Monen muun median tavoin Viisukuppila julkaisi alkuviikosta artikkelin ympäri Eurooppaa levinneestä huhusta, jonka mukaan azerbaidzhanilaiset olisivat ostaneet puhelinääniä liettualaisopiskelijoilta. Nyt jutun alkujaan julkaissut 12points.tv on saanut juttuun lisäkäänteitä. Tuoreimman uutisen mukaan miehet, jotka yrittivät ostaa ääniä liettualaisopiskelijoilta, on jäljitetty vuokra-auton perusteella ukrainalaisiksi. Samainen uutisartikkeli spekuloi, että olisiko mahdollista että näillä mahdollisilla ukrainalaisilla ääntenostajilla olisi yhteys Kiovasta kotoisiin olevaan Euromedia-agentuuriin, jonka tiedetään edustaneen Azerbaidzhania muun muassa tämän vuoden euroviisuissa, samoin kuin vuonna 2010 ja 2011 sekä Ukrainan Ruslanaa vuonna 2004. Ilman vedenpitäviä todisteita asia pysyy kuitenkin vihjaustaholla ja jokainen olkoon syytön ennen kuin toisin todistetaan. Olkoon totuus mikä tahansa, olisi asia hyvä saada nyt täysin tutkituksi niin itse kilpailun tulevaisuuden kuin Azerbaidzhaninkin kannalta, jotta tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitsisi jossitella kumpaankaan suuntaan.
Viisujen jälkipelit eivät kuitenkaan rajoitu tähän yhteen tapaukseen. Uusi, tänä keväänä ensimmäistä kertaa käytössä ollut pisteiden yhdistämistapa on aiheuttanut suurta hämminkiä eri puolella Eurooppaa. Siinä missä aikaisemmin maan pisteet laskettiin yhteen huomioiden sekä tuomariston että yleisön kärkikymmenikön maat, tänä vuonna huomioon otettiin sekä tuomari- että yleisöäänissä jokaisen maan sijoitus. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että jopa yleisön ykkössuosikki on voinut jäädä lopputuloksissa ilman pisteitä, jos tuomaristo on sijoittanut sen omalla listallaan häntäpäähän.
Uudella systeemillä EBUn ja kisajärjestäjien on epäilty haluavan vähentää naapuri- ja diasporaäänien merkitystä lopputuloksissa. Toisaalta on myös epäilty, että systeemillä halutaan suorataan suosia niin sanottuja keskitason radiosoittokappaleita ja niitä viisuihin useasti tuovia Pohjois- ja Länsi-Euroopan maita, jolloin räväkämmät yleisön mieleen jäävät kilpailukappaleet kärsivät. Tästä on epäilty kärsineen Suomen Krista Siegfridsin (vaikka Pohjois-Eurooppaa olemmekin) lisäksi esimerkiksi Romanian Cezarin, joka oli Italian yleisöäänissä ylivoimainen ykkönen, mutta yleisö- ja tuomariäänien yhteistuloksissa vain yhden pisteen arvoinen (kuva). Toisaalta Italian raatia on syytetty muutenkin sääntöjenvastaiseksi. EBUn säännöthän viisihenkisten raatien koostumuksesta sanovat ”Jokaisessa raadissa pitää olla tasapuolisesti edustettuna eri sukupuolia, ikäluokkia ja eri taustan omaavia henkilöitä (”There shall be a balance among the members of each National Jury to ensure sufficient representativeness in terms of gender, age and background.”). Italian tuomariston kaikki jäsenet olivat kuitenkin miehiä. Lisäksi yksikään heistä ei ollut radio-dj, artisti, säveltäjä, sanoittaja tai tuottaja, mitä tuomareilta oletetaan, vaan kaikki viisi Italian tuomaria olivat toimittajia tai kriitikkoja. Asiasta uutisoi ensimmäisenä wiwiblogs-sivusto.
Uusi pisteiden yhdistämistyyli on aiheuttanut monissa maissa jopa epäilyjä huijauksista ja pisteiden tahallisesta katoamisesta. On myös sanottu, että uusi systeemi asettaa maat eriarvoiseen asemaan ja systeemi suosii maita, joiden EBU ehkä haluaakin pärjäävän kisassa. Joissakin maissa asia on otettu jopa niin vakavasti, että valtioiden päämiehet ovat tulleet kommentoimaan tilannetta. Näyttävimmin esillä on ollut Azerbaidzhanin nolla pistettä Venäjälle, jota kummankin maan johto on ennättänyt kommentoimaan ja hämmästelemään. Venäjän tiedetään tulleen toiseksi Azerbaidzhanin puhelinäänissä ja maan jääminen nollille selittyisikin uuden pistelaskusysteemin myötä sillä, että Azerbaidzhanin tuomarit olisivat jättäneet Venäjän häntäpäähän. Tämä tieto on kuitenkin niin ikään tyrmätty ja nollaa pistettä on syytetty muun muassa virheeksi ja jopa ulkopuolisten tahalliseksi sabotaasiksi. Maiden ulkoministerit Elmar Mammadiyarov ja Sergey Lavrov ovat pitäneet asian tiimoilta neuvotteluja ja toivovat ettei kohu vaikuta maiden hyviin väliin. Myös Valko-Venäjällä asiaa on kommentoitu maan korkeimmalta taholta sen jälkeen kun Venäjä puolestaan jätti Valko-Venäjän nollille lauantaisessa finaalissa. ”Alyona, tiedän mitä tunnet siitä miten Venäjä äänesti. Uutisia lukevat tietävät, että kilpailun ympärillä on tänä vuonna skandaaleja ja vääristyneitä tuloksia. Haluan sinun ottavan rennosti ja nauttivan musiikista. En halua kyseenalaistaa tämän vuoden voittajaa. Meidän täytyy pysyä rauhallisina äänestystulosta kohtaan”, kommentoi maan presidentti Alexander Lukashenko mediassa maan viisuedustajalle Alyona Lanskayalle.
Myös muualla tämän vuoden euroviisujen pisteet hämmästyttävät. Esimerkiksi Montenegrossa ja Sloveniassa pohditaan miten semifinaalissa täydet 12 pistettä saanut Ukraina jäikin finaalissa molemmissa maissa nollille. Yksi tapa katkaista suurimmalta osalta huhuista siivet, olisi julkaista maakohtaiset tiedot puhelin- ja tuomaristoäänien jakautumisesta. EBU lienee välttelee tätä, jotta estäisi manipuloinnin pelkästään tuomariston ääniin turvautuvissa maissa (ei tarpeeksi puhelinääniä). Tosi asia kuitenkin on, että muun muassa uuden pistelaskusysteemin myötä ilmassa on liikaa kysymysmerkkejä, joihin ei koskaan saada vastausta ilman avoimuutta. Tämän vuoden euroviisujen jälkipelit ovat tuoneet mukanaan sellaisen määrän likapyykkiä, että ilman perusteellisia tutkimuksia ja suurinta mahdollista rehellisyyttä monen maan on voi olla vaikea astella kohti ensi vuoden euroviisuja. Loppujen lopuksi euroviisujen kuuluu olla iloinen asia, joka yhdistää koko Eurooppaa. Onko menestymispaineiden aiheuttamat valmistelut ja niistä seuranneiden pettymyksien aiheuttamat spekulaatiot tehneet euroviisuista jo liian vakavaa touhua?
