Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Veikko Samuli”:

Vuoden 1978 euroviisuedustajamme Seija Simola on kuollut. Simola syntyi Helsingissä 25.9.1944 neljännen polven helsinkiläisenä. Musikaalisuus periytyi muusikkoisältä. Simolan ura alkoi jo 18-vuotiaana eri kokoonpanojen solistina. Taival levyttävänä artistina sai alkunsa vuonna 1966 singlen ”Kun hämärtää”/”Suurkaupungin valot” myötä. Seija Simolan herkkä tapa tulkita oli Suomessa ennenkuulematonta ja hän saikin levytettäväkseen voimakkaita, vaativia iskelmiä, jotka olivat usein italialaista tai ranskalaista alkuperää. Todellinen läpimurto levytysrintamalla tapahtui vuonna 1969 italialaisiskelmän ”Sulle silmäni annan” suomalaisversion kautta. Simolan muusikkoisä vastusti aikoinaan tyttärensä uravalintaa, mutta kuultuaan hänen tulkintansa kappaleesta ”Kuutamo”, muuttui isänkin mieli. Muista aikakauden tulkinnoista muistettaneen parhaiten kappaleet ”Näkemiin” sekä ”Kun aika on”.

1970-luvun alku oli Simolan uran vauhdikkainta aikaa. Hänelle perustettiin jopa oma fan club ihailijakirjeisiin vastaamaan. Työhön kuului myös aktiivinen keikkailu, josta Simola ei liiemmin kuitenkaan pitänyt. Hän piti laulajan työssä miellyttävimpänä osa-alueena studiotyöskentelyä ja äänilevyjen tekemistä. Keikkaa tehtiin kuitenkin mm. Pepe Willbergin Paradise -yhtyeen kanssa. Samalla kokoonpanolla he osallistuivat myös Suomen euroviisukarsintaan 1973 kappaleella ”One, two, three”, joka sijoittui karsinnassa toiseksi. 1970-luvun puolivälissä Seija Simola oli äitiyslomalla, jonka jälkeen aktiivisempi keikkailu muuttui kokonaan freelance-pohjalle. Esiintymiset rajoittuivat lähinnä tv-esiintymisiin ja konsertteihin. Simola ei mielellään esittänyt tanssimusiikkia, joten tanssilavat eivät olleet hänelle otollinen estradi. Simolan suurimmaksi levymenestykseksi osoittautui Andrew Lloyd Webberin Evita-musikaalin johtosävelmä ”Et itkeä saa, Argentiina”. Tarinan mukaan laulu levytettiin yöllä kolmen aikaan sopivan tunnelman saavuttamiseksi ja lopputulokseen saatiinkin kaikki siihen kuuluva tuska. Jopa säveltäjä Webber on ylistänyt Simolan tulkintaa yhdeksi parhaista kuulemistaan.

Lue lisää »

Kahden kutsukilpailuvuoden jälkeen Yleisradio järjesti vaihteeksi avoimen sävellyskilpailun. Määräaikaan mennessä vastaanotettiin 233 ehdotelmaa, joista YLEn kokoama raati valitsi Suomen karsintaan kaksitoista sävelmää. Pitkästä aikaa karsintatilaisuus järjestettiin myös yleisölle avoimena tilaisuutena: samassa paikassa, kuin edellisenkin kerran vuonna 1982 eli Helsingin Kulttuuritalolla. Sini Sovijärvi toimi illan viulukielimäisenä emäntänä.

Loppukilpailuun valitut teokset olivat kaikki hyvin ammattimaisia, ja suurin osa niistä olikin kokeneiden konkareiden luomuksia. Kahtena edellisenä vuonna Yleisradion kutsuma Veikko Samuli sai tänäkin vuonna läpi ehdokkaansa. Samoin kahden 1980-luvun edustussävelmämme säveltäjä Petri Laaksonen oli mukana. Myös kahden 1970-luvun edustussävelmämme säveltäjä Matti ”Fredi” Siitonen oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1979 voittonsa mukana karsinnassa. Hittinikkari Kari Kuuva sai mukaan peräti kaksi sävelmää.

Lue lisää »

Loistavan tasokkaan Suomen karsintavuoden jälkeen saavutettiin toinen äärilaita, kun YLE kutsui 10 säveltäjää viisuja rustailemaan. Kukaan ei oikein tuntunut pistävän parastaan, eivätkä kisaan säveltäjien tavoin kutsutut solistitkaan tunteneet esitettäväksi saamiaan kappaleita oikein omikseen.

Edustussävelmän valinnut rock-henkinen asiantuntijaraati näytti sekin suhtautuvan vaativaan tehtäväänsä pilke silmäkulmassa ja valitsi matkalle Harrogateen Suomen kaikkien aikojen viisuvitsin. Yhtä hyvin Suomi olisi näissä kisoissa voinut nukkua pommiin.

Muutaman monimutkaisemman erilaisia alkukarsintoja ja interviisuja sisältäneen vuoden jälkeen Suomen euroviisukarsinta käytiin yhtenä iltana. Paikalle kutsuttu nuorekas asiantuntijaraati päätti edustussävelmän vielä saman illan aikana, joten postikortteja ei tarvinnut kansan lähetellä eikä yhteyksiä eri puolille Suomea istuviin alueraateihin kytkeä. Lisäksi karsinta järjestettiin kahden vuoden tauon yleisötilaisuutena ja paikkana oli sama Kulttuuritalo kuin vuonna 1979.

Lue lisää »

Vuoden 1987 Suomen karsinnasta ei kärkikolmikon lisäksi jäänyt paljoa lapsille kerrottavaa, mutta yksi uraa uurtava elementti mahtui mukaan. Kappaleiden taustat oli nimittäin nauhoitettu valmiiksi jo pari päivää aikaisemmin ja suorassa lähetyksessä livenä kaikui vain laulu ja muutamat erikoisemmat soittimet. Kisan voittajaksi selviytyi yksi Suomen rakastetuimmista euroviisuklassikoista, joka tänäkin päivänä saa Menneisyyden vankien keikoilla yleisön kannat kohti kattoa.

Voittajan valinnassa Yleisradio päätti kokeilla yhdistelmää, jota ei aikaisemmin ollut kokeiltu vielä kertaakaan. Tällä kertaa Suomen kansa postikortteineen pääsi valitsemaan euroviisuedustajan kutsuttujen säveltäjien tekemistä ehdokkaista. Aiemmin postikorttiäänestystä oli käytetty ainoastaan avoimen sävellyskilpailun yhteydessä. Kymmenen kutsun saanutta säveltäjää olivat kaikki jossain määrin kokeneita tekijöitä, mutta kansan keskuudessa eniten huomiota sai juuri hajonneen superyhtyeen Dingon nokkamiehen Neumannin saama kutsu.
Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila