Viisukuppila

Tässä on sellaista 00-luvun tunnelmaa, jota en ole kaivannut yhtään. Jeremiellä on kyllä hieno ääni ja pääsee sitä esittelemään tässä. Joskin nuo kertsin nooo-venytykset vähän ärsyttää ja olisin jättänyt pois. Itse kappale on ihan hyvä, sellainen neljän tähden viisu. Livenä voi nousta uusiin sfääreihin vrt. Dami Im.

kwak kirjoitti: ↑10 Maalis 2022, 10:08 Joskin nuo kertsin nooo-venytykset vähän ärsyttää ja olisin jättänyt pois.

Erittäin totta. Noiden takia tiputan neljästä tähdestä kolmeen.

Kaksi tähteä Jeremien hienosta lauluäänestä mutta muuten varsin tyhjänpäiväinen itkuvirsi.

TomppaJr kirjoitti: ↑10 Maalis 2022, 09:52 En kyllä ihmettelisi, vaikka tämä johtaisi viisufinaalia tuomaripisteiden jälkeen. Yleisöltä sitten joku 60 pistettä ja lopputulosten seiska.

Oho. Aika rohkea veikkaus. Mä sanoisin, että tämä menestyy raatiäänissä samalla tavalla kuin Hooverphonic viime vuonna eli ollen joku 13:s noin 90 pisteellä. Yleisöltä tulee sitten pikkasen enemmän kuin Hooverille, oisko joku 30 pistettä. Niillä yhteensä sitten ollaan joku 15.–18.

kwak kirjoitti: ↑10 Maalis 2022, 10:08 Tässä on sellaista 00-luvun tunnelmaa, jota en ole kaivannut yhtään.

Tässä on sellaista 90-luvun tunnelmaa, jota en ole kaivannut yhtään.

TomppaJr kirjoitti: ↑10 Maalis 2022, 09:52 En kyllä ihmettelisi, vaikka tämä johtaisi viisufinaalia tuomaripisteiden jälkeen. Yleisöltä sitten joku 60 pistettä ja lopputulosten seiska.

Video sai nostamaan pari pykälää puntarilla ylöspäin, on tää ihan kiva kolme heikon kolmen sijaan. Nää on näitä tärkeitä eroja!

Täysin samaa mieltä, ehkä en ihan juryjen ykkösenä näe mutta TOP3 kuitenkin. Itävalta 2018 all over again mutta vähän heikommalla jurysuosiolla

Laadukas nykyblues joka kuitenkin jää vähän anonyymiksi liiallisten ja liiaksi hiottujen, kliinisten muotisoundien vuoksi. Ei elä riittävästi.

Tykkään jäbän äänestä kyllä eikä biisikään oo hassumpi, vaikka keskikastia onkin. Kolme vahvaa tähteä.

Tämä jätti kyllä aika kylmäksi. Ei parilla kuuntelulla herättänyt oikein minkäänlaisia tunteita. Kaksi.

Varsin rapsakka. Hyvää huutoa ja kappale etenee miellyttävästi. Potentiaalista raatilellikkiyttä en jaksaisi, yhtä kaikki pidän tästä sen verran roimasti, että nelisen tähteä voin napsauttaa

Ekalla kuuntelulla aamulla tämä ei ihan uponnut, mutta nyt on soinut jo vaikka kuinka monesti putkeen. Nousee minulla jo tässä vaiheessa viiteen.

Mukavaa 2000-luvun alun soundimaailmaa tässä. Vähän persoonattomaksi jää, kaipaan jotain lisää, paukut on kuultu jo ekan minuutin jälkeen. Menestyspotentiaalia löytyy, toivottavasti toimisi livenä vielä paremmin.

Ensireaktioni: Biisi alkoi lupaavasti mutta se ei mielestäni kasvanut niin kuin olisin toivonut. Olisin itse asiassa halunnut että biisi olisi pysynyt koko ajan balladimaisena. Hyvä laulaja toki ja revittelyäkin löytyy mutta ei vielä tuntunut tarpeeksi mielenkiintoiselta. Tässä on kylläkin potentiaalia. Alkuun kolme tähteä.

Odotin Belgialta jotakin valjua seinätapettia tai korkeintaankin turhanpäiväistä ujellusta, mutta tämähän potkii yllättävän kivasti. Nuo no-huudot ovat biisissä parasta, niissä on asennetta. Varsinkin loppua kohti tää vielä kasvaa hienosti. Vahvasta kolmesta tähdestä lähtee, kasvunvaraa neljäänkin on.

Kiva ääni jätkällä, mutta kappaleesta en saa mitään irti. Yksi vuoden huonoimmista.

