Viisukuppila

^
Saattaa olla syynä, että joutuu esiintymään taustanauhan kanssa. Apinanraivoa on vaikeata näytellä, varsinkin jos on apina, jota puristellaan kaikenmaailman tekojutuilla.

Taustanauhat tuli mieleen myös näiden kahden burleskinaisen täyteläisestä laulusaundista, mutta jos satalive niin todella hieno tulevaisuus myös laulu-uralla.

Nyt katselin etkoja ja näin Oskarin. Hauskaa että aikoo mennä yleisön sekaan laulamaan. Voittoa ei tule, mutta on tämä tämän vuoden valopilleri. Hassua, että biisi alkaa vanhalla aivan valtavalla purkkapoppibiisillä eli tällä.
Jos nuoremmat eivät tiedä mikä tämä on, niin on pakko kuunnella. Aivan mahtavaa hurmosta koko biisi. Aikansa jättisuperhitti. Voisi jopa sanoa euroviisumusaksi. Minulle tämä biisi on varhaislapsuuden muistoja, joita en koskaan unohda.

Etukäteen tämä oli inhokkini, mutta mieleni muuttui täysin mukaansa tempaavan lavaesityksen myötä. Mietin jopa hetken, olisiko tästä voittajaksi.

Ei ollut lainkaan oikeutettua, että tämä jäi finaalin viimeiseksi.

Haluan myös antaa näille erityiskehuja hienosta esityksestä. Olin aika skeptinen sen suhteen, että Oscar vetää yleisön keskellä, mutta oli tässä menoa ja meininkiä! Pitää olla kova pokka kun tuohon pystyy. Kitara ilahdutti sitten kuitenkin elektronisen musiikin keskellä. Ajattelin, että olisi se mukava pelätä näiden puolesta ja lukea häpeää pursuvia viestejä toukokuussa. Mutta enpä minäkään äänestänyt. Tykkäsin kyllä.

Mä aloin pitämään tästä liven perusteella, tempas mukaansa ja biisi todella jäi soimaan päähän! Eihän tällä voittomahdollisuuksia ollut, mutta kivan onnistunut esitys.

Esitys oli onnistunut ja sivukatsomosta oli hauskaa katsella Oscarin juoksenteluja.
Kitaran palasiksi hakkaaminen oli jopa pelottavan näköstä, kun sitä sälää lenteli pitkin poikin

Montakohan kitaraa Oscar hajotti harjoituksissa? Oli kyllä varsinainen ilopilleri lavalla (ja sen ulkopuolella). Tiesin ettei menesty, mutta oli tämän holtitonta heilumista huvittavaa seurata vierestä. Vaikkakin tämä on biisinä aika raskas, itse live nosti luolamiehen kahteen tähteen.

Minusta tää oli jees livenä. Hyvin toimi ja oli kyllä semmonen, joka olisi ansainnut saada enempikin pisteitä.

Tämä toimi yllättävän hyvin livenä, mukaansatempaava rock-burleski. Mutta enemmistö ei sitten ilmeisesti tykännyt, kun viimeiseksi jäi...

Nuo rubiinit olivat aika hyviä laulajia. Lava näytti kyllä kovin autiolta, ja kitaranmurskaus on jo niin nähty

Minua kaikki huumoribiisit kyllä onnistuivat livenä viihdyttämään ainakin jonkin verran, vaikkeivät mitenkään erityisen räväköitä olleetkaan. Ihan piristivät mukanaolollaan, kun eivät kuitenkaan voittaneet . Mieluummin minä niitä kuuntelin kuin jos paikalla olisi ollut vielä lisää keskinkertaisia poppiksia.

Tästä minä ihan pidin. Tämä oli tarttuva ja hauska. Tiesin tosin, että tämä sijottuu häntäpäähän. Toi tämä kuitenkin väriä kisaan.

Tuo "Do the Caveman, Wunderbar!" huuto on muuten todella tehokas ja pyörii aina välillä päässäni.

Sagapo kirjoitti:Ei ollut lainkaan oikeutettua, että tämä jäi finaalin viimeiseksi.

Samaa mieltä tästä. Sanoinkin liveketjussa, että ei nimimerkki kuu-kuu turhaan kehunut Oscaria liveartistina. Hyvin sujui taustanauhankin kanssa Laulutaitoa, persoonaa ja karismaa löytyi koko kolmikolta, kokonaisuus oli omannäköinen ja viihdyttävä. Lava oli tosiaan vähän tyhjännäköinen, mietin että olisiko Shangri-La Rubiesin pitänyt olla sittenkin neljä- tai viisijäseninen ja kehitellä vielä joku selvempi nimikkokoreografia.

Lähetin tälle vahingossa äänen. Se ei ollut kauhea vääryys, koska yllättäen tämä oli yksi harvoista toimivista esityksistä. Ei silti kuppini teetä ja kappale edelleen ruma.

Eivät sitten rock'n'rollia arvostaneet.

Soittimen hajotuskin oli ymmärrettävää: jos on elänyt ikänsä luolassa ilman massamediaa, ei voi tietää sen olevan klisee. Siellä vain mammuttia ahmitaan ja hauista kasvatetaan. Vähän pelkäsin lopussa, jos joku urputtaisi vastaan, ettet sä mikään luolamies oo, kunhan puhut. Verilöylyltä onneksi vältyttiin.

Tykkäsin tästä esityksestä. Kaikki kolme näyttivät viihtyvän lavalla ja esitys oli energinen.

Tämähän tosiaan toimi livenä aika mainiosti Lava oli joo vähän iso niille rubiineille kun Oscar itse huiteli milloin missäkin, mutta mielestäni illan toiseksi paras.

Oscar on karismaattinen esiintyjä ja sai revittyä tästä irti sen mitä voi. Biisi oli kuitenkin tosi heikko ja ylöspano enemmän hassunahauskaa - ja halpaa - bile-estetiikkaa kuin mielenkiintoinen rokkenroll-ilmestys. Näin kulahtaneilla korteilla ei pitkälle pelata, eikä pelattukaan.

Livessä särähti heti korvaan, että Oscari lauloi ykkössäkeistön monikossa, toisin kun studioversiossa.

Pikkuseikkoja, mutta nekin voivat joskus olla kamalan ärsyttäviä.