Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1977

Vuoden 1977 Euroviisufinaali näytti pitkään jäävän kokonaan toteutumatta isäntämaan tv-yhtiön kameramiesten lakkoilun takia. Lakot loppuivat Britanniassa, ja jo peruttu kisa päätettiinkin järjestää viisi viikkoa myöhässä. Suomessa oli etsitty kansallisia elementtejä edustuskappaleeseen, mutta kaksi eri kotimaista lakkoa tai lakonuhkaa asettivat Suomen mukanaolon kyseenalaiseksi. EBU oli myös taas kerran muuttanut mieltään kesken vuotta ja päättänyt, että kaikkien maiden olikin jälleen neljän vuoden tauon jälkeen laulettava omalla kielellään. Kaksi maata sai poikkeusluvan pysyä englannissa ja Suomen Monica Aspelundkin aikoi vaihtaa laulunsa kielen viime tingassa. Kielipolitiikka taisi toimia, sillä jälleen kisan voitti perinteinen ranskankielinen laulu.

Euroviisut palasivat jälleen Britanniaan ja BBC:n kameramiehet päättivät käyttää tilannetta hyväkseen ja vaatia palkanlisää BBC:n omien studioiden ulkopuolella tehtävästä työstä. Edellisen vuoden Britannian karsinta oli ollut kaikkien aikojen suurimpia ja järjestettiin Royal Albert Hallissa. Vuoden 1977 Britannian karsinnat kuultiin vain radiossa. Lakkoilun takia koko kisa jo peruttiin kertaalleen – alkuperäiseksi päivämääräksi oli päätetty 2.4.1977. Uutta kisaisäntää etsittiin Suomea myöten: YLE kuitenkin kieltäytyi tuolloin kunniasta lyhyen valmisteluajan takia. Vahvin ehdokas oli edellisvuoden isäntä Alankomaat, mutta sielläkin kameramiehet uhkasivat myötätuntolakolla. Jopa ennaltanahoitettuja esityksiä pohdittiin, mutta lopulta sopu kuitenkin syntyi ja viisut järjestettiin vasta toukokuussa upouudessa Wembleyn kongressikeskuksessa.

EUROVISION LAULUKILPAILU 1977

Ajankohta: Lauantai 7.5.1977

Kilpailupaikka: Wembleyn kongressikeskus, Lontoo.

Juontaja: Angela Rippon

Kapellimestari: Ronnie Hazlehurst

Väliaikanumero: Acker Bilk and his Paramount Jazz Men

Virallinen EBUn valvoja: Clifford Brown

Suomen tiimillä oli lisäksi aivan omat vaikeutensa päästä mukaan kisaan. Finnairin tekninen henkilökunta lakkoili, joten matka Lontooseen oli mutkien takana. Sen lisäksi YLEn toimittajakunta uhkasi lakolla viisujen aikaan – lakon sattuessa YLE ei olisi kyennyt antamaan pisteitä suorassa lähetyksessä ja olisi siis joutunut jäämään pois. Lisäksi tv-signaali Suomeen oli teknisen vian takia poikki aivan lähetyksen alkuun saakka, joten varmaankin Suomen joukkueessa huokaistiin helpotuksesta kun urakka oli ohi.

BBC:n vaikeudet eivät olleet toki vieläkään ohitse. Isännät olivat kutsuneet kaikki delegaatiot paikalliseen yökerhoon viisuviikolla, ja finaaliin aiotut postikortit kuvattiin siellä illan aikana. Juhlatunnelma välittyi kertoman mukaan hyvin postikorteissa, eräiden pohjoismaisten tv-pomojen mukaan liiankin hyvin. Norjan ja Ruotsin delegaatiot esittivät protestin postikorteissa, joissa nähtiin Norjan vain 17-vuotias edustaja Anita Skorgan tanssimassa pöydällä anniskeluravintolassa. Oikea syy oli kuitenkin kertoman mukaan ko. maiden delegaatiojohtajien oma humalatila, joka myös olisi näkynyt kaikelle kansalle. Niinpä postikortteja ei nähty lähetyksessä lainkaan.

Neljä ennen mukana ollutta maata jäi kotiin tänä vuonna: Tanska ja Malta jatkoivat pitkää poissaoloaan, Turkki piti taas välivuotta ja Jugoslavia jättäytyi pois muutamaksi vuodeksi todettuaan kisan ”edistävän kaupallista hapatusta”. Alunperin mukaan oli ilmoittautunut myös Tunisia, jolle oli jo arvottu esiintymisnumerokin: 4. Maa jäi kuitenkin pois, sillä sen arabinaapurit eivät olisi katsoneet hyvällä maan nousemista samalle lavalle Israelin kanssa.

