Maailman laitaan: Slovenia

 

Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1993
Osallistumiskerrat: 21
Paras finaalisijoitus: seitsemäs (1995 ja 2001)
Keskiarvosijoitus: 13,9
Keskiarvopisteet: 46,8
Suurimmat pisteet saaneet maat: Serbia ja Montenegro, Serbia sekä Kroatia
Suurimmat pisteet antaneet maat: Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kroatia 

 

Vuonna 1992 tapahtuneen Jugoslavian hajoamisen jälkeen on Eurovisio-taivas saanut kartalleen useita uusia tähtiä. Yksi näistä on Slovenia, joka teki debyyttinsä heti ensimmäisenä mahdollisena osallistumisvuotena 1993. Osallistuminen Millstreetin euroviisuihin ei suinkaan ollut aivan läpihuutojuttu, vaan seitsemän halukkaan osallistujamaan täytyi ennen kisoja käydä läpi pieni karsinta, joka järjestettiin itse asiassa juurikin Slovenian Ljubljanassa. Isäntämaan edustussävelmä, 1X Bandin ”Tih deževen dan”, voitti tuon minikarsinnan, mutta varsinaisissa euroviisuissa tulokseksi jäi varsin vaatimaton 22. sija listan häntäpäässä. Slovenia joutui siten jättämään seuraavat vuoden 1994 Euroviisut väliin. Välivuosi oli pidettävä huonon menestyksen takia myös vuonna 2000, mutta muina vuosina Slovenia on ollut vuosittain mukana. Osallistumiskertoja onkin kertynyt jo mukavat 18.

Slovenia on usein luottanut dramaattisiin ja mahtipontisiin balladeihin, kuten Darja Švajgerin ”Prisluhni mi” (1995), Tanja Ribičin ”Zbudi se” (1997) tai Omar Naberin ”Stop” (2005). Toisaalta maa taitaa myös vauhdikkaammatkin diskohitit, joista draamantaju ei myöskään ole unohtunut, kuten Nuša Derendan (ylempi kuva) ”Energy” (2001), Anžej Dežanin ”Mr Nobody” (2006) tai Quartissimo feat. Martinan ”Love symphony” (2009). Dramatiikasta voi osaltaan ”syyttää” lauluntekijäpariskuntaa Matjaž ja Urša Vlašičia, josta ainakin jommalla kummalla on ollut lusikkansa sopassa viisun säveltämisessä vuosina 1998, 2001, 2005, 2006 ja 2011. Vaihtelua draamankaariin ovat tuoneet mm. transvestiittilentoemännät (Sestre 2002) ja kansanmusiikkirockhybridi (Ansambel Roka Žlindre & Kalamari 2010).

Kovasta yrityksestä huolimatta menestystä Slovenialle ei kuitenkaan juuri ole siunaantunut. Maan parhaat sijoitukset ovat kaksi seitsemättä sijaa, jotka tulivat vuosina 1995 ja 2001 edellä mainittujen Darjan ja Nušan ansioista. Vuoden 2004 semifinaalisysteemin käyttöönoton jälkeen Slovenian kohtalona on ollut jäädä vuosi toisensa jälkeen finaalista ulos. Ainoastaan kaksi kertaa yhdeksän vuoden aikana slovenialainen viisu on nähty myös lauantain finaalissa, vuonna 2007 Alenka Gotarin popooppera ”Cvet z juga”, joka tuli sijalle 15., ja vuonna 2011 Maja Keucin (alempi kuva) ”No one”, joka puolestaan tuli lopulta sijalle 13. Jos semifinaalituloksetkin laskettaisin viisumenestysmittariin mukaan, olisi Majan nimiin kirjattava Slovenian ennätys niinkin korkea kuin kolmas!

 

 

VUOSI ESITTÄJÄ KAPPALE SIJOITUS PISTEET
1993 1 X Band Tih dezeven dan 22. 9
1994
1995 Darja Švajger Prisluhni mi 7. 84
1996 Regina Dan najlepsih sanj 21. 16
1997 Tanja Ribic Zbudi se 10. 60
1998 Vili Resnik Naj bogovi slišijo 18. 17
1999 Darja Švajger For a thousand years 11. 50
2000
2001 Nuša Derenda Energy 7. 70
2002 Sestre Samo ljubezen 13. 33
2003 Karmen Nanana 23. 7
2004 Platin Stay forever 21./- 5/-
2005 Omar Naber Stop 12./- 69/-
2006 Anzej Dezan Mr Nobody 14./- 49/-
2007 Alenka Gotar Cvet z juga 7./15. 140/66
2008 Rebeka Dremelj Vrag naj vzame 11./- 36/-
2009 Quartissimo feat. Martina Love symphony 16./- 14/-
2010 Ansambel Žlindra & Kalamari Narodnozabavni rock 16./- 6/-
2011 Maja Keuc No one 3./13. 112/96
2012 Eva Boto Verjamem 17./- 31/-
2013 Hannah Straight into love 16./- 8/-
2014 Tinkara Kovač Round and round 10./25. 52/9
2015 Maraaya Here for your 5./14. 92/39

Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta

Keskustele aiheesta foorumilla

Huomioita tilastoihin:

– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.

– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.

– “Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2015.

– “Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2015.

Tilastot päivitetty 12.4.2016