Maailman laitaan: Bosnia ja Hertsegovina

Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1993
Osallistumiskerrat: 18
Paras finaalisijoitus: kolmas (2006)
Keskiarvosijoitus: 11,0
Keskiarvopisteet: 83,4
Suurimmat pisteet saaneet maat: Serbia-Montenegro, Serbia ja Montenegro
Suurimmat pisteet antaneet maat: Montenegro, Serbia ja Kroatia


Bosnia ja Hertsegovina on yksi niistä monista itäisen Euroopan maista, jotka tekivät ensiesiintymisensä viisulavoilla 1990-luvun alkupuolella Itä-Euroopan poliittisten muutosten jälkihaminoissa. Ensimmäinen bosniahertsegovinalainen viisuedustaja Fazla pääsi kappaleellaan ”Sva bol svijeta” läpi uusille maille tarkoitetusta Kvalikacija za Millstreet –esikarsinnasta ja siten myös Millstreetin estradille vuonna 1993. Fazla sai kotiinviemisiksi sodan runtelemaan kotimaahansa sijan 16. Bosnia ja Hertsegovinan muukaan menestys 1990-luvulla ollut sen kaksisempaa ja sen oli jätettävä vuoden 1998 ja 2000 viisut väliin matalan pistekeskiarvon vuoksi. Ei auttanut, vaikka siinä välivuosien keskellä vuonna 1999 Dinon & Beatricen ”Putnici” sijoittui hienosti seitsemänneksi.

2000-luvun alussa kielisäännönkin vapauduttua Bosnia ja Hertsegovina alkoi luottaa astetta kevyempään viisupoppiin, jolla ainakin muut maat tuntuivat menestyvät tuohon aikaan mainiosti. Maja Tatić, Mija Martina ja Feminnem jäivät hyvästä yrityksestä huolimatta taas tuloslistan puoliväliin, mutta Deenin (kuvassa) tarttuva ja tanssittava ”In The Disco” ylsi Istanbulissa top kymppiin mainiolle sijalle 9. Vuodesta 2006 alkaen Bosnia ja Hertsegovinan viisujen tyyli muuttui kertaheitolla viisuhömpästä vakavamielisempiin Balkan-balladeihin, jolla menestystä alkoi siunaantua lähes vuosittain. Kautta aikain parhaimpana menestyjänä bosniahertegovinalaisiin viisuhistoriankirjoihin itsensä lauloi Hari Mata Hari kappaleellaan ”Lejla”, joka sijoittui Lordin taakse pronssille. Hari Mata Harihan oli valittu jo vuoden 1999 viisuihinkin maansa edustajaksi, mutta silloinen kappale ”Starac i more” jouduttiin diskaamaan plagiaattina ennen Jerusalemin kisoja. Itse asiassa kyseessä oli eräs kuppilalainen, joka paljasti escstats.com-sivuston kautta, että Janne Hurmehan oli ehtinyt jo levyttää Harin sävellyksen Suomessa nimellä ”Sydänveri”. Muitakin bosniahertsegovinalaisia menestyjiä vuosikymmenen loppuun kuitenkin mahtui: Laka hullutteli itsensä kappaleella ”Pokušaj” vuonna 2008 kymmenenneksi, voittajaksikin veikattu Regina (kuvassa) hyytyi kappaleensa ”Bistra voda” kanssa vuonna 2009 yhdeksänneksi ja paluun viisulavoille tehnyt Dino Merlin oli vuonna 2011 kappaleella ”Love in rewind” kuudes.

Bosnia ja Hertsegovina on yhdessä Kreikan, Venäjän, Romanian ja Ukrainan kanssa yksi niistä harvoista maista, jotka ovat sitten vuoden 2004 semifinaaliuudistuksen jälkeen selviytynyt joka vuosi finaaliin. Vuoden 2012 euroviisujen jälkeen Bosnia ja Hertsegovinaa ei ole euroviisuissa nähty. Maan tv-yhtiö BHRT ilmoitti tuolloin, että se joutuu jättämään Malmön viisut väliin taloudellisten syiden takia. Tauko venyi tuolloin odotettua pidemmäksi, mutta keväällä 2016 maa palaa monen viisufanin iloksi jälleen viisuareenoille.

 

VUOSI ESITTÄJÄ KAPPALE SIJOITUS PISTEET
1993 Fazla Sva bol svijeta 16. 27
1994 Alma & Dejan Ostani kraj mene 15. 39
1995 Davorin Popovic Dvadeset prvi vijek 19. 14
1996 Amila Glamocak Za nasu ljubav 22. 13
1997 Alma Cardzic Goodbye 18. 22
1998
1999 Dino & Béatrice Putnici 6. 86
2000
2001 Nino Hano 14. 29
2002 Maja Tatic Na jastuku za dvoje 13. 33
2003 Mija Martina Ne brini 16. 27
2004 Deen In the disco 7./9. 133/91
2005 Femminem Call me 14. 79
2006 Hari Mata Hari Lejla 2./3. 267/229
2007 Marija Sestic Rijeka bez imena 11. 106
2008 Laka Pokušaj 9./10. 72/110
2009 Regina Bistra voda 3./9. 125/106
2010 Vukašin Brajic Thunder and lightning 8./17. 59/51
2011 Dino Merlin Love in rewind 5./6. 109/125
2012 Maya Sar Korake ti znam 6./18. 77/55

Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta
Keskustele aiheesta foorumilla

Huomioita tilastoihin:
– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2012. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.
– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2012. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.
– ”Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2012.
– ”Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2012.

Teksti päivitetty 7.1.2016