Keikka-arvostelu: Koit Toome & Laura ”Verona”

Tänä keväänä Viroa Eurovision laulukilpailussa edustaneet Koit Toome ja Laura saattoivat olla eksyksissä Veronassa, mutta löysivät onneksi tiensä Helsinkiin. Kotimaassaan suurta suosiota nauttivat artistit saapuivat esiintymään Aleksanterin teatteriin 23.10. osana heidän suurta Verona-kiertuetta. Yleisö pääsi nauttimaan illan aikana kummankin artistin hiteistä, jotka olivat saaneet uuden ulkoasun.

Illan ensimmäisenä viisukappaleena kuultiin ”Sunflower”, jolla Laura pyrki maansa edustajaksi vuonna 2007, mutta tuolloin tyytyminen oli kuitenkin pronssiin. Kymmenen vuotta olivat tehneet tehtävänsä, sillä epävarmana keltaisessa iltamekossa esiintyneestä Laurasta ei ollut tietoakaan Aleksanterin teatterin lavalla. Viettelevän kaunis tulkinta pitkässä punaisessa iltamekossa oli yksi illan vahvimmista tulkinnoista. Samaa mieltä taisi olla eräs yleisössä istunut herrasmies ojentaessaan Lauralle ruusukimpun kappaleen loputtua.

Viroa osaamaton kuuntelija saattoi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, kun kaksikolla tuntui juttua riittävän siinä määrin, että meno alkoi välillä muistuttamaan stand up -iltaa. Pienenä eleenä olisin toivonut puhuttavan välissä englantia. Koit Toomen kohdalla edes muutaman sana suomea olisi ollut hauska kuulla, koska herra mainitsi jo heti konsertin alussa näytelleensä Helsingin kaupunginteatterissa ja asuneensa Hakaniemessä.

Kielimuurista huolimatta artistien välistä kemiaa ei voinut olla huomaamatta. Keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan ja aito tekemisen ilo välittyi katsomoon saakka koko konsertin ajan.

Lauran poistuttua hetkeksi takahuoneeseen yleisöä hemmoteltiin lyhyellä versiolla viisukappaleesta ”Mere lapsed”, jolla Koit Toome kilpaili vuonna 1998 ollessaan vasta 19-vuotias. Yleisön huomioiminen tuntui olevan tähdelle varsin tärkeää, sillä aina kun tilaisuus antoi myöten, niin yleisöä pyydettiin laulamaan mukana. Lauran palattua lyhyeltä tauoltaan oli vuorossa yhteisduetto ”Valged Ööd”. Vuonna 2011 Viroa edustaneen Getter Jaanin kanssa alunperin levytetty veikeä disco-poppi oli muokattu raikkaan kevyeksi kitarasoolon avulla, mihin Lauran hieman jazz-vivahteinen tulkinta toivat uutta energiaa.

Parempaa paikkaa Verona-kiertueelle ei olisi voinut toivoa, koska Aleksanterin teatterin tunnelmallisuus, seinien juhlalliset yksityiskohdat sekä valtavan suuri kristallikruunu siirsivät ajatukset hetkeksi pois syksyisen pimeästä Helsingistä. Lava ei ole myöskään hirveän korkea verrattuna katsomoon, joten yleisö ja artisti pystyvät kommunikoimaan keskenään paremmin, kun etäisyys ei tunnu niin pitkältä.

Illan viimeisenä kappaleena osattiin odottaa, mitäs muutakaan kappaletta kuin ”Veronaa”. Violettien valojen ympäröimät artistit kuljettivat laulullaan Romeon ja Julian kotikaupunkiin. Päättyneestä rakkaudesta kertova kappale tuntui olevan yleisön suurin suosikki, sillä väkijoukko nousi taputtamaan viimeisten sointujen kohdalla.

Eiväthän artistit siihen tietenkään lopettaneet, vaan esittivät vielä Lauran viisukarsinta kappaleen ”Supersonic” vuodelta 2016. Karsinnoissa hyvin geneerinen pop-kappale oli konserttikiertueen varsinainen voimabiisi ja jätti melkein ”Veronan” taakseen. Jos yhtä väkevä tulkinta olisi nähty vuosi sitten Viron karsinnoissa, edustuspaikka olisi irronnut leikiten.

Ilta todellakin todisti, kuinka molemmat tähdet ovat kehittyneet vuosien varrella valovoimaisiksi tulkitsijoiksi.