Viisukuppila

Sana on vapaa jahka olen saanut pisteesi.











































































































Puhukaa!

Mikä taso.

1. Kuin lyriikkaa
Ihana tunnelmapala luonnosta hyvällä laulettavuudella. Kivasti käytetty alkuperäisen vokaaleja hyödyksi, itsekin yritin, mutta oli pakko luovuttaa kun asiaa ei löytynyt. Teema toimii, koska biisi perustuu mielestäni hyvin vahvasti luomiinsa tunnelmiin. Piste iin päälle olisi voinut olla piilomerkityksellinen tarina.

2. Vastaus
Tekotaiteellista ja piilouskonnollista huttua. Sitä pitää jokanaisen osata tehdä.

3. Baletti laitumella
Laadukas huumoripläjäys. Sai hymyn huulille ja miellytti myös hyvällä laulettavuudella. Harmi etten ole huumori-ihmisiä käännöskisojen suhteen, olisi voinut päästä korkeammallekin, ellei tämä biisi olisi minulle niin rakas.

4. Ruusu
Laulettavuus vähän tökkii ja täytesanoja on aika paljon. Tarinasta tykkään ja tunnelma hipaisee biisin alkuperäistä koskettavuutta. Ruusuja nähtiin viime vuonna Slovenian kisassa, joten omaperäisyyttä on haettava todella kaukaa. Myös toiston poisto vähän ärsyttää.

5. Palan
Assosioin tämän jostain syystä Jani Wikholmin Hukun-biisiin. En nyt oikeastaan edes muista sen biisin sanoja, mutta luulisin että palaisin mielummin kuin hukkuisin. Erityisesti ekan säkeistön sydämenlyönneistä tykkäsin. Hyvä laulettavuus.

6. Meidän aamujen tunnelmaa
Tässäkin on jotain sanomattoman ihanaa. Aluksi kiinnitin huomiota äidinkielen pikkuvikoihin (esim. "Aamu saa" ei saa objektia tai sitten "Kimaltelee" on väärässä muodossa), mutta sitten tunnelma alkoi viedä mennessään. Erityisesti pidin kertosäkeestä, joka ei oikeastaan vie tarinaa yhtään eteenpäin vaan nimenomaan jää killumaan tunnelmaan. Kilpailee "Kuin lyriikkaa" kanssa, tässä tosin on parisuhdemausteita tunnelman päälle.


7. Jätetty
Tämä on vain yksinkertaisesti mahtava, ihana, herkkä ja kaikkine pisteineen täydellinen. Laulettavuuskin on pääosin hyvää ja tunnelma on kohdallaan.

Kävelen, kävelen.
Nään. Se talo kaatuu nyt
ja mä alle jään. Et jää.



8. Oot unelmaa
Harvinaisen tavallinen tarina ja pienet laulettavuusongelmat koituivat tämän kuitenkin kauniin rakkauspakkauksen kompastuskiviksi. Ei huono kumminkaan!

Aluksi minulla oli kisan tasosta vähän plääh-olo; mikään käännöksistä ei sykähdyttänyt minua ensi silmäyksellä. Kun tutustuin käännöksiin vähän paremmin, löytyi joukosta todellisia helmiä. Koska täydellisen laulettavuuden luominen Boazin sulosointuihin on erittäin vaikeaa, olen jättänyt arvostelussani laulettavuuden taka-alalle ja keskittynyt itse sisältöön.

1. Kuin lyriikkaa
Otsikko on aivan karmea - onneksi itse käännös ei ole. Pidin erityisesti käännöksen yleisestä tunnelmasta, joka kestää loppuun saakka. Biisi-sana särähtää pahasti korvaan, sillä sana rikkoo jotenkin muun kännöksen runollista tunnelmaa.

