Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1996

Norja pääsi isännöimään toiset viisunsa tasan kymmenen vuotta ensimmäisten jälkeen. Oslon Spektrumissa pidetty kilpailu poiki yhden suurimmista euroviisuhiteistä 20 vuoteen, tosin kyseessä ei ollut kisan voittaja vaan kahdeksanneksi sijoittunut Britannia. Kisa muistetaan myös kokeellisesta tv-toteutuksestaan – sekä ennätyspitkistä postikorteista.

EBU:n uusien viisusääntöjen takia järjestäjät saivat tietää vasta kaksi kuukautta ennen kisaa viimeisetkin osallistujat. Mukaan oli pyrkimässä 29 maata, mutta EBU rajasi osallistujien määrän 22:een. Oli siis järjestettävä jonkinlainen karsinta: viisuhistorioitsija Brian Kennedy O’Connorin mukaan lähinnä edellisistä kisoista huonon kappaleen vuoksi tippuneen Saksan lepyttelemiseksi päädyttiin ratkaisuun, jossa jokainen maa lähetti kappaleensa maaliskuussa järjestettyyn esikarsintaan, jossa muut maat sitten saivat äänestää sen kohtalosta. Karsinnan tulokset oli määrä pitää salassa, mutta julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan Ruotsi olisi kuitenkin ollut tämän kierroksen voittaja, ja Irlanti kakkonen.

Ehkä hienoisena yllätyksenä Suomi läpäisi alkukarsinnan, jossa rannalle jäi Saksan, Tanskan ja Israelin kaltaisia vanhoja viisumaita. Lisäksi tippuivat Unkari, Venäjä ja Romania sekä ensimmäistä kertaa kisaan tyrkyllä ollut Makedonia. Unkari ja Suomi saivat karsinnassa tasapisteet. Suomi kuitenkin päästettiin itse kisaan, koska se oli saanut korkeampia pistemääriä kuin Unkari. Lisäksi Jugoslavia vetäytyi kisasta viime metreillä. Saksassa tippuminen otettiin raskaasti, eikä ääninauhakarsintaa tämän jälkeen enää käytettykään.
EUROVISION LAULUKILPAILU 1996
Ajankohta: 18.5.1996
Kilpailupaikka: Spektrum, Oslo, Norja
Juontajat: Ingvild Bryn ja Morten Harkett
Väliaikanumero: ”Beacon Burning” – elokuva ja baletti
EBUn virallinen valvoja: Christine Marshall-Ortiz
Morten Harkett ja Ingvild Bryn olivat illan edustava juontajapari.

Kisan juontajiksi oli valittu TV-toimittaja Ingvild Bryn sekä menestyksekkään A-ha –yhtyeen kärkihahmo Morten Harkett joka myös avasi kisan esittämällä omaa soolotuotantoaan. Harkettin ja Brynin sanailu oli välillä hyvinkin kärkevää. Kun Bryn totesi ettei vuoden 1995 ollut suinkaan Norjan ensimmäinen, vastasi Harkett sen olleen viimeinen. Ei ollut, sillä samaisessa kaupungissa järjestettiin ESC-finaali 14 vuotta myöhemmin.

Spektrumin lava oli tekninen ja muistutti tunnelmaltaan futuristista teollisuushallia: oli palkkia ja putkea sekä lasisärmiöitä, joita valaistiin kappaleiden tunnelmaan sopivin värivaloin. Teknologiakikkailu näkyi myös tapahtuman tv-toteutuksessa. Suorassa lähetyksessä kokeiltiin muun muassa hidastuksia, reunojen himmennyksiä sekä jaetun ruudun tekniikkaa jonka avulla esitys pystyttiin näyttämään samaan aikaan eri kuvakulmista. Lisäksi esimerkiksi Britannian esityksessä yhdisteltiin sekä väri- että mustavalkokuvaa. Kisan postikortit olivat kolmiosaisia: ensin esiintyjä näytetiin kotimassaan arkisten puuhiensa parissa, sen jälkeen joku kotimaan poliitikoista toivotti edustajalle onnea matkaan, ja lopuksi leikattiin Norjan nähtävyyksiin ja elämään.
Gina G:n esittämä sävelmä on jo esitelty Viisulassa, linkki jutun lopussa.
Kuten myös Kyproksen Eurovisio-piireissä viihtyvän Constantinoksen kappale.

