Maailman laitaan: Islanti

Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1986
Osallistumiskerrat: 28
Paras finaalisijoitus: toinen (1999 ja 2009)
Keskiarvosijoitus: 12,4
Keskiarvopisteet: 62,6
Suurimmat pisteet saaneet maat: Tanska, Australia ja Jugoslavia
Suurimmat pisteet antaneet maat: Tanska, Ruotsi ja Unkari

Islanti liittyi euroviisuperheeseen viimeisenä Pohjoismaana vuonna 1986. Vaikka Islanti onkin tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jolla ei ole kisasta vielä voittoa, koristaa maan mitalitaulukkoa kaksi hopeasijaa. Ensimmäisen niistä toi Selma vuonna 1999 kappaleellaan “All out of luck” (kuvassa) ja toisen Yohanna kymmenen vuotta myöhemmin balladillaan “Is it true?”

Islannin euroviisuedustajaa on haettu milloin julkisella karsinnalla, milloin maan yleisradion RÚVin sisäisellä valinnalla. Islannin viisutaipaleen alkuvuosina maassa suosittiin julkisia karsintoja, joissa voittaja valittiin ammattilaisraatien ja/tai alueraatien toimesta. 1990-luvunloppupuolella suosittiin puolestaan sisäistä valintaa kun taas viime vuosina maan edustaja on lähes poikkeuksetta valittu julkisella karsinnalla Söngvakeppni Sjónvarpsins -kilpailussa, jossa voittaja on päätetty joko puhelinäänestyksellä tai puhelinäänestyksen ja ammattalaisraatien yhteistuloksella.

Vuotta 2013 lukuun ottamatta Islanti on hyödyntänyt  vapaavalinnaista esityskieltä kansainvälisissä finaaleissa siitä lähtien kun se on ollut sääntöjen puitteissa mahdollista. Edellisen kerran ennen Eythor Ingin osallistumista islantia kuultiinkin loppukilpailuissa vuonna 1997, tuolloin Paul Oscarin suusta. Oma kieli on joka tapauksessa islantilaisille rakas asia. Viime vuosina maan karsinnoissa säännöt vaativat, että kilpailukappaleet kuullaan ainakin finaalin ensimmäisellä kierroksella islanniksi ja voittaja on usein versioitu englanniksi vasta kansainvälisille areenoille.

Huolimatta siitä, että Islanti ei ole vielä saavuttanut kultaista euroviisua ja kohdalle on osunut jopa muutama viimeinenkin sija, on tämän pienen pohjoisen saarivaltion artistit ja kilpailukappalee onnistuneet sulattamaan varsinkin euroviisufanien sydämiä ympäri Eurooppaa. Kukapa ei muistaisi esimerkiksi Jónsia, Eiríkuria, Friðrik Ómarin ja Regína Óskin muodostamaa Eurobandia (kuvassa) tai Hera Björkia?

VUOSI ESITTÄJÄ KAPPALE SIJOITUS PISTEET
1986 I C Y Gleðibankinn 16. 19
1987 Halla Margrét Hægt og hljótt 16. 28
1988 Beethoven Sokrates 16. 20
1989 Daniel Það sem enginn sér 22. 0
1990 Stjórnin Eitt lag enn 4. 124
1991 Stefán & Eyfi Nína 15. 26
1992 Heart 2 Heart Nei eða já 7. 80
1993 Inga Þá veistu svarið 13. 42
1994 Sigga Nætur 12. 49
1995 Bo Halldórsson Núna 15. 31
1996 Anna Mjöll Sjúbídú 13. 51
1997 Paul Oscar Minn hinsti dans 20. 18
1998
1999 Selma All out of luck 2. 146
2000 Telma & Einar Ágúst Tell me! 12. 45
2001 Two Tricky Angel 22. 3
2002
2003 Birgitta Open your heart 9. 81
2004 Jónsi Heaven 19. 16
2005 Selma If I had your love 16./- 52/-
2006 Silvia Night Congratulations 13./- 62/-
2007 Eiríkur Hauksson Valentine lost 13./- 77/-
2008 Euroband This is my life 8./14. 68/64
2009 Yohanna Is it true? 1./2. 174/218
2010 Hera Björk Je ne sais quoi 3./19. 123/41
2011 Sjonni’s Friends Coming home 4./20. 100/61
2012 Greta Salóme & Jónsi Never forget 8./20. 75/46
2013 Eythor Ingi Ég á líf 6./17. 72/47
2014 Pollapönk No prejudice 8./15. 61/58
2015 Maria Olafs Unbroken 15./- 14/-

Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta

Keskustele aiheesta foorumilla

Huomioita tilastoihin:

– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.

– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.

– “Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2015.

– “Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2015.

Tilastot ja teksti päivitetty 8.1.2016