Erityisen ihana kohta on "Heinäsirkan soitto suojaa", joka tuo muuten ehkä hieman nähtyyn pakettiin ripauksen omaperäisyyttä. Olisin kaivannut samantapaisia oivalluksia käännökseen reilusti lisää, mutta kyllähän tämä näinkin menee...

2. Vastaus
Tähän käännökseen ihastuin erityisesti tunnelmansa takia. Alkuperäisen teeman säilyttäminen toimi enemmän kuin hyvin. Ihanan haikea ja piti otteessaan läpi koko käännöksen! Pidin tavasta, jolla tunnelmaa luodaan luonnon ja maalaisuuden kautta: "Yössä piirtää halla kuurankukat ikkunaan/Härmä pellonvierttä raivaa"

Kääntäjällä oli tekniikka hanskassa.

3. Baletti laitumella
Aiheeltaan hieman outo. En oikein osannut päättää onko tämä silkka vitsi vai taijanomainen satukertomus. Jos tämä oli vitsi, noh, en nauranut. Taijanomaisena satukertomuksena tämä toimi paljon paremmin - välillä tunnelma nousikin ihan kivaksi. Lampaiden baletti ei ole huono käännös, tällä kertaa se jäi vain vahvempiensa jalkoihin... Vai pitäisikö sanoa sorkkiin?

4. Ruusu
Alkuperäisten toistojen purku oli tämän käännöksen kohdalla melko turhaa, sillä saman tarinan olisi voinut kertoa hieman lyhyemminkin. Itse asiassa käännöksen tarina oli niin kuultu, nähty ja haistettu, että minua välillä vähän hirvitti. Kuitenkin käännös on tehty hyvin, ja "vanhanaikainen" tunnelmakin toimi ihan hyvin.

Olisin kaivannut tältä hieman enemmän. Pari yllättävää sanaa olisi parantanut käännöstä kummasti.

5. Palan
Pidin tästä käännöksestä, mutta en osaa sanoa miksi. Ehkä tämän(kin) käännöksen yleinen tunnelma oli jotenkin niin koskettava, että tykästyin? Tai jotain? Samapa tuo, mutta pidin aivan mielettömästi käännöksestä huokuvasta uhosta: Minä palan, mutta ei haittaa, siinäs näätte! Teknisesti käännös oli loistava.

6. Meidän aamujen tunnelma
Tässä käännöksessä on ideaa - ja toteutuskin on varsin hyvää. Vaikka käännös on minusta paikoitellen ehkä hieman kulunut, nappaa tunnelma (Tunnelma sitä, tunnelma tätä... ) täysin mukaansa.

Aivan loistava:
"Paljaat varpaat painan nurmeen, kohta lentää aion
Miksen yksin nouse ilmaan
Kuitenkaan?"

7. Jätetty
Omani. Boazia oli oikein mukava kääntää, kun kappale on niin hyvä!

8. Oot unelmaa
Kertosäe oli outo ja hieman epälooginen, siipiselkäalku taas hyvin kulunut. Kokonaisuutena tätä vaivasi hieman sama kuin Ruusua: sama ollaan nähty jo monta, monta kertaa aikaisemmin. Kuitenkin tässäkin käännöksessä tunnelma oli paikoitellen kaunis. Rakkautta! Sitä sen olla pitää!

Mukavia käännöksiä olitte (tai olimme) saaneet aikaan. Kivasti oli erilaisia aiheitakin. Pahoja laulettavuusvikoja ei juuri ollut, vaikka alkuperäiskappaleen painotukset olivatkin outoja.

1. Kuin lyriikkaa
Laulettavuus oli todella jees! Tarina sen sijaan vaati aika paljon pureskelua. Aluksi tuntui, ettei lauseilla ollut toistensa kanssa mitään tekemistä. Pikku hiljaa sanoma kuitenkin alkoi avautua ja oli kauniskin sellainen: rakkauden ilosanoma. Ja laulettavuus tosiaan oli erittäin hyvää. Kura-sana rikkoi hieman kappaleen tunnelmaa.