Ruotsalaisyleisö oli tosin rauhoittunut edellisvuodesta ja maa teki paluun viisumittelöihin. Paluu ei kuitenkaan ollut kovin vakuuttava ja vain Saksan antamat 2 pistettä pitivät Forbesin ”Beatles” -kappaleen poissa nollasijalta. Ruotsissa valintapolitiikkaa kritisoitiin suureen ääneen ja aiemmat valitukset kaupallisesta hapatuksesta ja musiikki-imperialismista oli selvästi unohdettu. Levy-yhtiöpomo Bert Karlsson julkaisi LP:n, jolla oli 16 Ruotsin tv:lle lähetettyä kappaletta. Useimmat näistä muodostuivat kaikkia viisumittelöissä mukana olleita isommiksi hiteiksi Ruotsissa ja Bert Karlsson vakiinnutti jatkossa asemansa kaikkein tuotteliaimpana viisupiireissä toimivana levypomona.

Kielipolitiikka nousi jälleen tapetille sen jälkeen kun katsottiin vähäpätöisten englanninkielisten rallatusten voittaneen kolmena vuonna peräkkäin. Säännöt siis muutettiin jälleen kerran, ja vuoteen 1999 saakka kaikkien maiden oli taas laulettava jollakin maan omista kielistä – vain kuusi vieraskielistä sanaa sallittiin laulun sanoissa. Kaksi maata sai kuitenkin kerjättyä itselleen poikkeusluvan vuonna 1977. Saksan Hessenin tv:n johtaja oli kääntynyt supertuottaja Michael Kunzen puoleen ja jo hyvissä ajoin tehnyt sopimuksen tuolloin suosittua ”München-saundia” edustaneen Silver Convention –yhtyeen kanssa Saksan edustajaksi vuonna 1977 ilman karsintaa. Silver Convention ei kuitenkaan koskaan esiintynyt saksaksi eikä suostunut edes neuvottelemaan periaatteensa muuttamisesta nytkään. Saksalaiset saivat lopulta poikkeusluvan laulaa englanniksi, kuten myös Belgian Dream Express. Belgiassa kaikki kappaleet karsinnoissa olivat olleet englanniksi eikä niitä haluttu enää muuttaa muille kielille. Dream Express oli muuten Alankomaita vuonna 1970 edustanut Hearts of Soul vahvistettuna lauluntekijä Luc Smetsillä.

Suomen edustaja Monica Aspelund on usein sanonut olleensa tyytymätön joutuessaan esittämään Lapponian suomeksi. Kielitaitoinen laulaja levyttikin Lapponian myös ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja myös vuotta myöhemmin hollantilaiseen mainokseen eri sanoilla. Tietenkin ainoa laillinen kielivaihdos olisi ollut ruotsiksi, mutta Monica kertoi vuoden 2006 Muistathan-ohjelmassa aikoneensa vielä lavalle noustessaan vaihtaa kielen, seurauksista piittaamatta. Lopulta Monica kuitenkin taipui YLEn delegaatiopomojen ja sääntöjen tahtoon ja pysyi suomen kielessä. Silti Suomi sai heti ensimmäiseltä maalta täydet 12 pistettä ja johtikin kisaa yhden kierroksen ajan. Johto kuitenkin vaihtui 10. sijaan pisteiden vähetessä illan kuluessa.

Illan aikana nähtiin monenlaista shownumeroa: Itävallan Schmetterlinge oli kuuluisa vasemmistolaismielisestä musiikistaan, mutta heidän musiikkiteollisuutta kritisoinut kappaleensa muistetaan enemmän naurettavista kaksipuolisista asuista. Sveitsin kappale ”Swiss Lady” on maansa eniten myynyt viisuhitti. Mutta tämän vuoden raadit olivat selvästi hyvin konservatiivisella tuulella. Ennakkosuosikkeina pidetyt ja hyvin ajanmukaiset Saksan ja Belgian diskohitit jätettiin syrjään perinteisen ranskalaisen laulelman voitoksi. Marie Myriam on portugalilaissyntyinen ja Afrikassa elänyt laulajatar, jonka ”L’oiseau et l’enfant” olisi yhtä hyvin voinut voittaa viisut jo parikymmentä vuotta aiemmin. Ainoaa vastusta kappaleelle antoi isäntämaassa pari hittiä jo tehnyt popprinsessa Lynsey de Paul, joka istui laulupartnerinsa kanssa kahden flyygeli ääressä ja kapellimestarikin oli puettu knalliin ja sateenvarjoon tunnelman luomiseksi. Kappale oli kovin kaukana maassa samaan aikaan riehuneesta punk-aallosta.

Uutistenlukijana tunnettu Angela Rippon hoisi juontajan tehtävät napakkaan ja ehkä hieman jopa kylmäkiskoiseen tyyliin. Äänestyksen aikana koettiin tavanomaiset sekoilut ja lopulta myös voittajaa Marie Myriamia odotettiin lavalle ikuisuuksilta tuntuvia aikoja: Marien edellä takaperin juossut kameramies oli kaatunut ja viisuvoittaja pysähtyi hoivaamaan onnettomuuden uhria lavan takana. Marie on myöhemmin kertonut olleensa täysin valmistautumaton voittoonsa ja pahoitteli, ettei Ranskan delegaatiolla ollut edes tarjota shampanjaa ja petit-foureja juhlistamaan iltaa.