Illan ehkä huikein pukuluomus nähtiin juontaja Ingvild Brynin päällä: yksi hänen asuistaan oli tehty peilinpalasista. Peilien välkkeeseen luotti myös Britannian Gina G, jonka mekko oli amerikkalaisen muotisuunnittelijan alun perin Cherille suunnittelema uniikkikappale. Cher ei ollut kolttua kelpuuttanut, joten se päätyi Ginalle – joka tosin pätkäisi puvun minimittaiseksi ennen kuin astui se päällään lavalle.

Huippusuunnittelijaan luotti myös isäntämaan edustaja Elisabeth Andreassen, jonka päällä nähtiin Jean-Paul Gaultierin musta iltapuku. Kreikan, Hollannin ja Viron edustajat sen sijaan nähtiin varsin arkisissa jakkupuvuissa, Maltan Miriam taas kokeili liivin ja minihameen yhdistelmää.

Musiikillisesti vuoden 1996 kilpailu oli varsin monipuolinen: kuultiinhan siellä niin islantilaista jazzia kuin itävaltalaista gospeliakin. Suurin ennakkosuosikki oli kuitenkin Britannia. Australialaissyntyisen Gina G:n kappale kun keikkui kilpailun aikaan brittilistan kärjessä. ”Ooh aah…. just a little bit” olikin varsin menevää tanssipoppia. Valitettavasti Ginan laulusuoritus ei Oslossa ollut hääppöinen, eikä kappale sen vuoksi menestynyt ennakko-odotusten mukaisesti: se sijoittui vasta kahdeksanneksi. Siitä huolimatta Ginan kipale nousi listoille eri puolilla Eurooppaa. Ooh aah ihastutti myös Yhdysvalloissa, jossa se pääsi aina kunnioitettavalle listasijalle 12 sekä Grammy-ehdokkaaksi asti. Menestyksen siivittämänä Gina lanseerasi myös oman alusvaatemallistonsa. Neidon tähti laski kuitenkin varsin pian, kun hän päätyi ikäviin lööppeihin sammuttuaan lentokoneeseen. Gina puolusteli tapahtumaa väsymyksellä, mutta mediassa hänet leimattiin huumeiden käyttäjäksi. Syytösten jälkeen Ginan katosi julkisuudesta varsinkin kun pitkä lakitaisto entistä manageria vastaan verotti hänen voimiaan. Toista lastaan odottava tähti keskittyy tätä nykyä perhe-elämään.
Myös neljänneksi sijoittuneeseen Kroatian Majaan voi tutustua tarkemmin Viisulassa.
Kreikan Mariana Efstratiou kertoi pukeutuvansa kevätvaatteisiin talvella.

Myös Belgian edustukappale, Lisa Del Bon Liefde is een kaartspeel oli kotimaansa listaykkönen. Viisutuomaristoa se ei kuitenkaan hurmannut yhtä syvästi kuin flaamilaisyleisöä, sillä tuloksena oli vasta 16. sija. Joillekin se kuitenkin kelpasi: muutamaa vuotta myöhemminhän samassa laulukilpailussa kuultiin epäilyttävästi rakkauden korttipeliä muistuttava sävellys – tosin Ruotsia edustamassa.