2. Vastaus
Tässä oli helpommin omaksuttava tarina, mutta ei mikään purkkapallo tämäkään. Laulettavuus sen sijaan ei ollut niin hiottua kuin edellisessä ("suurujen maassa", "suumujen yössä"). Se, mistä en tekstissä pitänyt, oli kuurankukat ikkunassa. Se on sisätilaan liittyvä kuvaus, mutta muuten ollaan ulkona - ikkunakohta ei siis sopinut kuvaan. Vaikka voihan toki ulkoakin päin nähdä kuurankukat ikkunassa. Kokonaisuutena kuitenkin oikein hyvä käännös, joka miellytti sitä enemmän, mitä enemmän siihen tutustui.

3. Baletti laitumella
MMR-viittauksineen hauska käännös. Erityisen kivaa oli odottaa "harva uskoo silmiään" -kohdan jälkeen, mitä onkaan luvassa. Odotus ei ollut turhaa, koska kertosäkeessä odotti hauska mielikuva tanssivista lampaista. En tiedä, pitikö tämän laulun saada suu hymyyn, mutta ainakin tämä käännös sai. Rokotusta tulee säkeistöjen toisen sanan alun venytyksistä sekä tokan säkeistön tää-sanasta, koska siihen olisi sopinut paremmin takavokalinen sana riimityksen vuoksi. Jonkun toisen kappaleen kohdalla tällainen käännös olisi saanut minulta vielä enemmän pisteitä.

4. Ruusu
Oma tekstini. Ei, Timoteuksen Lumme-teksti ei ollut tämän kukka-aiheen innoittajana. Olen tähänkin käännökseen ihan tyytyväinen. Mielestäni se on sopivassa määrin alkuperäistekstin henkinen ja tunnelmainen.

5. Palan
Jälleen oli sellainen teksti, jonka kohdalla sai miettiä, mitä se oikein yrittää kertoa. Tulkintani - jollaisia voi kaiketi tehdä useampia - on, että kyseessä on kielletty rakkaus. Mies ei välitä muista, vaan "palaa". Toiset yrittävät sammuttaa, mutta rakkaan läheisyys vain puhaltaa liekkiin ilmaa. Pisteitä rokotin samasta kuin muillakin eli säkeistöjen kakkossanan venymisestä, sekä rokotin myös C-osasta, joka oli sisällöltään aika tyhjä. Plussaa sen sijaan tuli vahvasta palamiskielikuvamaailmasta. Ihan hyvä käännös, mutta ei kuitenkaan sytyttänyt minua nimestään huolimatta.

6. Meidän aamujen tunnelma
Tämä oli minulle rakkaus-inhokäännös. Mukana oli asioita, joista pidin ja joista en pitänyt. Kuulijan eteen luotu maailma oli upea, tunnelmallinen ja biisin hyvin sopiva. Tarina oli arkisen kaunis. Käännös oli juuri sellaista tunnelmointia, jota etsinkin. Sen sijaan jotkut sanavalinnat tuntuivat hieman... ei nyt kömpelöiltä mutta ei ihan täydellisiltäkään. Esimerkiksi olisi mielestäni sopivampaa, jos kaste koristelisi maan eikä maalaisi. Toisen säkeistön vaikka-sanasta en pitänyt - miten niin vaikka? Ja vielä tuo pitkän pitkä otsikko, sitäkin hieman kakistelin, vaikka se olikin napattu samasta kohtaa kuin alkuperäiskappaleen englanninkielinen otsikko. Loppujen lopuksi kallistuin tätä ajatellessani kuitenkin sille pitämisen puolelle, kun kerran laulettavuuskin oli mainiota (lennon aikomiskohtaa piti hieman harjoitella).

7. Jätetty
Vaikka tällä kertaa ei ollut epäselvää, mistä aiheesta tämä käännös kertoi (otsikkokin sen mukavasti tai pikemminkin harmillisesti suoraan kertoi), piti jälleen lukiessa hieman mietiskellä. Talon kaatuminen toisessa säkeistössä oli ilmeisesti vain ajatus, koska C-osassa talo on vielä pystyssä? Kertosäkeestä en pitänyt lainkaan. Mikä tee? Mikä puu? "Yksin eksyneenä" on tosin hauskaa sanoa ääneen. Tekstinä tämä sopii suomalaisille, on se sen verran paatoksellinen masentunut. Alkuosassa ja C-osassa oli eroavaisuutta mielenkiintoisesti yhden kirjaimen verran.

8. Oot unelmaa
Tätä minun oli paikoitellen vähän vaikea laulaa. Teksti oli kaunista luettavaa ja laulettavaa. Valitettavasti siinä ei ollut kovinkaan paljon syvyyttä, ja osa sanonnoista oli hieman kuluneita. Tuntui omituiselta ajatus siitä, että maa polttaa jalkojen alla, selkään kasvaa siivet ja sitten liidetään rakkaan kanssa - sen taikamaan uumeniin!? Plussaa tämä käännös sai siitä, että siinä oli samanlainen satumainen tunnelma kuin alkuperäiskappaleen live-esityksessä.

Tällä kertaa oli vaikea pisteyttää!

Metsis kirjoitti:Aluksi kiinnitin huomiota äidinkielen pikkuvikoihin (esim. "Aamu saa" ei saa objektia tai sitten "Kimaltelee" on väärässä muodossa)

Aamu saa eli koittaa. Syksy saa.

Jahas, tässä pienet kommentit.

1. KUIN LYRIIKKAA
Ryhmän tuki nosti tämän käännöksen varsin korkealle, heinäsirkat pomppasivat pontevasti esille.

2.VASTAUS
Tässä oli jotain kaihoista ja jotain koskettavaa. Kuitenkin jotain kummallista tässä tekstissä on, maagista vetovoimaa...ehkä.

3.BALETTI LAITUMELLA
Jaajaa, teräsbetonia pukkaa. Mielenkiintoinen asetelma, joka kuitenkin jäi ajatuksen asteelle.

4. RUUSU
Otsikko yksinkertaisuudessaan osuva. Makuuni kuitenkin jotenkin liian kerrannallinen ja hieman hiomaton, mutta potentiaalia olisi ollut korkeammalle.

5.PALAN
Tämä meni vähän liian nopeasti ohitse, vähän jäi kaipailemaan jotain muistoja tekstistä. Hiottu ja valmis paketti, pientä maustetta?

6. MEIDÄN AAMUJEN TUNNELMA
Tässä oli tunnelmaa löydetty oikein mukavasti. Rakennetta oltiin kuitenkin helpotettu.

7. JÄTETTY
Tässä oli paljon erilaisia tunnelmapaloja. Keskeinen tekijäkin löytyy, mutta lanka jäi uupumaan.

Sagapo kirjoitti:

Metsis kirjoitti:Aluksi kiinnitin huomiota äidinkielen pikkuvikoihin (esim. "Aamu saa" ei saa objektia tai sitten "Kimaltelee" on väärässä muodossa)

Aamu saa eli koittaa. Syksy saa.

No mulla on aukko sivistyksessä. En oo koskaan kuullut tuollaista muotoa.

Metsis kirjoitti:

Sagapo kirjoitti: Aamu saa eli koittaa. Syksy saa.

No mulla on aukko sivistyksessä. En oo koskaan kuullut tuollaista muotoa.

Ehkä ollaan liian nuoria. Mullekkin tommonen muoto on ihan hepreaa

Yhteenveto: laulettavuus oli melko lailla hukassa tällä kierroksella!

1. Kuin lyriikkaa

Aika nappi laulettavuus ja yhtenäinen 'paluu luontoon' - tunnelma. Kaikki kielikuvat tähtäävät kohti kuuloaistin liberaatiota ja uuden rakkauden kukoistusta. Erinomainen käännös, pakko sanoa.

2. Vastaus

Joel Hallikaiset. Filosofisuutta oli ihan mukavasti, mutta laulettavuus oli paikoin vähän 'toivotaan, toivotaan'.

Seeen selittäää

En kauheasti välitä kuulla sanoja 'kaipuu' ja 'kaiho' sanoituksessa -- se on vähän halpa tapa luoda näitä tunteita.

3. Baletti laitumella

Tämä oli eheä ja visuaalinen komedia, mutta ei tietenkään aivan niin vaikuttava tai romanttinen sanoitus kuin ehkä kappale vaatii. Huumori oli vähän varovaista. Jos komiikka olisi ollut yliampuvampaa, pisteitä olisi ropissut jopa enemmän.

4. Ruusu

Ruusu-käännös #87. Ei, ei ja ei. Huumaa, täytesanoja ja epäromanttisia ilmaisuja.

5. Palan

Otsikko iskee naamaan varsin ilkeän näköisenä, mutta laulettavuus, rakenne ja tyyli olivat tasoon nähden hyviä. Kaikille huutaminen ei ehkä istunut parhaimpana alustajana kappaleen mieltänostattavaan kliimaksiin.

6. Meidän aamujen tunnelma

Ala-astemainen otsikko. (Meikäpoika tekee nyt Kollegat otsikoanalyyseineen... ) Erittäin epätasainen käännös, johon sisältyy sekä briljanttiutta (Säteineen nuolee puunhaaraa) että amatöörimäisyyttä (ei vain pääse ilman sua). Sama pätee myös laulettavuuteen. Riimipari 'saa-saa' oli pettymys, kuin myös nurmikon kasteen hokeminen. Huononee loppua kohti.

7. Jätetty

Surreaali tunnelma. Tämä on nokkela työ, eikä laulettavuus ollut sekään kateissa. Selvä suosikkini.

8. Oot unelmaa

Kaikin tavoin keskiverto työ. Tässä oli yksi säehirviö sanamäärältään:

Tämä yö, tämä yö se on kun kuu ja tähdet syrjäyttävät taivaaltani auringon

Tuon jälkeen pyyhkii kuka tahansa hikeä otsaltaan. Kertosäe oli mielikuvitukseton. Ohut käännös.

Näitä oli vaikea arvioida. Minulle sanojen istuminen rytmiin on tärkeää, joten olisin oikeastaan toivonut, että kilpailun formaatti olisi mahdollistanut sen, että käännöksen yhteydessä kukin kilpailija joko alkuperäisiin sanoihin tai kuulovaikutelmaansa viitaten osoittaa, miten tarkoittaa käännöksensä melodiaan istutettavaksi. Mekaaniseen alkutekstin kanssa yhtä monta tavua per rivi -lähestymistapaan kääntämisessä kun en usko, etenkin kun on tämmöinen hirveän melismaattinen originaali.

Käännöksiä arvioidessani olen koettanut tehdä parhaani keksiäkseni, miten melodian ja käännöksen on tarkoitus mätsätä, mutta aina en lopultakaan ole onnistunut. Melkein käännöksessä kuin käännöksessä on tässä suhteessa jotakin rutistavaa. Erityisen ongelmallinen on originaalin rivi (ja se, miten minä sen kuulen)

Iti iti, keilu amiti
Ii tii'i tiike iiluami tii'i'i'i'iii

jonka kohdalla olen joutunut melkeinpä tyytymään siihen, että onnistuneen käännöksen 1. sanan on jokseenkin pakko olla yksitavuinen. Mielelläni kuulisin itse kultakin kääntäjältä, miten heidän käännöksensä tuota vastaa.

Sitten biisi kerrallaan:

1. Kuin lyriikkaa: Hyvä sisällöllinen idea, ei ihan tavanomaisin. Suomenkielinen toteutus kuitenkin paikoin häiritsevän epärunollinen: pitää laskea melkein kuin jotain matematiikkaa, mitä merkitsevät rivit, jotka alkavat sanoilla "katuvaan" ja "kiipeliin". Löytyyhän se oikea ratkaisu sieltä lopulta. "Eromisen kura" tökkii pahasti: Se nyt vain on eroomisen, eikä eromisen. Kyllä siitä eripuran kanssa rimmaavasta kurasta minusta voisi luopua, jotta ei tarvitse tärvellä eroomisen rytmiä.

2. Vastaus: Melko perinteisessä kaipuulaulussa ei onneksi ole viittauksia romanttiseen rakkauteen, sisällöllisenä koukkuna sen sijaan tuo "muut tieteillään". Aika onnistuneesti istuu rytmiin. Vaan tuleeko mä-tavulle laulettavaksi useampi nuotti ("mä huudan", "seinämä")? Eihän se tietysti periaatteessa virhe olisi, minä vain melkein poikkeuksetta en tykkää... Vähän tuohon seinämään törmään muutenkin. Ja onko lopussa tosiaan "seeee selittää", siis pitkällä nuotilla se? Ei istu, ei. Ja minusta se on viertä eikä vierttä. Vaan mitäs pienistä. Ihan kelpo sanoitus kuitenkin.

3. Baletti laitumella: Eihän tästä voi olla pitämättä! Ei, vaikka tähän nimenomaiseen lauluun odotti jotain vakavampaa tai herkempää sisältöä. Parhaiten sävelmään istuva käännös, sisällössä ei käsittämättömyyksiä tai kökköyksiä. Kun teemana ovat lampaat, myös melismaattinen ä-äänne on ihan okei (eli tässä se poikkeus, vrt. ed. käännös).

4. Ruusu: En tiedä, onko tarkoitus laulaa "sutruu kussaan" vai "ruu uu kussaan", mutta kumpikin kuulostaa aika kamalalta. "Mun ruusuu nain"? Kun tässä on muutenkin vähän ongelmaa pitkien ja lyhyiden tavujen kanssa, ja kun sisältö on mitä tavanomaisin rakkauslaulu geneerisine tyttöineen (ainoana kiintoisampana kohtana suppusuu - ruusunnuppu), tämä jää nyt tämän kerran viimeiseksi.

5. Palan: Suhteellisen perinteinen kielikuva onnistuneesti ilmaistuna. Muutama rytminen ongelma (ke'ilu ami -rivi; "lennyt tahdon huutaa", mutta ehkä siitä taitava laulaja selviäisi). Uusi huomen jää irralliseksi muusta sisällöstä.

6. Meidän aamujen tunnelma: Näitä kaipauslauluja taas. Onneksi tämäkään ei tee hommasta romanssia (voin ajatella vaikka, miten kaipaan mummoani ja lapsuuden kesäaamuja mummolassa), vaan keskittyy luontokuvaukseen, mikä raikastaa. Tykkään lentoteemasta ja lauseista, joissa se ilmaistaan. "Odottaa se tuota ehtii" jää vähän käsittämättömäksi. Muutama rytminen nyrjähdys (kai), etenkin "sinapisa roina" - sinapissa roinaa?

7. Jätetty: Puutalo jätetyn kuvana on oiva, mutta tämä käännös on kuitenkin minun makuuni liian sekaisin. Olkoonkin, että niin ne jätetytkin voivat olla, ja niiltä voi myös kaatua tee. Tulee mieleen, että puoletko siitä teekupin sisällöstä kaatuu, ja puun juuret nielaisevat sen kaatuneen puoliskon? Miksei yksin voisi katua? Puutalo ei oikein sovi rytmisesti; paino taitaa väkisin asettua lo-tavulle. Luota lähdit -fraasi puolestaan istuu musaan mainiosti - minusta melodiakin kuulostaa juuri tuon fraasin sisällöltä.