Odotin huonompaa, mutta tämähän oli ihan miellyttävä. Kolme tähteä, mutta tuli pieni halu kuunnella uudestaan, joten voi vielä noustakin.

En jaksaa yhtään tällaista musiikkia, ihan olematonta kerrassaan. Näitä varmaan on American Song Contest täynnä. Huh miten tylsää, 1 tähti.

66 pisteytystä ja annoin ekan ykkösen. Todella ihmeellistä, luulin ettei kukaan tykkäisi tästä...

Säkeistöt on ihan hyviä, mut noi kertsin "now" -kohdat sattuu aivoissa

Sellaista musiikkia, joista raatien voisi kuvitella olevansa mielissään, yleisö sanoo todennäköisesti NO. Laadukas toki.

Belgia on kyllä kehittynyt noista ysäriajoista, sieltä tulee ihan laadukkaita edustajia nykyisin. Tämä Jeremie on loistava laulaja ja kappale on hieno. Intron pianot on koukuttavat, sovituksessa on monia erilaisia elementtejä, ei haittaa mua yhtään. C-osa on kivan erilainen. Kuorolaulu on hieno lisä. Nostin 4 pisteeseen.

Jestas, että osaa olla taas ankea sisäinen valinta. Tällaiset kappaleet eivät kyllä kovinkaan monen maan karsinnoissa pitkälle pötkisi. Pienoisia nollariviboja tästä tuli itsellenikin, joten ehkä siitä voisi pientä plussaa antaa, mutta eipä niitäkään ollut tarpeeksi puhaltamaan riittävästi henkeä ja luonnetta tähän kokonaisuuteen. Kauniisti paketoitu tyhjä, kuten täällä on joskus tavattu sanoa. KAKSI!

Aluksi kun kuuntelin julkistettua, ajattelin että tämähän on ihan ookoo, mutta näin jälkikäteen aina kun tämä tulee Eurovision 2022 soittolistalla kohdalle, skippaan. Tuntuu vähän että tämä on alituotettu, eli Jeremien mainion äänen takana on turhankin tyhjä instrumentaali.

Tää tuntuu vaan kasvavan mulle, vahvat neljä tähteä jo. En malta odottaa, että näkee tämän livenä. Voi olla tosi hieno kolmeminuuttinen, jos Jérémiestä tosissaan lähtee livenä ääntä biisin vaatimalla voimalla.

sienimursu kirjoitti: ↑31 Maalis 2022, 01:15 Tuntuu vähän että tämä on alituotettu, eli Jeremien mainion äänen takana on turhankin tyhjä instrumentaali.

Kuuntelen juuri, ja kaipaisin modernimpaa taustaa, en tuollaisia tunkkaisia jousimattoja ja kuoroja. Ja sitten lauluääntä ei olisi tarvinnut käsitellä noin voimakkaasti. Tai no joo, en tiedä tarvitsisiko sen taustan modernimpi olla, mutta rouheampi. Kovin sliipattua.

Minä innostuin tästä heti. en osaa itse analysoida , mutta Vocal coach pukee tuntemukseni sanoiksi. Katopa tää!
https://www.youtube.com/watch?v=vaYBmQsODmg

Jérémie esittänyt biisinsä Belgian Voicessa! On se hyvä laulamaan, mutta voi kun biisinsä ei olisi näin keskinkertainen..

^ Kyse on tietysti The Voice Belgiquestä eli Belgian ranskankielisten Voicesta. Flaameilla on oma Voice-versionsa, The Voice van Vlaanderen.

Tämä kuulosti aiempien kommenttien perusteella yliarvostetulta raatilellikiltä ja taidettiin verrata 2018 Itävaltaankin. Se tosin herätti varovaista innostusta, koska itse tykkäsin biisistä. Innostus oli myös jokseenkin perusteltua, sillä kappa oli parempi kuin kuvittelin. Tämän vuoden lukuisiin mieslaulajien itkuvirsiin verrattuna tämä on raikkaampi ja näennäisestä tavanomaisuudestaan huolimatta tässä on jotain vetovoimaa. Ranskankielisen tv-kanavan viisu ei pettänyt tänäkään vuonna. Live tosin on pieni kysymysmerkki, kun on sisäisesti valittu kappa kyseessä ja näitä on sössitty ennenkin. Muuten finaalipaikan pitäisi olla selviö enkä sitä pahakseni pistä. Tosin mainitun Itävallan kaltainen raatisuosio ei ole mielestäni parempi eli sen tasolle tämä ei yllä. Heikompana vuonna toimii kuitenkin ihan hyvin ja taisteleepi ylemmässä keskikastissa puntarillani vahvalla kolmosella.