Viisukuppila

granaattiomena kirjoitti:Useamman kuuntelun jälkeen biisi alkaa tuntua todella vaikuttavalta. Pitäisi varmaan tutustua tekstiinkin paremmin. San Remo-puntarin neljä tähteä vaihtuu siis viideksi.

Osaisiko joku kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi kääntää laulun sanoituksen suomeksi? Kappaleen aiheena on etusivun uutisen mukaan terrorismi. Vaikka on itsestään selvää, että esimerkiksi laulajat ja lauluntekijät sekä me kaikki täällä tuomitsevat terrorismin jyrkästi, niin laulun aihe on sellainen, että arvioin laulun sitten kun tiedän tarkemmin mitä siinä sanotaan.

Renaissancefire kirjoitti:Non mi avete fatto niente (et ole tehnyt minulle mitään)
Non avete avuto niente (et ole saanut mitään)
Perché tutto va oltre le vostre inutili guerre (koska kaikki jatkuu ohi hyödyttömien sotienne)

Pitäisi olla monikko. Videon suomenkielisellä rivillä on jostain syystä sinämuoto, alkutekstissä puhutaan monelle. Säkeistöissä puhuja liittää itsensä me-muodoilla laajempaan yhteisöön, joka toipuu tuhoista.

Non mi avete fatto niente (Ette ole tehneet minulle mitään)
Non mi avete tolto niente (Ette ole vieneet minulta mitään)
Questa è la mia vita che va avanti (Tämä on minun elämäni, ja se jatkuu)
Oltre tutto, oltre la gente (Kaiken yli, ihmisten yli)
Non mi avete fatto niente (Ette ole tehneet minulle mitään)
Non avete avuto niente (Ette ole saavuttaneet mitään)
Perché tutto va oltre le vostre inutili guerre (Sillä kaikki jatkuu turhien sotienne yli)

Vakuutteluista huolimatta ihmiset ovat yksilöitä, jotka kokevat menetyksiä:

Sono consapevole che tutto più non torna (Tiedostan sen, ettei kaikki palaa)
La felicità volava (Onnellisuus lensi pois)
Come vola via una bolla (Niin kuin pallo)

^ Totta, kiitos korjauksesta

Mattan kirjoitti:En osaa päättää, onko tämä hyvä vai ei. Alku iskee heti ja tempaa mukaansa, mikä on hyvä merkki, mutta kertosäe ei oikein toimi kerrasta. Sanoma on hyvä ja tulkinta on kohdillaan, mutta saattaa vaatia vielä enemmän kuuntelukertoja, sillä jokainen tuntuu edellistä paremmalta. Viisuissa on kuitenkin vain yksi mahdollisuus

On tämä hyvä, kävi viisuissa kuinka tahansa. Kertosäe nimenomaan, rytmiikka siinä on hieman monipuolisempaa, joten ehkä ei siksikään heti iske. Samaa mieltä siitä että paranee kuuntelukertojen myötä, mutta (ja ehkä juuri siksi) en olisi niin varma viisumenestyksestä. Mutta nyt taisi löytyä ensimmäinen vuoden viisu, jota tekee mieli kuunnella ueampi kerta peräkkäin.

Kuuntelin mukisematta kertaheitolla alusta loppuun, eikä tullut sellaista oloa, että loppuisipa jo.
Heti neljään tähteen. Tässä kappaleessa on tärkeää ymmärtää mistä siinä lauletaan, joten video ja siinä näkyvä sanoitus toimivat hyvin musiikin kanssa yhteen. Kappaleen rytmi muuttuu 70-luvun tyyliseksi rennoksi menoksi. Ei välttämättä ainoastaan 70-luvun. Ennustan hyvää sijoitusta, onhan aihe mitä ajankohtaisin.

Terasbekoni kirjoitti:^^ Juu, onhan tämä nyt ehdottomasti paljon parempi ja konkreettisempi rauhanlaulu kuin esimerkiksi joku Venäjän kädenlämpöinen ja epäuskottava What If.

Uskottavuus on subjektiivinen kokemus. Monet rauhanlaulut yrittävät yhdistää ihmisiä ja välttävät kärjistyksiä. Konkreettisuus voidaan kokea poliittiseksi: erotellaan hyviksiä ja pahiksia, lietsotaan katkeruutta eikä hillitä sitä. Mielestäni What if on hyvä rauhanlaulu, vain eri tavalla kuin Non mi avete fatto niente.

Viisufani kirjoitti:Vaikka on itsestään selvää, että esimerkiksi laulajat ja lauluntekijät sekä me kaikki täällä tuomitsevat terrorismin jyrkästi, niin laulun aihe on sellainen, että arvioin laulun sitten kun tiedän tarkemmin mitä siinä sanotaan.

Alussa viitataan Kairon, Barcelonan ja Pariisin iskuihin. Joku laulaa kovaa, joku huutaa "Kuolemaan asti". Lontoossa sataa aina, mutta tänään se ei haittaa. Taivas ei anna alennusta edes hautajaisissa. Nizzassa meri on punainen tulesta ja häpeästä, ihmisistä asfaltilla ja verestä viemärissä. Maa on suunnaton ruumis, haavoittunut Aasiasta Englantiin asti. Valtavasti tyhjyyteen kadonneita henkilöitä, mutta tärkein on tyhjyys äideillä ilman lapsiaan, lapsilla ilman isää. Tyhjyys valaistuilla kasvoilla, jotka ovat kuin seiniä ilman tauluja.

Kertosäkeistön jälkeen: Jotkut tekevät ristinmerkin, jotkut rukoilevat matolla. Kirkot ja moskeijat, imaamit ja kaikki papit. Erillisiä sisäänkäyntejä samassa talossa, miljardeja ihmisiä, jotka toivovat jotakin. Kädettömiä sylejä, nimettömiä kasvoja. Pohjimmiltaan olemme kaikki ihmisiä, sillä elämämme ei ole näkökulma, eikä ole olemassa pasifistista pommia. - Kertosäkeistöt ja lopetus pois lentäneestä onnesta.

^

Tuo kyllä nostaa nyt käsitystäni tästä aika lailla, vaikkei tämä edelleenkään mínusta ole kappaleena kummoinen...

San Remo -finaali keräsi Italiassa 12 125 000 katsojaa, luku on korkein sitten vuoden 2002.

https://eurovoix.com/2018/02/11/italy-1 ... remo-2018/

Olen kuunnellut tätä joitakin kertoja ja koittanut miettiä, pidänkö tästä vai en. Toistaiseksi en oikein pidä tästä. On tässä silti jotain, ettei tasan kahteen tähteen mennyt. Katsellaan...

Toista vuotta putkeen Italia taitaa lähettää vuoden syvällisimmän sanoituksen. Olen vaan niin myyty tälle.

No herraisä NYT!

Vihdoikin jotain jonka vuoksi Euroiviisuja järjestetään. Eikä pelkästään jotain vaan tämän täytyy olla yksi viisuhistorian parhaita biisejä ikinä: Musiikki on ilmavaa, siinä on avaruutta ja tilaa, se rullaa eteenpäin eri keinoin mutta samalla vastaansanomattomuudella kuin Johnny Cashin sharp like a razor, steady like a train soitanta tai U2 Edgen heläjävät kitarariffit. Tämä luo yhteistä eurooppalaista tunnetta, samalla yhteistä ihmiskuntaa, kyse on meistä kaikista yhdessä. Samalla se on erittäin italialainen koko kulttuurisessa lämmössään ja syvällisyydessään, globaali ja lokaali, yleinen ideaalinen ja tässää ja nyt läsnäoleva inhimillinen. Siinä puhutaan erittäin vaikeista asioista, mutta musiikin ilmavuus valaa toivoa ja uskoa.

Eli 5/5, tykkään todella.

E: Ja video on loistava. Moderni, koskettava, älykäs, taiten tehty.

^ Ihanaa, että joskus jostain tykkäät tai varmaan rakastat, olet monesti niin kriittinen

Kyllä minusta joka vuosi on ollut jotain mistä todella tykkään. Mutta totta, turhaudun silloin kun tuntuu että ollaan oltu laiskoja tai lähdetty musiikin kannalta väärin motiivein niitä biisejä tekemään. Toki vääristä lähtökohdista voi saada hyvää aikaiseksi.

Mutta ihanaa kuinka tämä on hyvä!

Minusta tässä on vaikuttavuuden sijaan jotain karmivaa, kun yhdistää sanoituksen siis melodiaan ja esitykseen. Sanoitus ravistelee kieltämättä, mutta en oikein syty tälle melodialle ja laulajien äänille. Esitys ei myöskään vakuuta mua. Ehkä mä opin tästä vielä pitämään, mutta nyt lähinnä tuli jotenkin epämiellyttävä olo. Tässä on samaa vikaa kuin Jamalan voittoviisussa. Alkaa vain ahdistamaan sen sijaan, että löytäisin itseni kuuntelemasta sitä uudestaan.

