen sävellyksen Suomen karsinnoissa lauloi tuore tangokuningatar Arja Koriseva. Vaikka ”Enkelin silmin” ei karsintakilvassa menestynytkään, syntyi siitä ikivihreä hitti. Sonja Lumpeen esittämä ”Rakkauden bulevardi” sijoittui vuoden 1992 hienosti kolmanneksi ja vuotta myöhemmin Puurtisen sävellys voitti jälleen Suomen karsinnan. Katri Helena pääsi silloin toistamiseen edustustehtäviin ja ”Tule luo” pelasti Suomen täpärästi pudotusuhan alta. Vuonna 2002 Puurtinen tiettävästi lähetti Pentti Hietasen esittämän kappaleen ”Sempre di più di te” Suomen euroviisukarsintaan, mutta se ei läpäissyt esiraadin seulaa.

Lue lisää »

Kahden näyttävän stadion-luokan Suomen karsinnan jälkeen Yleisradio kamppaili laman kuorissa. Tuottaja Erkki Pohjanheimo kertoi rahapulasta suorasanaisesti medialle jo alueraadeille jaetussa kilpailutiedotteessaan, ja siksi Suomen edustussävelmä valittiin äärimmäisen pienimuotoisesti. Yleisradio pyysi sävelmät kahdeksalta tuotteliaalta ja nimekkäältä säveltäjältä. Luettelo oli lähes 100-prosenttisesti miesvaltainen, sillä ainoa naissäveltäjä Chris Owen leikkautti hänkin itsensä myöhemmin mieheksi. Lisää suolaa laman kourissa kärsivien kansalaisten haavoihin ripotteli juontaja Ari Korvola lama-aiheisine puujalkavitseineen.

Vastapainoksi kisaan kutsutut solistit olivatkin kaikki naisia. Heistä Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustivat vankkaa kokemusta, Arja Koriseva ja Marjorie puolestaan hieman nuorempaa polvea. Kaikilla oli kokemusta euroviisukarsinnoista ja Katri Helenalla jopa edustustehtävistä vuodelta 1979. Kaikki neljä solistia lauloivat kukin kaksi laulua. Tämän kertaisen kohuotsikon aiheutti Yleisradion orkesterin kapellimestari Olli Ahvenlahti, joka oli itsekin kutsuttujen säveltäjien joukossa. Kummastusta herätti kuinka valintakomissioon kuuluva henkilö voi kutsua itsensä euroviisun tekijäksi.
Lue lisää »

Vuoden 1987 Suomen karsinnasta ei kärkikolmikon lisäksi jäänyt paljoa lapsille kerrottavaa, mutta yksi uraa uurtava elementti mahtui mukaan. Kappaleiden taustat oli nimittäin nauhoitettu valmiiksi jo pari päivää aikaisemmin ja suorassa lähetyksessä livenä kaikui vain laulu ja muutamat erikoisemmat soittimet. Kisan voittajaksi selviytyi yksi Suomen rakastetuimmista euroviisuklassikoista, joka tänäkin päivänä saa Menneisyyden vankien keikoilla yleisön kannat kohti kattoa.

Voittajan valinnassa Yleisradio päätti kokeilla yhdistelmää, jota ei aikaisemmin ollut kokeiltu vielä kertaakaan. Tällä kertaa Suomen kansa postikortteineen pääsi valitsemaan euroviisuedustajan kutsuttujen säveltäjien tekemistä ehdokkaista. Aiemmin postikorttiäänestystä oli käytetty ainoastaan avoimen sävellyskilpailun yhteydessä. Kymmenen kutsun saanutta säveltäjää olivat kaikki jossain määrin kokeneita tekijöitä, mutta kansan keskuudessa eniten huomiota sai juuri hajonneen superyhtyeen Dingon nokkamiehen Neumannin saama kutsu.
Lue lisää »

Vuosi 1991 oli Suomelle juhlavuosi, sillä olimme mukana Eurovision laulukilpailuissa jo 30. kerran. Vuoden 1961 jälkeen Suomi oli jäänyt pois leikistä vain kerran, vuonna 1970, jolloin muun muassa kaikki Pohjoismaat sekä Itävalta ja Portugali boikotoivat euroviisuja. Ilmeisesti Yleisradio halusi juhlistaa tätä merkkipaalua ja järjesti karsinnat suuremmissa puitteissa kuin koskaan aikaisemmin.

Uutuuttaan hohtava jäähalli Typhoon Turussa tarjosikin tuolloin katon lähes 8000 katsojan pään päälle. Pelkästään euroviisut ja sellaiset kotimaiset tähtinimet kuten Anna Hanski, Arja Koriseva, Riki Sorsa ja Kirka eivät kuitenkaan kiinnostaneet kansalaisia niin suuressa määrin, sillä viisujen jälkeen saman yleisön oli määrä nähdä estradilla legendaarinen Jerry Lee Lewis yhtyeineen.

Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila