Vuoden 1975 Suomen karsinta loisti ensimmäistä kertaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kuudentoista kutsutun säveltäjän lista oli jälleen nimekäs, kuten myös solistikaarti. Neljästä alkukarsinnasta finaaliin selvitti yhdeksän laulua, joista kaksi oli ylitse muiden. Dannyn isoisälleen Algot Niskalle omistama rock-iskelmä “Seikkailija” taisteli Pihasoittajien country-iskelmän kanssa edustuspaikasta viimeiseen hengenvetoon eli Lapin alueraadin antamiin pisteisiin saakka.
SUOMEN KARSINTA 1975
Ajankohta:
1. Semifinaali, Lauantai 4.1.1975
2. Semifinaali, Lauantai 11.1.1975
3. Semifinaali, Lauantai 18.1.1975
4. Semifinaali, Lauantai 25.1.1975
Finaali, Lauantai 8.2.1975
Kilpailupaikka: Ylen tv-studio 2, Pasila, Helsinki
Juontajat: Alpo ”Apeli” Halinen
Kapellimestari: Ossi Runne
Kilpailumenetelmä: Kutsukilpailu
Arvostelu:
11-jäseninen asiantuntijaraati (semifinaaleissa)
Maakuntaraadit (finaalissa)
Kilpailukappaleita: 16
Kaikkien aikojen ensimmäinen värilähetyksenä lähetetty Suomen karsinta noudatteli paljolti edellisvuotista kaavaa. Nyt kuudentoista mukaan kutsutun säveltäjän teokset oli vain jaettu kahden alkukarsinnan sijaan neljään pienempään ryhmään. Lisäksi kahden peräkkäisen vuoden Finlandia-talo-visiitin sijaan karsintalähetykset palasivat Ylen tv-studioille Pasilaan. Juontajakin oli tuttu mies kahden vuoden takaa, hauskana miehenä pidetty Alpo ”Apeli” Halinen, joka teki pitkän uran Yleisradion toimittajana. Halinen palasi viisukuvioihin vielä vuonna 1983, jolloin hänen luotsaamassaan viihdeohjelmassa julkistettiin Suomen karsinnan postikorttiäänestyksen tulos.
Kuudestoista kutsusäveltäjästä tasan puolet oli samoja nimiä, kuin edellisvuonnakin, mutta toinen puolisko oli joko ensi kertalaisia tai tuttuja nimiä aikaisemmilta vuosilta. Vakiokutsutuista ainakin Toivo Kärki loisti poissaolollaan. Mukana oli kuitenkin edellisvuotinen säveltäjien voittajakolmikko Koivistoinen-Panula-Johansson, joista tosin vain Eero Koivistoinen pääsi tänä vuonna mitalikolmikkoon. Kaikki säveltäjät eivät noudattaneet sävellystensä Ylen asettamaa määräaikaa, mutta Yleisradiossa oltiin armeliaita ja odoteltiin ehdotuksia vielä muutama ylimääräinen päivä.
Ehdokkaat kuultiin neljänä peräkkäisenä lauantaina neljän laulun kattauksissa. Jokaisesta erästä 11-jäseninen asiantuntijaraati äänesti puolet eli kaksi Suomen karsinnan finaaliin. Lisäksi he valitsivat vielä yhden kappaleen kahdeksan pudonneen laulun joukosta finaaliin, jossa kuultiin siis yhdeksän kappaletta. Semifinaalijaot eivät olleet oikein tasaväkisiä ja pariin semifinaaliin oli ahdettu useampiakin potentiaalisia kandidaatteja, kun taas esimerkiksi ensimmäisessä semifinaalissa kuultiin neljä omaperäisempää sävelmää. Tämä saattoi olla tarkoituksellistakin, ettei loppukilpailusta olisi tullut liian viihteellinen ja kaupallinen.
Jorma Panula oli tehnyt M.A.Nummiselle enteilevästi nimetyn ”Voittolaulun”, josta ei kuitenkaan tullut nimensä veroista, sillä se karsiutui jo alkukarsinnassa. Ihan tavallinen ei ollut myöskään Maaritin kappaleen ”Mätämakee” nimi. Ritva Oksasen ”Suuri naapuri” saattoi sen sijaan sisältää poliittisia piilomerkityksiä, vaikka itse kappaleessa laulettiinkin leikkisään sävyyn seinän takana asuvasta isokokoisesta miehestä. Varta vasten tätä tapahtumaa varten koottu laulu- ja soitinyhtye Dans piti sisällään kaksi aikaisempina vuosina sooloartisteina viisukeikalle pyrkinyttä taiteilijaa eli Seija Simolan ja Erkki Liikasen. Heidän kappaleensa ”Hei lähde maailmaan” pääsi Maarit esityksen kanssa tästä erästä finaaliin.
Toisessa erässä Pepe Willberg toisteli maneerejaan jo hieman liiankin tutunoloisesti balladissaan ”Ovi elämään”. Jaakko Salo oli tällä kertaa valinnut Dannyn sijaan kappaleensa ”Naisen vuosi” esittäjäksi Marjatta Leppäsen. Levylle laulun nimi vaihtui muotoon ”Tänä vuonna on toisin”. Karsiutuneita kappaleita on sen sijaan hankala enää muistaa, sillä niitä ei ole levytetty lainkaan. Kaj Chydenius pisti tällä kertaa leikkisämmän vaihteen päälle ja valitsi kappaleensa esittäjäksi koomikko Heikki Kinnusen, joka löikin sinänsä dramaattisen balladin esityksen kunnolla överiksi. Kari Fallin ”Maailman tie” taasen haki vertaistaan vain tyhjänpäiväisyydessään.