Tuossa kuuntelin nuo kaikki esitykset mitä siellä San Remossa ilmeisesti tällä kerralla on ollut, siis nuo mitä oli avausviestissä. Taso oli melko väsynyt ja melko varttunut. Suurin piirtein paras tosiaan mielestänikin valittiin edustajaksi. Ei ollut Gabbania/neita. Onko nämä San Remot aina tämänlaisia

Tässä oma TOP5, arvosanat heille noin 3-3.5 itseltäni. En ihan varma olisiko +0.5 liikaa, vain heikon tason aiheuttamaa kompensaatiota, vaiko pidin sen verran.

The Kolors – Frida
Ermal Meta & Fabrizio Moro – Non mi avete fatto niente
Roby Facchinetti & Riccardo Fogli – Il segreto del tempo
Ornella Vanoni ft. Bungaro & Pacifico – Imparare ad amarsi (Ornella 83v? )
Annalisa - Il mondo prima di te

Nostan toki voittajan arvosanaa 2->3, oli siellä sieltä 1.20 ajasta lähtien ihan kohtuullinen meno esityksessä. Pidinkin siitä.

Tämähän on ihan selvä tapaus plagiaation suhteen, pistäisin biisin vaihtoon, vaikka biisi onkin upea.

^ No joo, mutta tässä tapauksessa biisin tekijä on lainannut osan omaa biisiään, niin on se nyt vähän eri asia kuin varastaa jonkun toisen biisi.

Italiaan voi aina luottaa. Viisi tähteä ja puntarin kärkeen.

Jaapajaa ja trallallaa, täähän vaan paranee joka kuuntelulla Varmaan ensimmäinen kerta ikinä kun raspi ei minusta sovi kappaleeseen, mutta samapa tuo, muutoin paketti on erinomaisesti kasassa. Kyllä Italiassa osataan tämä touhu Reippaasta neljästä pongosta lähdetään liikkeelle.

Universal Love kirjoitti:Taso oli melko väsynyt ja melko varttunut. Suurin piirtein paras tosiaan mielestänikin valittiin edustajaksi. Ei ollut Gabbania/neita. Onko nämä San Remot aina tämänlaisia

Arvostettuja nimiä ei syrjitä iän takia. Lauluissa on paljon tekstiä ja laulujen välissä paljon puhetta. Jankuttavia kertosäkeistöjä on vähän. Gorilla puuttui, mutta oli tanssiva mummo, jonka takia vitsitön vitsibiisi nousi hopealle. Oikeastaan kaikki muut 19 olivat vähintään siedettäviä. Toisesta vitsibiisistä pidin, koska se oli hauska.

Renaissancefire kirjoitti:^ No joo, mutta tässä tapauksessa biisin tekijä on lainannut osan omaa biisiään, niin on se nyt vähän eri asia kuin varastaa jonkun toisen biisi.

Moraalisesti OK ja Sanremon sääntöjen mukaista. Hienoa, että unohdettu biisi voi saada toisen elämän. Kilpailussa, varsinkin Euroviisuissa ollaan silti nesteessä, jos uutuuden vaatimusta kovin höllätään. Kelpaisiko 30 vuotta vanha kappale, jota ei tunneta ulkomailla ja jonka tuunaukseen edesmenneen tekijän omaiset antavat luvan?

Tietääkö joku onko viisuhistoriassa jotain vastaavaa tapausta, jossa biisintekijä olisi kierrättänyt osan omaa kappalettaan? Ja niin, meneekö se raja siinä, kuinka tunnettu se aiempi kappale on vai siinä kuinka pieni tai suuri osa lainataan?

sziget kirjoitti:Kelpaisiko 30 vuotta vanha kappale, jota ei tunneta ulkomailla ja jonka tuunaukseen edesmenneen tekijän omaiset antavat luvan?

Tässä on tietenkin suuremmasta lainaamisesta kyse, olkoonkin itsen lainaamisesta, mutta Ukrainan Svetlanan biiseissähän oli sämplenä El Condor Passa, eikä se ollut ongelma. Jos biisi ei loukkaa tekijänoikeuksia ja se voidaan katsoa uudeksi niin se kaiketi riittää.


