Lähdin itse tähän vähän nurinkurisesti tavoittelemaan mahdollisimman huonoa sijoitusta, joten valitsin tuollaisia 'kamalia' ränkytyksiä, joita tietenkin itse rakastan, mutta arvelin, ettette te niin tykkää. En siksi myöskään antanut itse pinnoja omilleni. Tavoite kai ihan onnistui kun kumpikin biisini jäi aika häntäpäähän.Onnea voittajalle! Visionary dream on mulle auennut vähän ehkä hitaasti ja nyt vasta ekan kerran oikein kolahti ja oli parhaita raadissa. Taso oli muutenkin hyvä ja löysin myös soittolistalleni uusia biisejä, koska suurin osa entisistä raatibiiseistä oli mulle tuntemattomia etukäteen kuten myös muutamat viisutyrkyt.
Rölli meni vähän monimutkaisemmin, sillä arvoin yhden raadin josta ottaa kappa, ja tuloksena oli kasiraati. Sieltä sitten katsoin että tässähän on mainio teemaan istuva ehdokki. 
(ja luultavasi viimeisen) viisukappaleen . pokin olin aiemmin jo varastanut toiselle fooorumimille . joten aattelin että voin sen ihan htybvin varastaa tännekin. harmi vaan että 
celdakin oli päättänyt löhteä samille apajoille ja vielä pärjösi minua paremmin. 
Visionary Dream on huikea viisu. 
Nämä näytöt eivät tokikaan ole vertailukelpoisia, mutta kukaties Heli olisi tuolloin pärjännyt KEiiNOa paremminkin? Itse asiassa myös Jane oli vähällä kisata LR 80:ssä, mutta lähettäjä olikin epähuomiossa lähettänyt kappaleenvaihtoviestinsä vain itselleen, ja vaihtumattomuus kävi ilmi vasta pisteytyksen jo ollessa käytössä, jolloin oli jo liian myöhäistä, ja kisailemaan jäi Johanna Tukiainen. Henkilökohtaisesti nautin Puhuu kielillästä paljon enemmän kuin VIP:stä, jota en ole koskaan pitänyt minään, mutta niin ikään näiden näyttöjen perusteella sekin olisi varmasti antanut Joan Baezille hyvän vastuksen.
senkin Siat !!!!! 
Erinomainen biisi, jonka valinnassa teeman potentiaali toteutui maksimaalisesti. Stirdon, Dance ja No Time No Space oli myös kiva kuulla uudestaan. Siinä ne tähtihetket sitten olivatkin. Sopho on odotuksiin nähden kelpo voittaja. Melkein annoin pisteitä.
Onko se liian kaupallinen, liian hömpähtävä, vai jotakin muuta? Kumpikaan, kaupallisuus tai hömpähtävyys, ei ole kannatukseni este. Musiikillisesti Rockefeller Street on mielenkiintoinen ennen kaikkea rytmisen vaihtelevuutensa vuoksi.
katkaisevat bridgen marssirummut 
. Niiden päälle saadaan kertsin tasaisen tappava pomppurytmi 
, jonka aikana biisin koukku hakataan peruuttamattomasti kalloon. C-osan keep moving -koukkukin on nin vahva, että kelpaisi jonkin toisen biisin kertsiksi. Höysteeksi saadaan vielä ripaus doo-wopia 1960-luvulta. Ja jotenkin siirtymät ovat niin saumattomia, että paketti pysyy kasassa kuulostamatta kolmelta tai neljältä eri biisiltä. (Äänestäjät olivat ehkä eri mieltä?)
Hieno biisi, muttei ollut lopulta suosikkini. 2011 on siitä erikoinen vuosi, että silloinen suosikkini taitaa olla yksi huonoimmista, jos verrataan muihin vuosikertoihin. Oli Tanska silti vahva viisitähtinen.
(Okei, on varmaan jo vähän liian ilkeää 
)