Kolmas erä olikin ehdottomasti kovatasoisin. Paitsi, että siinä kilpailivat myöhemmin käydyn finaalin kärkikaksikko Pihasoittajat ja Danny, kuultiin siinä myös Jukka Kuoppamäen ja viisuja varten kootun Mon-Ami –yhtyeen esitykset. Niiden kohtaloksi koitui karsiutuminen. Mon-Ami haki jazzahtavalle samballeen esikuvia edellisvuotisesta voittoryhmästä Abbasta, sillä se oli kokoonpanoltaan vastaava: kaksi miestä ja kaksi naista. Ryhmän nimi tuli pääsolisteina toimineiden Aspelundin siskosten Monican ja Amin etunimistä, mutta lavalla nähtiin myös Aarno Raninen ja Martti Metsäketo. Jukka Kuoppamäki kokeili viidennellä peräkkäisellä yrityksellään tangon taivuttelua, mutta menestys oli tähän astisista kehnoin. Jukka nähtiinkin tämän jälkeen seuraavan kerran karsinnoissamme solistina vasta 32 vuotta myöhemmin.
Neljäs ja viimeinen alkukarsinta sisälsi monenlaisia lauluja. Kaksinkertainen edustussävelmän säveltäjä Rauno Lehtinen oli säveltänyt Tapani Kansan karsintadebyytin ”Luonnollisuus”, mutta Lehtiselle ominaisen kepeä iskelmä karsiutui finaalista. Kaikki muut laulut pääsivät jatkoon, sillä tämän alkukarsinnan kärkikaksikon Vesa-Matti Loirin ja Kirkan lisäksi raati valitsi ylimääräiseksi finalistiksi Agit Prop yhtyeen poliittisesti kantaaottavan ”On jokin mikä yhdistää”-kappaleen.
Kahden viikon kuluttua finalistit kokoontuivat Ylen studioille esittämään laulunsa uudelleen. Totisimmin urakkaan oli valmistautunut Danny, joka uhkui voitontahtoa. Kari Kuuvan säveltämä ”Seikkailija” oli sovitettu uudelleen entistäkin mahtipontisemmaksi. Ison D:n taustalla nähtiin tanssimassa ja laulamassa Irma Tapio sekä Marjukka Riihimäki.
Seitsemän maakuntaraadin aloitettua työskentelynsä, vastusta Dannylle tarjosi ainoastaan folkryhmä Pihasoittajat, ”Viulu-ukko”-kappaleen säveltäjän Kim Kuusen johdolla. Pihasoittajat-yhtye oli tosi asiassa jo hajonnut, mutta kun Kuusi sai kutsun säveltää euroviisuehdokas, hän kokosi ryhmän uudelleen kasaan. Monien yllätykseksi Pihasoittajat veikin täpärästi voiton koko kisasta ja pääsi edustusmatkalle Tukholmaan. He päättivät tehdä viisun myötä vielä yhden lp-levynkin, mutta se julkaistiin niin myöhään, että viisuhuuma oli jo haihtunut ja menestys oli kehnonlainen.
Kansan syvät rivit ilmaisivat äänekkäästi huolensa heti seuraavalla viikolla, kun Pihasoittajien voitto oli varmistunut. Jotkut olivatkin vakaasti sitä mieltä, että Tukholmaan ei kannattaisi lähettää edustajaa lainkaan. Toiset taasen olisivat halunneet Dannyn Suomea edustamaan. Muut ehdokkaat tuntuivat kansan mielissä jo unohtuneen. Paheksunta vaihtui kuitenkin maaliskuussa ällistykseksi, kun Pihasoittajat korjasikin englanniksi käännetyllä esityksellään kansainvälisessä finaalissa komean pistesaaliin ja suomalaisittain muikean seitsemännen sijan.
Lopputulokset (semifinaalien jatkoonmenijät lihavoituna, ei paremmuusjärjestyksessä):
1. Semifinaali
Maarit: Mätämakee
Dans: Hei lähde maailmaan
M.A.Numminen: Voittolaulu
Ritva Oksanen: Suuri naapuri
2. Semifinaali
Pepe Willberg: Ovi elämään
Marjatta Leppänen: Naisen vuosi
Kari Fall: Maailman tie
Heikki Kinnunen: Hyljätyn laulu
3. Semifinaali
Danny: Seikkailija
Pihasoittajat: Viulu-ukko
Mon-Ami: Fasten Seatbelts
Jukka Kuoppamäki: Hyvästi ystäväni
4. Semifinaali
Vesa-Matti Loiri: Laulu
Kirka: Oh New York rakkain
Agit Prop: On jokin mikä yhdistää
Tapani Kansa: Luonnollisuus
Finaali:
1. Pihasoittajat: Viulu-ukko (379 p.) (Katso video Elävästä arkistosta)
2. Danny: Seikkailija (368 p.)
3. Vesa-Matti Loiri: Laulu (308 p.)
4. Pepe Willberg: Ovi elämään (279 p.)
5. Kirka: Oh New York rakkain (265 p.)
6. Dans: Hei lähde maailmaan (256 p.)
7. Agit Prop: On jokin mikä yhdistää (228 p.)
8. Maarit: Mätämakee (205 p.)
9. Marjatta Leppänen: Naisen vuosi (196 p.)