8. Oot unelmaa: Aika tavanomaisia kielikuvia liimattu yhteen kaipauslauluksi, mutta välillä logiikka katkeaa häiritsevästi. Pitääkö sen kohteen siis viipyä, vai vastako sitä odotetaan? Onko se sydämen lyöntien hitaus jotenkin olennaista? Onko se "ei käy" sitä, että ei sovi, vai sitä, että ei kävele? Rytmin puolelta kiinnostaisi tietää, miten "yksinäinen" lauletaan. Entä lauletaanko rivinalkuinen "on" nopeasti siinä säkeen alussa?

Ai niin tietysti: Jos sydän jättää joka toisen lyönnin lyömättä (Palan), niin toki se lyö hitaasti (Oot unelmaa)! Sydän on kyllä jännä vekotin: se saa lyödä hitaasti tai läpättää, lyödä johonkin tahtiin tai epätahtisesti, tai vaikka hypätä kurkkuun tai pysähtyä, ja silti se on niin romanttista! Seuraavaksi haluan lukea käännöksen, jossa sydän karjuu.

Tässä jotain lyhyesti...kerrankin .

1. Kuin lyriikkaa
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Hyvä teksti, mutta sen perusteella en uskonut kärkikolmikkosijoituksista kisaavan. Tämän lauleskelu meni sujuen.

2. Vastaus
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Hyvä teksti, jossa kaunista tekstiä. Tämän lauleskelu meni sujuen.

3. Baletti laitumella
En saanut päätettyä pidänkö vai en. Ilkikurinen mielleyhtymä sopii kyllä siihen, että mielestäni alkuperäisartistin ääni on omaan makuuni liian kimeä. Toisaalta, kun ei kappale nyt mikään inhokkinikaan ole, niin moinen huumoriotsikointi nostaa puolustusfiiliksiäni esiin… Tekstikään ei valitettavasti puolelleen saanut ( ei tämä teksti nyt noin huumorismielistä tekstiä ansaitse). Tämän lauleskelu meni sujuen.

4. Ruusu
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Tekstiä lueskellessani kisan niitä tapauksia, jotka herättivät erityisempää mielenkiintoa tutustua siihen taustamusiikkinsa kera. Laulettavuus sujui ihan siedettävästi.

5. Palan
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Teksti hyvää parempi tapaus. Laulettavuus tuntui hiveven siedettävää paremmalta.

6. Meidän aamujen tunnelma
Otsikointi ehdottomasti liian selittelevä tai miten ilmaisisi. Teksti on syksyn myötä jotenkin ihanan ajankohtainen teksti. Laulettavuus tuntui hiveven siedettävää paremmalta.

7. Jätetty
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Tekstiä lueskellessani tuli olo, että pidän enemmän ajatuksesta tekstin taustalla kuin sen toteutuksesta. Laulettavuus tuntui hiveven siedettävää paremmalta.

8. Oot unelmaa
Yksi kisan kuudesta kärkiotsikoinneista. Hyvä teksti, vaikkei lueskelun perusteella ihan ykkössuosikkini olekaan. Laulettavuus sujui ihan siedettävästi.

1. Kuin lyriikkaa
"Katuvaan" on lauseyhteydessään epäselvä sijamuotonsa takia. Voisi tarkoittaa, että ero(a)misen kura ja eripura kaatuvat sen päälle tai niskoille, joka on heikko ja katuu. Muuten teksti on vahva. Luonnon aaria ylittää inhimilliset eripurat ja päästää pälkähästä yön ajaksi. Viikon luontoääni on heinäsirkka.

2. Vastaus
Tunnelma ja kieli miellyttivät suuresti, joten sijoittuminen kärkiryhmään oli selviö. Otsikkosäkeistö "Muut tieteillään" jne. on oivallinen. Ehkä vähän sanamaalailun vaikutelmaa, koska jutun juonta joutuu etsimään rivien välistä eikä kaikki loksahda yhteen mitenkään ilmiselvästi. Meillä päin "pellonvierttä" kirjoitetaan muuten yhdellä t:llä.