Ainakin Suomessa myös Viroa edustanut ”Kaelakee hääl” nousi sangen suosituksi. Se jopa levytettiin suomeksi, vaikka innostus euroviisujen kääntämiseen alkoikin 90-luvulla hiipua. Nuoren Maarja-Liis Iluksen ja legendaarisen virolaislaulaja Ivo Linnan herkkä duetto hellytti myös kansainväliset tuomarit nostamaan Viron komealle vitossijalle. Maarja-Liisistä muodostui myös yksi Viron viisulegendoista: hänet nähtiin seuraavan kerran viisulavalla jo seuraavana vuotena, ja sen jälkeen kaunisääninen laulaja on kisannut myös Ruotsin karsinnoissa.
Suomen 12 pistettä matkasivat Viroon, kaulaketjun äänistä viehätyttiin myös Ruotsissa ja Islannissa yhtä paljon.
Toiseksi sijoittunut Elisabeth Andreassen nähdään vuoden 2011 Melodifestivalenissa ”Vaken i en dröm” -balladilla.

Vanhoista viisutähdistä lavalla nähtiin isäntämaata edustanut Elisabeth Andreassen, joka nappasi I evighet –balladillaan kunniakkaasti hopeasijan. Bobbysocksin riveissä Andreassen tosin oli ollut jo ehtinyt olla voittajankin pallilla. Kyproksen nuori Constantinos taas teki debyyttinsä viisulavoilla Oslon kisoissa: nuorukainen joutui ottamaan kilpailua varten vapaata armeijasta. Asepalveluksen päätyttyä herra on työllistänyt itsensä laulajana, ja edustanut maataan vuoden 1996 lisäksi myös vuosina 2002 ja 2005.

Ranska kokeili kelttiläistä musiikkia ja lähetti kisaan bretoninkielisen kappaleen ”Diwanit Bugale”. Valitettavasti rohkea veto ei kuitenkaan lyönyt leiville, sillä Irlanti veti kelttiläisellä kappaleellaan ”The voice” pidemmän korren. Kappaleen kuulasääninen esittäjä Eimear Quinn oli kansanmusiikin opiskelija, ja sen varjolla hän sitten saikin laulettavakseen irlantilaisesta kansanmusiikista vahvoja vaikutteita saaneen laulunsa. Perinneinstrumentein säestetty The Voice kuitenkin vetosi kilpailun tuomareihin toisella tapaa kuin suuri kansansuosikki Gina G, ja tämä takasi Irlannille taas yhden viisuvoiton.
Mitä Eimear Quinnille nykyään kuuluu, se selviää jutun lopusta löytyvästä Viisula-linkistä.
Jasmine selvitti tiensä alkukarsinnasta Osloon, karsiutuneisiin kappaleisiin voi tutustua alta löytyvissä Viisula-linkeissä.

Spektrumin kuusituhatpäinen yleisö oli kuitenkin Irlannin voitosta tyrmistynyt. Monet poistuivat paikalta heti tulosten ratkettua, ennen kuin Eimear saapui lavalle laulamaan voittosävelmän uudestaan. Kennedy O’Connorin mukaan salissa oli enää muutamia ihmisiä, kun Eimear ja voittoviisun säveltäjä Brendan Graham kumarsivat esityksen päätteeksi. Reaktio sekä viisufanien yleinen tyrmistys huomattiinkin EBUssa, ja kilpailun säännöt rukattiin rankasti uusiksi.