Tavallaan mielenkiintoistakin - että biisprosesdi tulee tällä tavalla näkyvin. Kuinka versioistaan ja versioiden kautta löydetään biisi.

ta1ja kirjoitti:Tavallaan mielenkiintoistakin - että biisprosesdi tulee tällä tavalla näkyvin.

Onpa hellyttäviä kirjoitusvirheitä.

Mattan kirjoitti:En osaa päättää, onko tämä hyvä vai ei.

On se. Alku iskee täysillä, ja säkeistöt ovat hyvin tehtyjä - ei ollenkaan liian nopeaa tekstiä, vaan musiikkiin juuri sopivasti. Kertosäe häiritsee yhä jonkin verran, mistä syystä jää neljään tähteen, mutta taitaa mennä Albanian ja Ranskan seuraksi puntarin kärkikahinoihin.

Ermal on muuten samasta kaupungista kuin Eleni Foureira, eli sieltä tulee paljon viisuesiintyjiä. Eugent Bushpepa sentään on muualta.

Night_Owl kirjoitti:Minusta tässä on vaikuttavuuden sijaan jotain karmivaa, kun yhdistää sanoituksen siis melodiaan ja esitykseen. Sanoitus ravistelee kieltämättä, mutta en oikein syty tälle melodialle ja laulajien äänille. Esitys ei myöskään vakuuta mua. Ehkä mä opin tästä vielä pitämään, mutta nyt lähinnä tuli jotenkin epämiellyttävä olo. Tässä on samaa vikaa kuin Jamalan voittoviisussa. Alkaa vain ahdistamaan sen sijaan, että löytäisin itseni kuuntelemasta sitä uudestaan.

Mielenkiintoinen vertaus, itselleni kun 1944 ei ole lainkaan ahdistava, tai korkeintaan positiivisella tavalla, mutta sellaista ei varmaan voi olla (?) joten oikeampi ilmaus olisi kai ravisteleva ja koskettava... Joka kerralla kuin tunteiden vuoristorata. (Rakastuin kappaleeseen jo kun näin sen ensi kertaa jossain Ukrainan semissä, joten olihan se mahtavaa seurata sen kulkua voittoon, johon ei olisi osannut uskoa.) Tässä sanoitus ja aihe on tosiaan ravisteleva, mutta kappale itsessään ei kosketa eikä ole sävellyksenä kummoinen vaan aika yksitoikkoinen.

Ohoh, hyvää Italiaa! Kovasti tykkään ensikuuntelulla, katsotaan miten kasvaa kiinni sieluun vai kasvaako.

MIH96 kirjoitti:

ta1ja kirjoitti:Tavallaan mielenkiintoistakin - että biisprosesdi tulee tällä tavalla näkyvin.

Onpa hellyttäviä kirjoitusvirheitä.

- kiitos, kivasti ilmaistu asia, josta voisi toisinkin sanoa. Juu niitä on paljon - niiden lisäksi joita en huomaa normistikaan niin kännykän lasi on rikki ja ennakkosyöttö käy ylikierroksilla ja kömpelöt sormet. Huomaan valitettavasti osan virheistä vasta kun aikaa on kulunut tai huomautetaan . El Condor Pasa - korjaan edes tuon :

Minuun ei iske. Varsin monotoninen.

Mulle tulee tästä mieleen Ranska 2007.

Tää on hyvä, ihan hyvä... hyvä... ihan... mm... Kun biisin kuuntelin ensimmäisen kerran, oli olo, että olen kuunnellut sen monet kerrat aiemminkin. Uutuudenviehätys puuttui. Kappaleen keveys on koukuttavaa ja eteneminen on luontevaa. Tosin biisi voisi kolahtaa paremmin, jos sanoituksen ymmärtäisi lukematta suomennosta. Mitä nyt pikaisesti kuuntelin muitakin ehdokasbiisejä, ei tämä huonoimmasta päästä ollut. 3.0 / 5

Lopetan löpinäni tän jälkeen (dyfät), mutta pakko lisätä kun on tällainen rikasta rikkaampi kudelma, että jo edellä mainitsemieni juttujen lisäksi vaikutuksen tekee se, kuinka tämä punoo yhteen rauhanlaulujen historiaa. Alussa soundaa Violetta Parra ja Andien ilma, Vysotski on selvää, hippien kantrifolkkia ja U2 helisten rullaa. voi olla että ole ihan övereissä, mutta ainakin tätä kaikkea biisi tuo mieleen.