3. Baletti laitumella
Usein pidän hauskoista käännöksistä, mutta nyt mielikuvitukseni ei oikein riittänyt tarinan todesta ottamiseen. Sijoitus jäi kohtuuttomankin alhaiseksi, koska pidin parista totisemmasta tekstistä enemmän. Muuten olisi kuulunut jonnekin puolivälin tienoille.

4. Ruusu
Tavallinen, häiritsemätön. Ruusu on vain niin tyhjiin lypsetty kielikuva, että tekstin pitäisi olla liki täydellinen säväyttääkseen. Laulettavuudessa pikkuvikoja. Säettä "tuuli tuskin antais niin" en ymmärtänyt. "Mut suunniltaan" voisi olla "mut suunniltain".

5. Palan
Palaminen on yksi pahimpia kuolintapoja. Siihen verrattuna hyytyminen tuuliin hyisiin olisi varsin hauskaa. Jos tuon kielikuvan yli pääsee, sanoitus on sujuvaa työtä omassa lajissaan. Lyöntejä unohteleva käsiin sulava sydän tosin lähenee tahatonta komiikkaa, ellei ole sitä jo.

6. Meidän aamujen tunnelma
Hei, tämähän on minun toteutumaton Bulgaria-käännökseni.

sziget kirjoitti:Bulgaria-käännökseni on aamukaste heinäkuisella niityllä. Menkää lähimmälle suomalaiselle niitylle huomenna klo 5.45 ja antakaa pisteenne sen mukaan, kuinka hyvin olen onnistunut vangitsemaan laulun tunnelman suomalaisen luonnon kieleen.

Tai ei sittenkään, tämähän ei koostu aamun tunnelmasta vaan tunnelmaa kuvailevista sanoista - kesyä. Mutta kesyksi sanoitukseksi oikein hyvä.

7. Jätetty
Ehkä tee voi kaatua, jos tönäisee teemukin kumoon. Nielaiseva puu meni silti korkealta yli latvani. Toisaalta "Sataa ja rinta ruostuu" on hyvinkin selvä. Teksti on kekseliäs ja miellyttävän outo mutta samalla turhan sisäänpäin kääntynyt. Tekijä voisi ajatella hiukan enemmän lukijaa tai laulun kuulijaa.

8. Oot unelmaa
Pidin säkeestä "Ei käy, ei käy, kuulu eikä näy", ja sana "uumeniin" oli myös oikeassa paikassa. Selkeydestä plussaa. Ideoiltaan teksti jää silti hieman köyhäksi. Liikaa yötä, kuuta, maata ynnä muuta tuttua. Säe "On hetki meidän ainoastaan" ontuu teknisesti, muuten laulettavuus kelvollinen.

Fujiwara kirjoitti:

Metsis kirjoitti: No mulla on aukko sivistyksessä. En oo koskaan kuullut tuollaista muotoa.

Ehkä ollaan liian nuoria. Mullekkin tommonen muoto on ihan hepreaa

Joka kerta kun aamu saa...
minä siirryn ikkunaan,
naapureitani tarkkailen
- murskaan lasia lattiaan, ja

On minulle unissa ilmoitettu:
parasiitit sisuksistamme purkautuvat,
sikiöt hillopurkeistaan
kohottavat kätensä tervehdyksiin
hymyillen nousen paikaltani:
'Te olette kaikki minun lapsiani'

YUP, He lensivät öisin (1992)

sziget kirjoitti:

Fujiwara kirjoitti: Ehkä ollaan liian nuoria. Mullekkin tommonen muoto on ihan hepreaa

YUP, He lensivät öisin (1992)

Kolmevuotiaanahan tällaiset hienot sanat takaraivoon jää