Eimear Quinn palasi voittonsa jälkeen opintojensa pariin, eikä hänestä ole sittemmin kuultu juuri mitään. Syksyllä 2005 hänet tosin nähtiin Euroviisujen 50-vuotista taivalta juhlineessa Congratulations-gaalassa – taustalaulajana.
Tuntemattomuuteen vajosi myös Suomea edustanut lastenkodin kasvatti Jasmine, joka nappasi kisan jumbosijan. Tästä syyteltiin muun muassa Jasminen rajallisia laulunlahjoja sekä pieleen mennyttä stailausta. Edes eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen videopostikortilla esittämä tervehdys ei Jasminen suoritusta suuremmin siivittänyt: luonnonlapsena pidetty Jasminen jännitti selvästi. Hän muun muassa alkoi laulaa kappalettaan väärässä kohdassa.
Viron lisäksi illan duettotarjonnasta vastasivat Alankomaiden Maxine ja Fanklin Brown…
… sekä Ruotsin kolmanneksi sijoittunut One more time.
Lohtuna tosin olkoon se, ettei Jasmine suinkaan ollut kisan ainoa mokaaja: myös pistelaskussa tapahtui virhe: Espanjan Alankomaille antamat pisteet kirjattiin vahingossa Puolalle. Harmillinen lipsahdus ei kuitenkaan vaikuttanut kisan voittajaan, ainoastaan Hollanti ja Britannia vaihtoivat paikkaa lopullisessa tulostaulukossa.
Tulostaulussa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa. Suomen oli lopulta tyytyminen yhdeksään pisteeseen, joista kaksi tuli Norjasta ja seitsemän Islannista.
Irlanti sai Eurovision laulukilpailun isännöitäväkseen jo neljännen kerran 90-luvulla. Norjaan palattiin neljäntoista vuoden jälkeen vuonna 2010.

Esikarsitut:

EJT Makedonia: Kaliopi – Samo ti

Israel: Galit Bell – Shalom olam

Romania: Monica Anghel & Sincron – Rugă pentru pacea lumii

Saksa: Leon – Planet of blue

Tanska:Martin Loft & Dorthe Andersen – Kun med dig

Unkari: Gjon Delhusa – Fortuna

Venäjä: Andrej Kosinski – Ja eta ja

 

Kilpailukappaleet:

1. Turkki : Sebnem Paker – Beşinci mevsim – 12. sija (57 pistettä)

2. Britannia: Gina G- Ooh aah… just a little bit – 8. sija (77 pistettä)

3. Espanja : Antonio Carbonell – ¡Ay, qué deseo! – 20. sija (17 pistettä)

4. Portugali : Lucia Moniz – O meu coração não tem cor – 6. sija (92 pistettä)

5. Kypros: Constantinos – Mono gia mas – 9. sija (72 pistettä)

6. Malta : Miriam Christine – In a woman’s heart – 10. sija (68 pistettä)

7. Kroatia : Maja Blagdan – Sveta ljubav – 4. sija (98 pistettä)

8. Itävalta: George Nussbaumer – Weil’s dir guat got – 10. sija (68 pistettä)

9. Sveitsi: Kathy Leander – Mon cœur l’aime – 16. sija (22 pistettä)

10. Kreikka: Mariana Efstratiou – Emis forame to himona anixiatika – 14. sija (36 pistettä)

11. Viro: Maarja-Liis Ilus ja Ivo Linna – Kaelakee Hääl – 5. sija (94 pistettä)

12. Norja: Elisabeth Andreassen – I evighet – 2. sija (114 pistettä)

13. Ranska: Dan Ar Braz & L’Héritage des Celtes – Diwanit bugale – 19. sija (18 pistettä)

14. Slovenia: Regina – Dan najlepših sanj – 21. sija (16 pistettä)

15. Alankomaat: Maxine & Franklin Brown – De eerste keer – 7. sija (78 pistettä)

16. Belgia: Lisa del Bo – Liefde is een kaartspel – 16. sija (22 pistettä)

17. Irlanti: Eimear Quinn – The Voice – 1. sija (162 pistettä)

18. Suomi: Jasmine – Niin kaunis on taivas – 23. sija (9 pistettä)

19. Islanti: Anna Mjöll – Sjúbídú – 13. sija (55 pistettä)

20. Puola: Kasia Kowalska – Chcę znać swój grzech – 15. sija (31 pistettä)

21. Bosnia-Herzegovina: Amila Glamočak – Za našu ljubav – 22. sija (13 pistettä)

22. Slovakia: Marcel Palonder – Kým nás máš – 18. sija (19 pistettä)

23. Ruotsi: One more time – Den vilda – 3. sija (100 pistettä)